Johanna Kivimäen (vihr) vastaukset

Kysymys 1.
Yrittäjien tapaamisia seminaareissa, lisäksi tietysti tunnen henkilökohtaisesti useita yrittäjiä.

Kysymys 2.
Oikeudet ja velvollisuudet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Käytännössä yrittäjä on itse vastuussa toimeentulostaan ja ajankäytöstään. Työntekijöitä suojaa lait, työehtosopimukset ja sosiaaliturva. Yrittäjän on itse hankittava ja maksettava sosiaalinen suoja (työttömyyskassa ja eläkemaksut).

Työttömyysturva yrittäjällä on hankala, korkeammat maksut, matalammat etuudet ja tuen saamiseksi velvollisuus osoittaa yrittämisen todella päättyneen (koko yritystoiminnan omaisuuden myynti).

Pienen yksityisyrittäjän toimeentulo on epävarmemmalla pohjalla palkansaajaan verrattuna. Työtön yrittäjä on todella heikossa asemassa. Toisaalta yrittäjällä on oma vapaus ja onnistunut liikeidea voi olla tuottoisa.

Yrittäjällä on työnantajarooli suhteessa työntekijöihinsä, joten hän hoitaa myös näiden työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin sekä sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Työntekijöillä on myös palkkaturva, vastaavaa etua ei yrittäjällä ole (maksukyvytön vastapuoli voi tehdä konkurssin). Työntekijällä on palkka mutta ei oikeuksia yrityksen tuottoon, joka on yrittäjäriskin takana.

Kysymys 3.
Yrityksestä on tehtävä veroilmoitus ja toimitettava tuloslaskelma ja tase.
Yrityksen perustaminen on säädetty laissa. Ammattiliitot suhtautuvat yrittäjään työnantajana ja yrittäjillä on oma keskusliitto.

Ongelma on, ettei yrittäjillä ole omaa edustusta työehtoneuvotteluissa. Työnantajan näkökulma sopimusjärjestelmässä on siksi suurten yritysten näkökulma. Myös yrittäjien järjestössä ääni on suurempien yrittäjien, tarvittaisiin mikroyrittäjille oma järjestö. Noin 60 % yrityksistä on yhden hengen yrityksiä, ja noin 30 % yrityksistä pyörittää alle 40 000 euron vuosiliikevaihtoa. 93 % yrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä.

Kysymys 4.
Paikallinen työehtojen sopiminen sopisi yrittäjille, mutta saattaisi heikentää työntekijöiden etuja ja neuvotteluvaltaa. Etuna paikallisuudessa olisi parempi olosuhteiden huomioonottaminen. Pienten yritysten kohdalla ongelmaksi käy työntekijöiden pieni määrä. Mielestäni paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voisi jossain määrin lisätä, muttei kovin merkittävästi eikä suurissa linjauksissa.

Kysymys 5.
Hallituksen ei pidä puuttua työmarkkinaneuvotteluihin, mutta poikkeuksena on kansalaisten turvallisuuden vaarantuminen ja esim. kansainvälinen katastrofi kuten Tsernobylin onnettomuus, jolloin ilmatieteen laitoksen henkilökunta keskeytti lakon. Jos hallitus normaalitilanteessa puuttuisi lakkoiluun, vaarantuisi kansalaisten laillinen lakko-oikeus.

Kommentoi vastauksia keskustelupalstalla

<< Takaisin