Maaliskuu 2013

Filosofiaa ja filosofiaa

Mediasta saa helposti väärän kuvan filosofiasta. Filosofia ei ole hengennostatusta firmojen koulutuspäivillä, konsultointia tai latteiden elämänohjeiden jakamista. Se on päivastoin tiede, joka pyrkii paljastamaan velttoa ajattelua ja kehnoa argumentointia. Filosofia on järjenkäytön sparraamista, väitteiden pätevää perustelua ja kriittistä mieltä kirjoittaa kirjailija Arno Kotro  mielipidekirjoituksessaan Iltalehdessä, Arno Kotro on myös filosofian opettaja.

Joidenkin mielestä filosofia on Sokrateesta lähtien ollut paskanjauhantaa, eikä siitä ole mitään konkreettista hyötyä. Tämä ei ole millään muotoa uusi käsitys vaan aikojen alusta on ollut ihmisiä joiden mielestä on näin. Himasen tölviminen on laajentunut jossain määrin koko filosofian pilkkaamiseksi ja historia toistaa tässä itseään ties kuinka monennen kerran.

Filosofiasta on silloin hyötyä kun sen tulokset jollain lailla kantavat hedelmää tuloksiin ja todellisuuteen Eittämättä on varmaankin filosofiaa, jossa näin ei ole, mutta oman käsitykseni ( filosofiani? ) mukaan tähän pätee aika tavalla sama kuin perinteiseen markkinointiin. Siitä vain osasta muodostuu tuloksia, mutta kukaan ei ihan absoluuttisen varmasti tiedä, mikä se osa on tarkalleen on.  Ainakaan etukäteen, missä ajassa ja mitä tuloksia täsmälleen tietäen jopa kustannukset.

Sieltä jostain filosofioista ovat tiettävästi kaikki tieteet kehittyneet, emmekä todenköisesti olisi yhtä pitkällä esimerkiksi teknologian kehityksessä ilman filosofiaa. Etiikka, tuo yksi fiosofian osa-alueista on yksi yhteiskuntia kasassa pitävistä voimista.

Eri asia on sitten mitä ja millaisesta filosofiasta kannattaa maksaa. Kas siinäpä filosofinen, mutta myös ajankohtainen kysymys.

Pauli Vuorio
päätoimittaja

Valittuja otantoja

"Suomalaisten ongelma ei ole kateellisuus vaan kateellisuudesta syyttäminen. Mikä tahansa kritiikki voidaan lakaista pois mielestä toteamalla sen perustuvan kateuteen."

Sami Syrjämäki, filosofi www.filosofia.fi

Filosofia on noin 600-400 eaa. välisenä aikana antiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan muun muassa todellisuuden luonnetta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja,ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä aiheita. Sana 'filosofia' on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta: Filosofia tarkoittaa näin "viisauden rakastamista".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia

Helmikuu 2013

Kielteisyyden merkitys

Jopa niiden, jotka eivät allekirjoita posiviisen asenteen merkitystä, pitäisi allekirjoittaa negatiivisen asenteen merkitys.

Kielteisillä asenteilla saadaan aikaan ainakin aivan käsittämättämän kalliita menetyksiä ja todella korkeita muureja omalle ja yhteiselle onnistumiselle tai edes onnistumisen mahdollistamiselle. Tämä näkyy mitä pienimmissä asioissa ihmisten kesken.

Suuremmissa asioissa ja useiden ihmisten neuvotteluissa kielteisyys vasta käykin kalliiksi. Asenteet ovat usein nimittäin aistittavissa, vaikkei niitä paljastettaisikaan. Kun ajattelu on kielteistä, mutta näytellään myönteistä saadaan ehkä kaikkein eniten tuhoa aikaiseksi.

Esimerkki: puhutaan toisesta pahaa siten, että kerrotaan kuinka se toinen puhuu pahaa toisista näiden selän takana, sanoisi asiat suoraan. Tunnistatko tilanteen?

Jos tämä henkilö, jolle kerrotaan sen toisen henkilön puhuvan toisista pahaa selän takana, suhtautuu kertojaan myönteisesti tai parjattuun henkilöön kielteisesti, hän menee helposti mukaan tähän absurdiin peliin. Syyllistytään siis parhaillaan siihen, mistä syytetään muita ihmisiä.

Liian usein kielteinen viestintä on niin voimakasta, että toinen ihminen ei halua olla missään tekemisissä tällaisen henkilön ja/tai hänen edustamansa asian kanssa, eikä ainakaan samaa mieltä. Myönteisyys imee onnistumista, kielteisyys hylkii.

Eivät asiat aina ole niin kuin itse luulen, eivätkä ihmisten käsitykset tule aina juuri sieltä ja siitä syystä mistä luulen. Vaikka 99 % arveluistani pitäisikin paikkansa, se ei lohduta pätkääkään siinä kohdassa, kun teen virhearvion.

Pauli Vuorio
päätoimittaja

Tammikuu 2013

Ennen tutkittiin ja sitten vasta hutkittiin

Kun Nordea sai 350 miljoonan euron veronpalautukset, siitä seurasi että esimerkiksi kunnille ei tilitetty yhteisöveroa viime vuoden loka-marraskuussa lainkaan.Mediassa tiettyjen toimittajien johtopäätökset olivat, että kyse on yritysten verokikkailusta tai veronkierrosta. Jopa verohallinnon virkamieskin piti toimintaa verosuunnitteluna, vaikka syy ei ollutkaan palautuksen saajan vaan verottajan. Näin kertoo Talouselämä-lehti 45/2012.

Kun STX:n Turun telakan rahoitushässäkkä tuli yleiseen tietoon, monilla oli asiasta vankkumaton mielipiteensä tietämättä asiasta sen kummemmin. Mielipidepalstoilla ja muualla mediassa riideltäneen vielä pitkään, että oliko lopputulos hyvä vai huono.

Kun presidentti piti uudenvuodenpuheensa, oli toisille välittömästi täysin selvää mitä hän tarkoittaa – kuten myös toisille, mutta aivan päinvastaisessa merkityksessä. Joillekin kaikki oli selvää, vaikkeivät puhetta olleet kuulleet eivätkä lukeneetkaan.

Mikä meitä oikein vaivaa? Ennen vanhaan sentään ensin tutkittiin ja sitten vasta hutkittiin.

Pauli Vuorio
päätoimittaja

Lokakuu 2012

Muutosvastarinta on hyvä ja huono asia

Tekosyitä riittää aina, jotta muutoksia voi vastustaa. Näin muutosvastarinta sanana monesti koetaan. Siis pakottavaksi ylhäältä tulleeksi käskytykseksi.Työpaikalla muutosvastarinta on kuitenkin usein parempi vaihtoehto kuin välinpitämättömyys.Vastarinta kertoo, että ihmiset ovat ainakin todenäköisemmin kiinnostuneita työstään ja muutoksen kourissa oleva asia on heille merkityksellinen.
Vaikka muutos olisi huolellisestikin mietitty, aina voi paljastua asioita, joita ei ole otettu huomioon.Onko sellainen tilanne ylipäänsä  edes mahdollinen, ettei muutosvastarintaa ole?
Henkilökohtaisesti haluamme  muutosta itseämme koskien ja toisaalta emme. Yksi osa meistä piiskaa itseä toimintaan ja toinen osa meistä laiskottelee. Ja hyvästä syystä. Muutosvastarinnaksi kutsuttu ilmiö on nimittäin psykologi Robert Keganin ja Lisa Laheyn mukaan tärkeä osa kehon henkistä immuniteettijärjestelmää.

Tunnettu kouluttaja Petri Niskanen on pohtinut laajasti muutosta. Sitä pelätään, sitä tarvitaan.
Kun joku ehdottaa muutosta sanotaan usein, että näin on tehty aina ennenkin. Se tappaa rohkeuden ja estää innon.Useinkaan emme näe muutosta mahdollisuutena vaan uhkana. Muutoksen tie ei ole aina helppo ja muutokseen tarvitaan uusi tapa ajatella ja se on suuri haaste.  Ihmismieli suhtautuu muutokseen pikemminkin uhkana, kuin mahdollisuutena, vaatiihan se poistumista omalta mukavuusalueelta. Oma mukavuusalue pienenee, ellei sieltä koskaan poistu. Lisäksi valmius kohdata uusia asioita vähenee jatkuvasti.

Liiketoimintaorganisaatioiden osalta  organisaatioiden taidot ja kyvykkyydet ovat sidoksissa rutiineihin joilla ne toteuttavat tehtäväänsä. Inertia on luonnollinen olotila eli firmat tekevät sitä mihin niillä on rutiinit tehdä ja tästä syystä muutoksen toteutuminen ja toteutttaminen on hidasta.  On myytti, että nimenomaan ruohonjuuritaso vastustaa muutoksia.Se ei ole esimerkiksi minkään ammattiryhmän tai organisaatioportaan ominaisuus, vaikka joissakin tapauksissa yleistyksissä on jotain totuuden siementäkin.Oikeastaan ei vastusteta muutosta sinänsä vaan sitä, että joutuu itse muuttamaan jotain ja pelko mitä siitä seuraa.

Legendaarinen asennekouluttaja Olli Linjala kehottaakin muutoksia suunnitellessa, että ihmisiä arvostetaan etenemällä avoimesti ja rehellisesti kunnioittaen yhteisiä näkemyksiä paremmasta huomisesta. Jokaisella ihmisellä on oikeus kuulua työyhteisöönsä ja kokea toimintansa mielekkääksi. Avoimuus ja luottamus ovat muutoksen perusarvot.

Pauli Vuorio
päätoimittaja

Lähteitä:

 http://www.talouselama.fi/tyoelama/muutosvastarinta+on+hieno+asia/a2147626

http://www.talouselama.fi/tyoelama/muutosvastarinta+on+iloinen+asia/a2093004

http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/itsetuntemus/stressivapaa-vyohyke-miten-ylittaa-muutosvastarinta

http://www.variantti.fi/content/helmikuu-muutosvastarinta-mit%C3%A4-se

http://www.vaikutus.fi/mediapankki/minaolenvastuussa.pdf

http://www.vaikutus.fi/artikkelit/ala-lamaannu-toimi.html

http://www.vaikutus.fi/kouluttajat/ollilinjala.html

Elokuu 2012

Kilometrikorvauksista iso haloo

Kilometrikorvauksista on pidetty isoa haloota lähes koko vuosi 2012. Haloota nostatti entisestään mm.  Helsingin Sanomat 5.8.2012 julkaisemalla valtiovarainministeriön suunitelmista.. Muuttujia asiassa on varsin paljon. Keskustelu ja kannat ovat teräviä, jopa niin, että ikäänkuin ne, jotka eivät itse  käytä autoa työssään ja ne, jotka käyttävät paljon omaa autoa työssään  eivät välittäisi toistensa näkökannoista yhtään mitään.

Itse aloitan siitä huomiosta siitä, että  omalla autolla ajamisessä on aina yrittäjäriskiä oli sitten yrittäjä tai palkansaaja. Auton vaihdossa häviää lähes aina, ainakin, kun liikkeestä ostaa. Mitä vain voi tapahtua ja omaa aikaa käytetään tässä tapauksessa auton hankintaan, tankkaukseen, renkaiden vaihtoon, korjauksiin, katsastuksiin ja lukemattomiin muihin toimenpiteisiin. Näistä asioista on vähemmän laskelmissa ja kommenteissa asiallista keskustelua. Myöskään riskeille ei ole yleisemmin annettu esityksissä useinkaan mitään arvoa. Riskithän ovat  on auton omistajan ja sillä ajavan riskejä.

Hyvin oleellista on myös yrityksien näkökulmasta huomattavat lisäkulut, jos joudutaan korvaamaan muilla tavoin. Palkaksi muutettuna tulee myös sivukulut ja kulut näiden velvoitteiden hoitamisesta, jotka usein unohdetaan täysin. Työnantajat tuskin säästävät yhtään, kuten joissain kommenteissa on väitetty.Pikemminkin päinvastoin ja lisäksi on vielä menetetetyt kaupat miinuksena, jotka ovat verottajaltakin pois ja lopulta työpaikoista.Pienyrityksille tämä voi olla jopa kohtalonkysymyksiä.

Yksi oleellisin ryhmä on myynti-ihmiset, olivat he yrittäjiä, palkkasuhteesaa olevia myyjiä tai asiantuntijoita, jotka vievät itsensä pelipaikalle.Bisneksessä  ei tapahdu ilman nopeaa liikkumista tai se ainakin hidastuu. Pääosin näissä tehtävissä ei julkinen liikenne tule kysymykseenkään tehokkuuden tai koko tehtävän hoidon takia. Tämä ryhmä myös myy, eli tuo työtä muille, jopa kymmenkertaisesti,jopa  monikymmenkertaisesti työllistää suoraan ja välillisesti.Kyse ei ole vai näiden ihmisten omasta työstä tai heille maksettavista korvauksista. Ettäkö tuotteet ja palvelut myyvät itse itsensä? Harha asiaa tuntemattomille voi olla vanha hokema, että hyvä tuote myy itse itsensä... sellasta ei ole. Ja se mitä Suomi erityisesti tarvitsee talouden kannalta on myyntiä, lisää myyntiä. Kannattavasti.

Kuka voittaa? Verottaja ehkä, mutta vaarana on, että  vain hetkellisesti. Kenties vakuutusyhtiöt ovat riemuissaan? Lisäähän jokainen palkaksi tuleva euro työeläke ja muitakin vakuutusmaksuja.

Pienillä yrityksillä tuskin on mitään mahdollisuuksia hankkia työsuhdeautoja kaikkiin tehtäviin. Monilla ei mihinkään, ei riitä vakuudet, luottotiedot eikä kassa. Talouden rattaita tämä ei ainakaan auta- täysin päinvastoin. Yrittäjät voivat tehdä matkalaskun yritykselleen siinä kuin työntekijätkin. Moni yrittäjä on myös palkollinen omassa yrityksessään eli Monessa yrityksessä on myös "monta yrittäjää" eikä ole suinkaan kyse vain yksityisyrittäjistä, jotka omistavat yrityksensä kokonaan tai edes valtaosan siitä.

Toisaalta asia ei koske kaikkia palkansaajia, eikä edes kaikkia yrittäjiä. Onko asiasta suurempi haloo  kuin on tarpeen? Osa työajoja voidaan siirtää jo nykyisen modernin maailman piiriin ja hoitaa ilman vanhanaikaista paikalla käyntiä. Pitää vain harjaannuttaa etäviestintätaitoja. Tämä koskee kaikkia. Maailma muuttuu joka tapauksessa, sitä ei ainakaan voi estää.

On täysin selvää, että joiltain osin korvauksia nostetaan perusteettomasti. Ei niillä kuitenkaan kai kukaan ole rikastunut. On myös päivänselvää, että myös turhia ajoja on.”Kieltolait” eivät kuitenkaan koskaan ole vieneet ongelmia pois. Hyödyt ovat selkeästi haittoja isommat, jopa verottajalle pitkässä juoksussa. Yksi väite on, että monille kilometrikorvaukset ovat välttämätön tulonlähde! Näiden yksilöiden tapauksessa on ymmärrettävää, että he niitä puolustavat. Lisänä ajatus, että  tässä vääryyden tekee kuitenkin se, joka maksaa oikeaa palkkaa liian vähän ja paikkaa sitä kilometrikorvauksilla. Vaikea mieltää, koska suurin osa kilometrikorvausten maksajistakin on ihan muita, kuin suuryhtiöitä.

Jos osakin matkakorvauksista , joita maksetaan tulee palkan piiriin myös eläkevakuutukset tulevat siihen ja se korottaa monia maksuja, hyvin monia. Kerrannaisvaikutukset ovat hyvin suuret, kyse ei ole vain siitä, että kilometrikorvaus alenee.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Näkemyksiä asiasta:

Helsingin Sanomat: Kilometrikorvauksia leikataan kaikilta

Yle uutiset: "Kilometrikorvausten leikkaus vie verotusta väärään suuntaan"

Hannu Oskala - Uuden Suomen Blogi: Kilometrikorvauksista

Ville Pihola - Uuden Suomen Blogi: Katainen, "Ei uusia leikkauksia" ~ HS, "Kilometrikorvauksia leikataan"!

Yle uutiset: Palkansaajajärjestöt: Kilometrikorvaukset jätettävä rauhaan

Taloussanomat: Veronmaksajat Ylelle km-korvauksista: Perin onneton ajatus

Nimimerkki Pohto - Aamulehden Blogi: Kilometrikorvaukset kuriin!

Toukokuu 2012

Ei urheiluhullu, vaan menestyshullu kansa

"Urheilumme ykkösajattelijan Risto Niemisen kuuluisat sanat muistuvat mieleeni: suomalaiset eivät ole urheiluhullua vaan menestyshullua kansaa". Juhani "Tami" Tammisen siteeraama oivallus kirjassa Takaisin peliin -näin selvisin uupumuksesta (Gummerus 2011) ei ole mitenkään uusi. Esimerkiksi Pressiklubi-ohjelmassa toukokuussa 2010 toimittaja Reijo Ruokanen puhui asiasta samalla nimikkeellä.

Todisteita väitteelle ei ole vaikea löytää. Formuloita seurattiin innolla Suomessa vielä muutama vuosi sitten, kun Räikkönen ja Kovalainen ajoivat molemmat huipputalleissa. Mutta kun menestys hiipui, katsojaluvut romahtivat ja lajista puhuminen loppui kuin seinää. Ja nyt kun taas on mahdollisuuksia menestyä, on jo alkanut tapahtua. Monet lajit curlingista salibandyyn ja mäkihyppyyn ovat saaneet hetkellistä tai joskus pidempiaikaistakin nostetta menestyksestä – ja uponneet taas menestymättömyyden myötä.

Joku varmasti ajattelee, että noin kävisi helposti muuallakin. Suomessa mennään kuitenkin mitä ilmeisimmin myöhään voittajan kelkkaan ja lyödään häviäjää helpommin kuin muualla. Meikäläisten laji on se, jossa voi voittaa tai jossa voi ainakin jälkeenpäin todeta: mitäs minä sanoin.

Petteri Sihvonen väittää blogissaan näin: "Muualla maailmassa urheilua seurataan ja omia kannatetaan siitä riippumatta, että ollaanko voitto- vai tappioputkessa. Sinä, joka luulit olevasi suomalainen lätkä-, futis-, lentis-, koris-, formula-, mäkihyppy-, hiihto- tai yleisurheilufani, et ole sitä. Voin kertoa, ettet todellakaan ole! Aito fani ei koskaan eikä missään oloissa hylkää kannatettaviaan. Ei vaikka taivas putoaisi niskaan." (http://blog.paf.com/petterisihvonen/2012/03/05/valeurheilukansa-suomi/)

Kertooko tämä siitä, että suomalainen haluaa säilyttää kasvonsa?

Mielipiteemme muodostuvat omista lähtökohdistamme, omista kokemuksistamme, asioista ja ihmisistä, jotka vetoavat meihin. Tämän lisäksi meitä ohjaa asenteemme ja se, miten haluaisimme tai toivoisimme asioiden olevan.

Joskus leimaamme hyvinkin voimakkaasti asian, josta olemme saaneet negatiivisen kokemuksen. Mielipide saattaa perustua ihan yksittäistapaukseen, mutta kun kokemus on riittävän vahva, saattaa se yleistyä omassa mielessä siten, että kaikki asiaan liittyvä tuntuu tietynlaiselta aina ja ikuisesti.

Esimerkiksi joku pitää myyjiä välistävetäjinä tai vuokratyövoimaa tarpeettomana tai tiettyä puoluetta edustavaa ihmistä samanlaisena kuin puolueen johtajaa.

Negatiiviset mielikuvat leviävät paljon helpommin kuin positiiviset. Kun ihmismieli loukkaantuu ‒ olipa syy sitten mikä tahansa – sitä tuntuu ainakin Suomessa olevan todella vaikea kääntää positiiviseksi.

Johtuuko tämä kansaluonteesta, yhteiskuntajärjestelmästä, ilmastosta vai mistä kummasta?

Mielipiteen ei tarvitse olla täysin lopullinen tai muuttumaton, muutoinhan meidän olisi turhaa olla vuorovaikutuksessa keskenämme. Emme kuulisi emmekä näkisi mitään muuta kuin niitä seikkoja, jotka tukevat alkuperäistä mielipidettämme. Se olisi pitemmän päälle suorastaan vaarallista.

Onko mielikuva suomalaisten mielenliikkeistä pelkkä uskomus?

Kuten totuuden, tiedon ja viisauden kohdalla, uskomuksellekaan ei ole täsmällistä määritelmää. Uskomusten voidaan nähdä sijoittuvan ihmisen persoonallisuudessa joko kognitiiviseen eli tiedolliseen osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät läheisesti tietoon tai affektiiviseen eli tunnepitoiseen osa-alueeseen, jolloin ne liittyvät enemmän asenteisiin.

Korkeammalla koulutuksellakaan ei poisteta uskomuksia, vaan uskomukset luovat uusia uskomuksia. Onko siis kyse vain siitä, että uskomukset ja mielipiteet muodostuvat eri tavalla erilaisessa ympäristössä ja kulttuurissa?

Vai ovatko suomalaiset sittenkin joukkohullua kansaa: kun harvaan asutussa maassa päästään joukolla hurmokseen, niin sitten hurmostellaan kunnolla?

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Maaliskuu 2012

Yrittämistä ja demokratiaa

Yrittäminen on hyvä idea… teoriassa. Yhteiskunnan näkövinkkelistä katsoen yrittäjät ovat todella mainioita. He pitävät sairauslomia mahdollisimman vähän. Työhön sitoutuminen on kohdallaan. Vastaava työmotivaatio pitäisi saada tartutettua kaikkiin. Yrittäjiksi ryhtyneet menestyvät vaihtelevasti. Työ on kovaa. Yrittäjän pitää itse panostaa todella paljon.

Demokratia on hyvä idea... teoriassa. Käytännössä se toimii huonosti, koska ihmiset eivät yksinkertaisesti ole riittävän älykkäitä. Tällaiseen johtopäätelmään on päätynyt entistä useampi tiedemies, kertoo LiveScience-verkkosivusto. Cornellin yliopistossa tehdyn tutkimustyön mukaan asiantuntemattomat ihmiset ovat kykenemättömiä arvioimaan muiden ihmisten pätevyyttä tai heidän ideoidensa järkevyyttä.Ongelmaa pahentaa se, että erittäin älykkäitä ideoita on erityisen vaikea ottaa käytäntöön, koska useimmat ihmiset eivät kykene ymmärtämään, kuinka hyvä idea oikeastaan on.Ongelma liittyy laajemmin ihmisten monissa tutkimuksissa todettuun taipumukseen arvioida omat älylliset ominaisuutensa väärin. Tästä seuraa, että myös muiden ihmisten kykyjen arviointi tuottaa monille vaikeuksia.

Entä sitten yrittäminen ja demokratia?Yrittäjien hyväksi ei voi paljoa tehdä sellaiset jotka eivät tunne yhtään käytännön yrittämistä jaa siihen liittyviä vastuita saati paineita.. Yrittäjät ovat oman tiensä kulkijoita. Pykälä sinne tänne ei paljon vaikuta. Tulokseen se voi vaikuttaa, mutta ei yrittämiseen itseensä.. Sen sijaan voidaan kyllä osoittaa toimenpiteitä, jotka haittaavat. Ainakin verohallinnosta huonoja esimerkkejä löytyy yrittäjien mukaan paljon. Idean  myyminen toisille onkin joskus paljon suurempi haaste ja osoitus älykkyydestä, kuin hyvä idea lisättynä ajatukseen, että te ette vaan ymmärrä.Yrittäjien mielestä  demokratian seurauksena on usein byrokratiaa ja kustannuksia ilman hyötyjä. Kaiken pahinta on, että sanktioiden pelko hidastaa ja jopa ehkäisee yritysten kasvua joskus jopa olemassaoloa.

Yrittämiseksi ja demokratiaksi kutsuttua on tietenkin monenlaista. Demokratia on silti tutkijoiden mielestä parempi vaihtoehto kuin diktatuuri. Näin se on yrittämisessäkin. Pelkkä idea kun ei ole  mitään. Joku sanoisi ehkä sen muodossa: Hyvin suunniteltu on yhtä kuin mitään ei ole vielä tehty.Pelkästään idea ei siis ratkaise vaan laitetaanko asiat toimivasti käytäntöön. Käytäntö vaatii yhteistyötä ja vähintään jossain kohtaa jonkintyyppistä demokratiaa.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Lähteet: Talouselama.fi 1.3.2012 Tiedemiehet: Demokratia ei toimi, koska ihmiset eivät ole tarpeeksi älykkäitä. Markotaipale.fi : Mystinen yrittäjyys 9.3.2011

Lokakuu 2011

Ovatko satoja euroja maksavat seminaarit vain harvojen saatavilla?

Al Gore esiintyi Jyväskylässä vain rikkaille. Molemmat Iltapäivälehdet ja monet sanomalehdetkin saivat otsikoitua tällä tavalla raflaavasti Jyväskylässä äskettäin järjestetystä kaksipäiväisestä seminaarista.

Kertomatta jäi, että satojen eurojen seminaarilipun hintaan sisältyi kahden päivän aikana yhteensä  parisenkymmentä esiintyjää sekä ruokailut, kahvitukset, kansiot ja paljon muitakin järjestelyjä. Al Gore muodosti lipun hinnasta vain osan.

Halvimmillaan lipun sai viime vuonna ensimmäisten varaajien joukossa hankittun noin neljälläsadalla, kalleimmillaan lippu maksoi osallistujalle 795 euroa (+ arvonlisävero 23 %). Kallistako?

Toimittajien tarkoittama köyhä – tai toimittaja itse – voi mainitut summat käyttää kokonaisen vuoden aikana vaikka alkoholiin tai muihin sellaisiin tuotteisiin tai palveluihin, jotka eivät ole täydellisen välttämättömiä. Taitaa ihan keskivertosuomalainen käyttää monin verroinkin enemmän.

Kalleimmat koulutukset yritysjohdolle ovat yksipäiväisinä seminaareina tuhansia euroja kalliimpia kuin em. tapahtuma, ja jo ihan perusduunarillekin suunnatut työnantajan kustantamat ammattilliset koulutukset ovat  vähintään reilusti yli tonnin luokkaa.

Koulutusten materiaalit tai muu anti voi olla arvoltaan melko ajatonta, työ- tai ajatustapoja muuttavaa tai uusia tapoja luovaa ja osaamista päivittävää. Eihän kyse ole siitä, mitä tällainen maksaa, vaan minkä arvoista se on. Arvon mittaamme useimmiten hyvin pitkälle tunteella. Jos sinun mielestäsi jokin asia on tietyn arvoinen, mikä minä olen sinun mielipdettäsi kiistämään?

Jyväskylän seminaarissa suurimmaksi osaksi osallistujan liput oli kustantanut heidän työnantajansa, jotka oletettavasti pitivät panostustaan aika pienenä. Ainakaan maksajan ei tarvinnut olla ihan superrikas. Uskon, että lukuisat tilaisuuteen osallistujat viettävät taloudellisesti vaatimattomampaa elämää, kuin moni tilaisuuden kalleutta kauhistellut toimittaja. Akkreditoituneeet toimittajat pääsivät sitä paitsi tilaisuuteen ilmaiseksi.

Osallistujien taloudellista asemaasta tilaisuuden hinta ei tosiaankaan korota sen paremmin kuin esiintyjä, joka yleisölle esiintyy. Seminaariyleisön joukossa oli paljon muun muassa opiskelijoita, aloittelevia yrittäjiä ja opettajia. Myös ikä- ja sukupuolijakauma oli yllättävänkin tasainen.

Kyseinen seminaari oli – uskomatonta mutta totta – alle kolmikymppisistä muodostuvan ydinjoukon organisoima, myymä ja toteuttama. Seminaari oli samalla verkostoitumistapahtuma, jonka toteuttaminen työllisti nuoria ihmisiä merkittävästi.

Mitähän näiden journalistien omat ammatillisten  koulutuksien seminaariliput maksavat, kun he kouluttautuvat huippuosaajilla ja/ tai osallistuvat viihteellisillä esiintyjillä maustettuun seminaariin? Vai päivittävätkö he vain omia ajatuksiaan? Pääsevätkö niihin vain rikkaat?

Toimittajat olivat näköjään yhdessä tai jokainen erikseen loukkaantuneet siitä, että he eivät saaneet seurata Al Goren esitystä kuin ensimmäiset viisi minuuttia. Tämä ei ollut järjestäjien vika, vaan Al Goren oma käytäntö, jota hän noudattaa esiintyessään maailmalla. Tässä unohtui sitten se, ketä paikalla oli ihan oikeasti.

Al Gore esiintyi Jyväskylässä vain rikkaille otsikossa mentiin mielestäni ja monien muidenkin mielestä  pahasti metsään. Joukossa oli kyllä muutama rikaskin, toivottavasti enemmän tulevia rikkaita. Ei kai rikkaus mikään synti ole jos se on rehellisin keinoin saavutettu?

Kun kyseessä on maailmantähdet, oli sitten kyse viihteellisestä tai osaamiseen liittyvistä esiintymisistä on lähes ainoa keino saada heidät suurelle yleisö Suomessa käsittääkseni järjestää yleisötilaisuus seminaarissa, jossa kustannukset jakautuvat. Kallista tai ei osallistujat ovat ilmeisen vapaaehtoisesti ostaneet lippunsa. Pääsääntöisesti niin, että työnantajaorganisaatio maksaa. Yrityksen pikkujouluhin kuluu monissa organisaatioissa enemmän henkilöä kohden, kuin yhteen seminaariiin osallistuminen,  eikä sekään kustannus osallistujia rikkaaksi tee , ellei kokemusta lasketa rikkaudeksi.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Huhtikuu 2011

Myyjän rooli

Ratkaisija, asiantuntija, auttaja, palvelija, isä, äiti, kaveri, opastaja, neuvoja, suosittelija, parantaja, tarpeen synnyttäjä, ymmärtäjä, johdattelija, asiakkaan johtaja, jopa pelastaja tai vapahtaja. Näitä ja paljon muita olen saanut vastauksiksi myyjän roolista myyjiltä itseltään tai myyntijohdolta.

Erityisesti yritysmyynnissä myynnin vaativuus kasvaa: myyjältä edellytetään monesti merkittävästi laajempaa osaamista, kuin esimerkiksi pelkkää tuotetietämystä ja vuorovaikutustaitoja. Erityisesti asiakkaan liiketoiminnan ja niiden asiakkaan liiketoimintaprosessien ymmärrys, joihin ratkaisuillamme vaikutamme, on ratkaisevaa myyjän uskottavuuden ja asiakkaaseen vaikuttamisen onnistumiseksi.

Edelleen henkilökohtaiset ominaisuudet, erityisesti kyky synnyttää luottamusta ja todella kuunnella ja ymmärtää asiakasta ovat yhtä tärkeitä kuin aina.

Aika jolloin asiakaskohtaamisia katsottiin, tehtiin ja johdettiin vain myyntiprosessin näkövinkkelistä tuskin enää palaa. Nyt on viimeistään aika siirtää ymmärrys asiakkaan ostoprosesseihin.

Yksi asia ei käsittääkseni henkilökohtaisessa myyntityössä ole muuttunut, eikä muutu. Sellaiselta myyjältä ostetaan, jolta on helppo ostaa.

Helppo ostaa - koostuu useista eri osatekijöistä. Kontaktin alussa asiakas tuntee, että häntä arvostetaan. Vastuu siitä syntyykö tällainen tunne ja tätä seuraavat tunteet on myyjällä. Asiakkaalle syntyy tunne, että hän on tärkeä ja edelleen myös, että myyjällä on järkeä asiassaan, sekä hyvää tahtoa asiakasta kohtaan. Näin syntyy luottamus ja useimmiten se syntyy vuorovaikutuksessa, jossa kuuntelemisella on merkittävän iso rooli. asiakas vakuuttuu myyjän perusteluista tai mikä parhainta myyjä saa asiakkaan esittämään perustelut itse. Ja lopuksi asiat viedään päätökseen ja myös siinä helpon ostamisen periaate on tärkeä.

Perinteisen karrikoidun myyjän tapaan ei tukehduteta asiakasta, vaan tehdään hänelle yksilöllinen esitys, jossa hänet huomioidaan ja asiakkaan on helppo ostaa.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

kirjoittanut kirjat:
Myyntitaidon käsikirja – Puhetaito ja tahtotila myyntityössä
ja
Menesty myyjänä – Mistä on hyvät myyjät tehty? Myyntitaidon käsikirja, osa II

Maaliskuu 2011

Oikein vai väärin?

Suomalaisia pidetään yleensä rehellisinä ja luotettavina. Joitakin ammattiryhmiä ei kuitenkaan pidetä yhtä rehellisinä kuin toisia, mistä kertovat ammattien arvostustutkimuksetkin.

Professionaaliset ammatit ovat vaativia asiantuntija-ammatteja, malliesimerkkeinä lääkärin, asianajajan ja sielunhoitajan ammatit.

Ammattilaisilla on etuja, professionaalisia etuja, kuten yhteiskunnallinen asema. Yhteiskunnalliseen asemaan ovat tavallisesti liittyneet huomattavat taloudelliset edut. Monet ryhmät tavoittelevat ammatin asemaa. Ammatin asema kuuluu etuihin, joista kamppaillaan. Uusien ammattien vakiintuminen ei aina ole jo vakiintuneiden ammattien edun mukaista.

Täysin ihanteen mukaisia ammatteja ei esiinny käytännön elämässä. Esimerkiksi esimies voi kokea, että henkilöstön tulisi saada tietää tulevista päätöksistä mahdollisimman pian, jotta he voivat valmistautua muutoksiin. Organisaation säännöt ja yhteinen etu voivat kuitenkin vaatia, ettei tiedoteta ennen kuin päätökset on tehty.

Myyjät joutuvat tekemään nopeita spontaaneja eettisiä ratkaisuja asiakastilanteissa. Myydäkö asiakkaalle tuote tai palvelu, joka ei ole paras mahdollinen ratkaisu, vaikka asiakas nimenomaan kyseisen tuotteen haluaa. Tai millä tavoilla asiakkaalta voi vaatia päätöstä tehdyn kovan työn loppuunsaattamiseksi. Samalla ollaan tekemisissä asiakkaan ja oman näkemyksen kanssa.

Jos asiakas vaatii sellaista, mitä ei ole luvattu, on hänelle selvitetty asia huonosti, tai hän kokee hinnan liian korkeaksi saamansa palvelun tasoon verrattuna.

Jos asiakas on kohtuuton, ei hän pidä saamaansa arvoa riittävänä – tuote tai palvelu on liian kallis tai laatu osoittautuu huonoksi.

Asiakas näkee, ymmärtää, kuulee, kokee ja vertaa tuotteita ja palveluja eri tavalla kuin yrityksen henkilöstö. Asiakas odottaa tuotteesta tai palvelusta eri asioita kuin yritys uskoo tarjoavansa. Asiakas käyttää tuotetta tai palvelua usein eri lailla kuin on tarkoitettu, joko huonon suunnittelun tai opastuksen takia tai mahdollisesti siksi, että "väärä" käyttäminen on asiakkaan mielestä helpompaa tai luonnollisempaa. Asiakas ei tunne prosesseja tai ominaisuuksia.

Juuri tuohon kokemukseensa – Arvokokemukseen – asiakas vertaa hintaa ja muuta ja sen mukaan tekee johtopäätökset. Sen mukaan asiakas päättää, mitä kertoo muille, ja haluaako enää asioida kyseisen yrityksen ja sen tuotteiden kanssa. Sanonta ”Asiakas on aina oikeassa” tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on edellä kuvatun mukaisesti valta päättää, mitä hän tekee – subjektiivinen valta riippumatta siitä, onko hän asiallisesti ajateltuna oikeassa vai väärässä.

Joskus asiakkaatkin ovat epärehellisiä pyrkiessään välttämään velvoitteitaan, joista on jo sovittu. Rehelliset 95 % joutuvat kärsimään 5 %:n edesottamuksista, jos mennään niin pitkälle, että asiakas on oikeassa joka tilanteessa myös kaupan sopimisen jälkeen.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Lähteet: www.oaj.fi, www.jyu.fi, Tampereen yliopiston väitöskirjat, www.arvokokemus.fi, www.aasiakas.net

Joulukuu 2010

Työhyvinvointia

Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.

Parhaimmillaan työ edistää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä. Hyvässä kunnossa jaksaa enemmän ja elpyy rasituksista nopeammin. Henkiseen hyvinvointiin liittyy myönteinen perusasenne, tyytyväisyys elämään ja työhön, paineensietokyky sekä oman itsensä hyväksyminen vahvuuksineen ja puutteineen. Kaiken kaikkiaan työhyvinvointi näkyy yksilöiden ja työyhteisöjen toiminnan sujumisena ja osaamisen kehittymisenä sekä myönteisinä kokemuksina ja asenteina.

Tietenkin mukana on yksilöiden omia henkilökohtaisia asioita, joihin ei aina voi niin paljon vaikuttaa. Suurin asia on kuitenkin asenne, miten suhtaudumme siihen miten asiat ovat tai eivät ole.

Mihin asioihin tulee paneutua? Loistava esimerkki on Miska Oy:n toimitusjohtaja Helena Kokko, jonka  johdolla on luotu useita työyhteisön kehittäjä -koulutuksia.

Työssä pitää olla plus-energiaa ja työstä tulee saada energiaa.Tutkimukset kertovat, että vähintään kerran viikossa. Työssä pitäisi olla imua. Vähintään pari kertaa kuukaudessa. Se tarkoittaa, että työ vie mennessää, siten ettei huomaakaan kun työpäivä on tullut loppuun. Ja työssä täytyy olla työn iloa. Konkreettisesti vähintään kerran kuukaudessa.

Entä koska alkaa mennä huonosti? Miinusenergiaa tulee erityisesti siitä, että alkaa kuulua kommentteja/ lauseita: aina, ikinä, ei koskaan, vaan, joku muu, taas, ei se kuitenkaan onnistu jne…. Nämä ovat psykologisesti avioerolauseita, joita on ollut eroavilla pareilla ennen eroa tarpeeksi pitkään. Toinen miinusenergia tulee kyynisyydestä, joka taas johtaa joustamattomuuteen. Ja sitten tulee työuupumus.

Työhyvinvoinnin ongelmat voivat ilmetä yksilö- tai ryhmätasolla tai molemmilla.Yksilöllä ongelmana on usein jaksaminen, ryhmässä ilmenee erimielisyyden ilmaisuja, toisen osapuolen mitätöimistä, vastustusta tai muita törmäyksiä. Siis konflikteja.

Asenne on merkittävässä roolissa. Pelkkä tieto ei pelasta. Jos halu puuttuu, koko ammattitaito menettää merkityksensä.

Vuosittain noin 4 000 suomalaista jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on liian suuri menetys niin ihmisille, työpaikoille kuin yhteiskunnallekin.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Lähteitä: Työterveyslaitos, Helena Kokko, Olli Linjala, www.stm.fi/tyosuojelu/tyohyvinvointi, Mas Do -kampanja

Marraskuu 2010

Johtajamista tarvitaan, mutta kuinka suuri on johtajan merkitys?

Tuskin kukaan voi kuvitella organisaatioiden toimintaa ilman minkäänlaista johtamista. Yksin toimijakin johtaa ainakin itseään. Kaikista pomoista ei kuitenkaan ole johtajiksi, ainakaan muiden mielestä. Pomolta voidaankin odottaa ensimmäiseksi kykyä johtaa itseään, että voi johtaa muita.

Johtaja johtaa rutiineita, tuo visioita ja innovaatioita, yhteenliittää ja johtaa ihmisiä. Hyvä johtaja energisoi tärkeimpään, mutta hallitsee kaikki. Ei mikään helppo juttu.

Sauli Niinistö totesi VIA Leaders´ Forumissa (Helsingin Messukeskus 28.10.2010), että nykyään johtaja joutuu varautumaan mitä erilaisimpiin asioihin, ja paras tapa varautua on olla joustava kaikille mahdollisille muutoksille. Malleja  hyvästä johtajuudesta ovat oma esimerkki, vastuunottaminen ja luotettavuus.

Akateemiset tutkimukset antavat johtajan merkitykselle vain noin 20 % osuuden lopputuloksesta. Laajin tehty johtajatutkimus kattoi kaikkiaan 230 kokeneen johtajan syvälliset haastattelut. Haastatelluilla oli yhteensä yli 5 000 vuoden kokemus johtamisesta. Yhteenvetoon yhdistettiin vielä kysely, johon vastanneilla oli 12 000 vuoden kokemus johtamisesta. Tutkimuksen mukaan johtamisen merkitys on paljon suurempi. Johtamisen kokonaisvaikutus voi olla jopa yli puolet.

Asiasta piti samaisessa tilaisuudessa esityksen Tero J. Kauppinen. Hän halusi korostaa, että tutkimuksen lähtökohtana ei ollut olettamuksia johtamisesta tai hypoteeseja, joita haluttiin testata. Lisäksi tuli esille, että johtaja on se, joka estää strategiaa tai saa sen toimimaan, mutta johtaja itse ei ole strategia.

Tietenkin voidaan kysyä, että onko itsekrittikki kohdallaan kun asiaa kysytään johtajilta itseltään. Mutta jos johtaja ei tiedä johtamisesta, niin kuka sitten tietää? Ero kuitenkin selkeä tutkimuksien välillä, ja ero löytyy mm. siitä miten johtajat johtavat johtamista ja saavat ihmiset toimimaan. Tämä nostaa johtajan merkityksen potenssiin, mutta ehtona on, että hän osaa hommansa.

W. Chan Kim (joka on yhdessä René Maubornen kanssa kirjoittanut miljoonia myyneen Sinisen meren strategia -kirjan ) taas esitteli sinisen meren strategian. Se tarkoittaa vastakohtaa toiminnalle "punaisella merellä", jossa kilpaillaan verissä päin samanlaisilla ratkaisuilla kuin muutkin. Kirjoittajat esittävät, että parempi strategia on etsiä uusia markkinoita ja toimintamalleja – eli sinisiä meriä – joilla ei ole kilpailijoita. Johtajan tärkein tehtävä onkin etsiä koko ajan näitä sinisiä meriä. Sinisen meren tekijät tuovat vahvasti esiin myös strategiatyön osallistavan merkityksen. Strategian pohdiskelu yrityksen johdon tasolla ei riitä, vaan koko yritys on otettava mukaan selkeän ja helposti muistettavan strategian luomiseen.

Seminaarissa oli pääosin isojen organisaatioiden edustajia. Pienemmässä yrityksessä tämä on todella haastavaa, täytyyhän rutiinia pyörittää, jotta homma toimisi. Silti ajattelemme usein rajoitetusti. Johtajakin on ihminen, ja uusilla asioilla on taipumus toteutua, jos uskomukset tukevat niitä. Muutoin ei tapahdu mitään. Tunteet, kokemukset ja arvot ajavat johtajankin aivoissa edelle.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Elokuu 2010

Puhetaidosta ja sen merkityksestä

Puhetaidosta on hyötyä kaikissa niissä tilanteissa, joissa haluat vaikuttaa toisiin ihmisiin. Hyvä puhetaito parantaa vaikutustaitoja, ja kun tiedät mitä teet, saat kuulijasi vakuuttuneeksi asiastasi.

Tänäkin päivänä antiikin Kreikan ja Rooman puhetaidon mestarien opit ovat arvossaan. Ne ovat pohjana paitsi nykypäivän puhetaidoille myös monille markkinoinnin, viestinnän tai minkä tahansa vaikuttamisen kaavoille, teorioille ja käytännöille sekä kirjalliselle ja muulle viestimiselle. Päivitettynä ja ajatuksella tietysti.

Aristoteles (384 eaa–322 eaa) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies. Aristoteles erotti kolme syytä, jotka saavat aikaan puheen vakuuttavuuden:

Ethoksen käyttäminen tarkoittaa niiden puhujan ominaisuuksien löytämistä, joiden avulla parhaiten saadaan yleisö vakuuttuneeksi asiasta; yleisemmin henkilön persoona ja status.

Logos tarkoittaa järkeen ja faktoihin vetoamista; yleisemmin kielenkäyttö ja sanavalinnat.

Pathosta käyttämällä pyritään vetoamaan kuulijoiden tunteisiin; yleisemmin laittamalla itse omia tunteitaan peliin, huomioiden kuulijat.

Erityisen tärkeää on se, että osaa kiteyttää sanottavansa lyhyeen ja ymmärrettävään muotoon. Suuret vaikuttajat ovat yleensä olleet myös hyviä puhujia. Puhe on osa kokonaisviestintää. Ääni, ilmeet, eleet ovat kaikki samassa ketjussa.

On mielenkiintoista huomata, millainen käsitys korkeasti koulutetuilla ja merkittävässä asemassa olevilla Suomessa on retoriikasta eli puhetaidosta. Hiljattain luin juuri korkeassa asemassa olevan politiikon lausunnon eräästä asiasta, jossa hän totesi, että tähän asti on ollut "vain retoriikkaa".

Suomessa mielletään helposti, että retoriikka on kaunopuheisuutta, vaikka kaikki puhe - myös luonnollinen keskustelupuheesi ystäväsi kanssa - ovat täynnä retorisia valintoja. Myös kommentoimatta jättäminen tai tunteiden ilmaisematta jättäminen ovat retorisia valintoja. Valinnat eivät tietenkään ole aina tietoisia.

Vaikka retoriikkaa on luonnehdittu suostuttelemisen taidoksi ja vielä useammin kaunopuheisuudeksi, se on kaikkea puheilmaisua uutisten luvusta ammattikieleen ja tunteiden ilmaisusta hiljaisuuteen. Puhetaito ei kuitenkaan ole täysin irrallinen asia tiedoista ja taidoista, asioiden tunteminen on välttämättömyys hyvälle puhetaidolle aiheesta kuin aiheesta.

Kaunopuheisuus on vain yksi puhetaidon laji, samoin hyvä verbaliikka. Omien puhetaitojen kehittäminen kannattaa. Ihmisten yksilöllinen, valikoiva tarkkaavaisuus vaikuttaa kuuntelemiseen huomattavasti. Siksi asia on hyvin laaja-alainen ja haasteellinen, mutta aina myös tapauskohtainen. Kyseessä on aina suora lähetys. Kyse on kommunikaatiosta silloinkin, kun vain yksi henkilö on äänessä ja useimmat kuuntelevat. Puhetaito tai taidottomuus voikin muuttaa asiasi täysin.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Lähteitä: Puhevalta, Juhana Torkki, Otava 2006; Puhujasta, Cicero, Gaudeamus 2006, Myyntitaidon käsikirja, Pauli Vuorio; Puhetaito ja tahtotila myyntityössä, kielikompassi.jyu.fi, retoriikan kirjallisuus.

Toukokuu 2010

Minä, minä, minä ja mistä ajattelumme tulee?

Internetissä kaikki "tieto" ja tieto on mahdollista. Netissä asia voi saavuttaa suuren suosion leviten erittäin nopeasti. Jotkut ilmiöt ovat lyhytikäisiä, jotkut pysyvät suosiossa vuosikausia. Hyvinkin vähäpätöisiltä vaikuttavat asiat ovat voineet nousta internetissä erittäin suosituiksi.

Tiedonvälitys on muuttunut. Periaatteessa jokainen voi alkaa tilanteen vaatiessa reportteriksi ja julkaisijaksi. Jossain tapauksissa voidaan todeta, että uutisoiminen ei ole koskaan ollut näin nopeaa ja yhtä amatöörimäisesti julkaistua.

Suurin osa internetin palveluista liittyy ihmisten väliseen viestintään. Internet on tiedonhankinta- ja kommukaatioväline. Voit lisätä nopeasti tietämystäsi ympäröivästä todellisuudesta.

Mainosuutista on kuitenkin ehkä hiukan vaikeampi todentaa nopeasti muusta informaatiosta. Parhaimmillaan tämä on markkinoinnin kannalta viraalimarkkinointia, jossa mainosviesti kulkee nopeasti ihmiseltä toiselle. Kuten hyvin tiedämme, netissä on myös mahdollista mm. anonyymi kiusaaminen, liikkeidesi seuraaminen ja kiinnostuksen kohteidesi poimiminen markkinointitarkoituksia varten. Vaikka ei itse jakaisi tietoa, joku muu voi tehdä sen puolestasi.  Kokemus siitä mitä oikea elämä on, ei olekaan kaikille enää erillinen osa siitä, että käytämme internetiä. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä mm. internetin sosiaaliset mediat.

Ajattelu kopioituu yhä tunnistettavammin, koska se tapahtuu niin nopeasti. Descartes teki aikoinaan päätelmän: Ajattelen, siis olen. Hän katsoi olevansa varma siitä, että ajatuksista ja kokemuksista voidaan johtaa joku joka ajattelee ja kokee, eli hän itse. Eräissä filosofioissa ja uskonnoissa sen sijaan minää pidetään lähinnä "harhakuvitelmana". Tänään minä täysin erillisenä ja olemassa olevana olentona ei ole kovinkaan pitävästi ainakaan aina osoitettavissa. Joudumme miettimään uudestaan: mistä ajatukset tulevat?

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Lähteet: urbaanisanakirja.com, tietoturvakoulu.fi, www.mll.fi/nuortennetti, www.hs.fi, mattilintulahti.net

Kreikka-paniikki

Tarina numero yksi: Suomi aikoo tienata vähän Kreikan lainalla.

Tarina numero kaksi: Kreikassa on ennen velkakriisiä manipuloitu vähän sitä sun tätä.

Tarina numero kolme, jota kertoo rahastoyhtiö Tempeleton Asset Managementin maineikas salkunhoitaja Mark Mobius: Kreikkalaiset ovat rikkaita.

Jos katsoo sitä, mitä tapahtui olympialaisten aikana, niin maa keräsi 10 miljardia dollaria – ja siellä on vain 10 miljoonaa ihmistä. Ongelma on siinä, etteivät he halua maksaa veroja, koska hallitus ei palvele heitä hyvin. Korruptio on yleistä, hallituksen työntekijät nukkuvat töissä. Tämä on korjattava.

Tarina numero neljä: Kreikassa eläketurvan taso on läntisten teollisuusmaiden huippua.

Tarina numero viisi: Kreikan tilanteen takia yhteisvaluutta euron heikentyminen on voinut tähän mennessä pikemminkin hyödyttää kotimaista teolisuutta.

Tarina numero kuusi: Kreikan tauti leviää, nyt putosi Espanja. Kumpi eroaa eurosta, Kreikka vai Saksa?

Ainakin joissain näistä tarinoista täytyy olla uutiskuplaa.

Kriisi, katastrofi, romahdus, sensaatio, skandaali. Samat sanat kertovat jokaiselle ainakin hieman eri asioita. Paljon vähempikin riittää syyksi väärinkäsityksiin, ristiriitoihin, välirikkoihin, vihaan, joskus jopa sotaan.

Kriisi yleisesti tarkoittaa muuten kreikkalaisen sanan krisis (suom. "päätös") mukaisesti käännekohtaa, jossa yksilön tai organisaation tulevaisuuden suunta määräytyy paremmaksi tai huonommaksi toimiemme mukaan.

Siinä miten tämä vaikuttaa meihin ja toimiimme, on merkittävää myös tunnelataus ja tapamme suhtautua toimiimme.

Kriisi on aina uhkaava ja vaarallinen tilanne, mutta siihen sisältyy myös selviytymisen vaihtoehto. Se tarjoaa tilaisuuden kyseenalaistaa siihenastisia tapoja, asenteita ja toimintamalleja, ja antaa mahdollisuuden uudistumiselle. Niille, jotka haluavat ja jotka siihen pystyvät.

Yrittäjälinja toivottaa hyvää kesää!

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Lähteet: Taloussanomat.fi, piksu.net, kauppalehti.fi, alasilta.fi

Huhtikuu 2010

Paljon olis kirveellä  töitä

Luulisi, että kun tekniikka on kehittynyt, tiedonsaanti nopeutunut ja asioita on tehty moneen kertaan, niin edes toinen näistä toteutuisi: laatu paranee tai vaihtoehtoisesti hinta alenee. Monissa asioissa on kuitenkin käynyt päinvastoin: molemmat ovat menneet asiakkaan kannalta huonompaan suuntaan. Parhaat - tai oikeastaan ikävimmät - esimerkit löytyvät nykyäänkin viranomaistahoilta ja suurilta toimijoilta.

Henkilökohtainen kokemus 1: Fi-päätteisiä domaineja myöntävä, meidän kaikkien tuntema Instanssi on siitä ihmeellinen taho, että se ei saa muuttuneita osoitetietoja kaupparekisteristä eikä mistään muualtakaan, eikä se aloitteellisesti edes ilmeisesti yritäkään niitä saada. Jos yrityksesi postiosoite on domainin rekisteröinnin jälkeen muuttunut, ainoa varma keino pitää tiedot ajan tasalla on ilmoittaa uusi osoite itse. Jos et tätä huomaa tehdä, lähetetään domainin uusinnat vanhaan osoitteeseen - ja vaikka posti ei menekään perille, uuden muuttuneen osoitteen selville saaminen ei ole "asiakaspalvelijan" mukaan sen tehtävä.

Tarkista, onko domainrekisteröintisi osoite ajan tasalla vai esimerkiksi viiden vuoden takainen. Varmista myös/ ota kuittaus, että ilmoittamasi muuttunut tieto on vastaanotettu. Varsinkaan pelkkä lähettämäsi sähköposti ei ole varma viestintäväline tällaisissa asioissa.

Henkilökohtainen kokemus 2: Operaattori on tarjonnut tähän asti yrityksille sähköpostipalvelun siten, että asiakas on voinut ottaa sovitun tilan, joka on jaettu sovittuun määrään sähköpostilaatikoita. Laatikoiden kesken tuon tilan on voinut jakaa niin kuin on huvittanut. Uusien tekniikoiden takia (kun sähköpostitekniikka muuttuu ja vanha järjestelmä poistuu käytöstä) on keksitty, että veloitetaankin kuukausimaksu jokaisesta sähköpostilaatikosta erikseen. Jos yrityksessäsi on näin, laske mitä se tarkoittaa.

Operaattori tulee samaan miljoonia euroja lisälaskutusta, kun tähän siirrytään "vaivihkaa", uuden palvelun astuessa voimaan ja vanhan poistuessa. Luulisi sitten toimivan paremmin. Pääosin muuta eroa ei välttämättä huomaa kuin kuukausimaksun.

Moni suuremmista instansseista on keksinyt ihan oman kielen. Jos tätä koodikieltä ei osaa tai ei täytä juuri oikeita koodilomakkeita, annetaan ymmärtää, että asiakas on tyhmä, kun ei toimi heidän sääntöjensä mukaan.

Kaupparekisteri on yksi kummallisimmista instansseista ulkoa päin katsoen. Siellä sisällä saatetaan olla eri mieltä. Yrityksen rekisteröintiä ei aina saa nimen osalta läpi, mielivaltaisista syistä, kuten että yrityksen nimi ei tarkoita mitään. Toinen nimi taas menee läpi kuin vettä vain, vaikka sekään ei vuorenvarmasti tarkoita mitään. Päätökset voidaan arpoa tulemaan - tietenkin etanapostilla muutamasta kuukaudesta yli vuoteen. Jos vuoden päästä tulee vastaus, että välipäätös - joka puolestaan on sellainen, että täytyy täyttää lomake uudelleen eri tavalla - on tehty puoli vuotta sitten, alkaa ihmetyttää tehottomuus ja byrokratian tarkoituksenmukaisuus.

Kaupparekisterin käsittelyajat ovat muuten entisestään pidentyneet (Lähde: Kaupparekisteri, tiedote ja puhelintiedote 25.03.2010). Palvelun ja toimivuuden tason ratkaisee se, mitä mieltä siitä on palvelun saaja eikä se, mitä mieltä palveluntarjoaja itse on omasta toiminnastaan!

Paljon puhetta olleeseen Yle-maksuun liittyen. Mitäpä jos katsottaisiin sisältöjä? Koskee  kaupallisiakin kanavia.

Ennen kuva ja puitteet olivat vaatimattomampia. Nyt kuva on terävämpi ja puitteet kalliita, sisältö pitkälti halpaa sensaatiohakuista "journalismia" ja tositeeveetä. Näistäkö yhteistä rahoista halutaan maksaa? Sama juttu. Ihan sama, mitä mieltä yleläiset itse ovat itsestään.

Pienempi toimija voi tuottaa laadukkaampaa sisältöä, antaa palvelua ja toimia laadukkaammin ja vieläpä samalla edullisemmin. Paradoksaalista.

Asiakaspalvelun laadun taso heittelee suurilla toimijoilla ihan laidasta laitaan. Paljon on vielä sitä, että asiakas tuntee ettei häntä kuulukaan haluta palvella, vaan että hän häiritsee. Toisin sanoen ei koeta, että asiakkaita edes on olemassa. Onneksi on myös valtavan upeita ja asiantuntevia henkilöitä. Toiset ovat vaan töissä ja toiset ovat asiakasta varten.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Helmikuu 2010

Armoa vai armotonta menoa?

Isti on henkilö, joka on omaksunut jonkin ismin. Minä olen isti, sinä olet isti. Et ehkä täydellisesti - kuten en minäkään - mutta osittain ainakin.

Johtaminen perustuu usein lukuihin. Tavoite- ja tulosjohtaminen tarkoittavat oikeastaan samaa asiaa. Tavoite on tulevaisuudessa määritelty haluttu tila, kun taas tulos tarkoittaa sitä miten tämä haluttu tila on todellisuudessa toteutunut.  Johtamisoppeja tulee ja menee, ja valtaosa uusistakin opeista on vanhan kertausta, parhaimmillaan kuitenkin persoonallisesti jalostetussa muodossa. Ennemmin tai myöhemmin on sopeuduttava muutoksiin. Ihmiskeskeiset johtamisopit nousevat eniten esiin haasteellisimpina taloudellisina aikoina.

"Työelämässä armollisuus tarkoittaa, että ihmiset hyväksytään sellaisinaan ja että virheet voi saada anteeksi. Ja työelämän oleellisin päämäärä on ihmisen onnellisuus. Työelämän on tuotettava hyvää tasapuolisesti asiakkaille, omistajille, työntekijöille ja ympäristölle", sanoo Antti Kylliäinen viime vuoden alun Fakta-lehden artikkelissa, joka käsittelee johtamisen uutta ismi-tarjokasta, armojohtamista. Kouluttaja-kirjailija Kylliäinen on teologi, joka herätti kirkon piirissä hämmennystä ilmeisesti liiankin suvaitsevaisilla näkemyksillään.

Tarkemmin katsottuna Kylliäisen näkemykset ovat aika lähellä muitakin edistyksellisiä johtamisoppeja. Ihmisten hyväksyminen sellaisenaan ei toki tarkoita, etteikö heidän pitäisi silti hoitaa työnsä hyvin ja kehittyä. Kylliäinen lähestyy myös tähän liittyvää anteeksiantoa Aristoteleen oppien kautta. Fiksu ihminen antaa Kylliäisen mukaan anteeksi ilman pyytämistäkin. Eikä koko anteeksianto-sanaa tarvitse edes mainita, jos se tuntuu liian juhlalliselta.

Tunteiden merkitys voi olla joillekin hätkähdyttävääkin tietoa. Kun tunteiden merkitys menee oikein takaraivoon, niin voi aidosti miettiä miten kielteistä viestintää voi vähentää, kenties jopa lopettaa sen kokonaan. Esimiehen täytyy olla valmis kokemaan negatiivisia tunteita itkusta raivoon. Se on tuskin kenenkään lempihommaa, mutta sitäkin voi treenata.

Tunteiden merkitys on iso myös useimmissa ostopäätöksissä, vaikka moni päätöstään sitten jälkeenpäin rationaalisesti perusteleekin. Tunteiden merkitys on erittäin voimakas asenteissa ja siinä miten suoritamme tehtäviämme matkalla kohti tavoitetta. Uskomuksemme ja toimintamme perustuvat merkittävästi tunteisiin.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Joulukuu 2009

Vuosi 2009 haasteellinen,
vuosi 2010 toivoa täynnä

28.12.2009

Uusi vuosi tuo tullessaan muutoksia Yrittäjälinjaan. Yrittäjälinjan logo vaihtuu, ja ulkoasussa tapahtuu muutoksia. Tämä muutos näkyy sekä lehdissä että netissä. Monissa pienissä yksityiskohdissa tapahtuu kehitystä, jota voi kuvailla vertauskuvallisesti, että siirrymme mustavalkoisesta näytöstä värinäyttöön.

Yrittäjälinja-lehtien koko jakelu on nyt osoitteellista. Se jakautuu kohdennettuun yritys- ja julkisen sektorin jakeluun sekä jakelupisteisiin alueellisesti. Vuodenvaihteessa vastaava toimittajamme jää äitiyslomalle, ja hänen työtään jatkaa kokenut alan ammattilainen. Yrittajalinja.fi:n tukidomain yrittajalinja.com rakentuu osaksi Yrittäjälinja-konseptia. Yrittajalinja.net osoitteessahan on jo Yrityksen tietopankki.

Haluamme muistuttaa, että olemme paitsi yrittämisen, yrittäjyyden myös erittäin voimakkaasti työelämän media. Ei tarvitse olla yrittäjä eikä yrityksen johdossa löytääkseen Yrittäjälinja-lehdistä tai nettipalveluistamme kehittäviä, hauskoja, tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita.

Emme kohdistu kaikille, mutta meillä on kaikille asiaa. Ihan kaikille.

Finanssikriisi, taantuma, lomautukset, irtisanomiset, lopettamiset ja konkurssit ovat olleet median otsikoissa vuonna 2009. Printtimedia on menettänyt yleisellä tasolla myyntiä – merkittävimmän osuuden suurilta mainostajilta. Sanomalehtikokoisia lehtiä suunnitellaan tosissaan muutettavan tabloideiksi.

Kärjistetyimmillään on väitetty, että printtimedia kuolee, ja että nyt ollaan siirtymässä nopeasti kokonaan nettiin. On väitetty, että mediakäyttö muuttuu ratkaisevasti iän myötä. Syvällisen printtimedian ystävät voidaan jakaa lehtien ystäviin ja kirjallisuuden ystäviin. Sähköisen median ystävät jakautuvat esimerkiksi radion suurkuluttajiin, netin suurkuluttajiin ja tv:n suurkuluttajiin. Osa on myös hyvin passiivisia jonkun tai useamman välineen käytössä.

Erilaisten medioiden käyttö on suhteellisen stabiilia eri ikäluokissa - eli mediakäyttö ei muutu tiettävästi pelkästään sen takia, että ikää karttuu. On myös väitetty, että netin suosio perustuu reaaliaikaisuuteen ja nuorten aktiiviseen käyttäytymiseen.

Media on pirstaloitunut. Kaikki printtimediakaan ei ole yhtä ja samaa massaa. Uutiset koskevatkin valtamediaa, joka joutuu reagoimaan nopeammin kuin se perinteisesti on tottunut.

Me olemme mainosrahoitteinen kohderyhmämedia. Meille myynti - sekä omamme että asiakkaan myynti - ovat tärkeitä. Erityisesti tämän takia vastaamme printtimediaan kohdistuvaan haasteeseen laadulla, kohdistamisella, oikealla määrällä ja ketteryydellä. Ja hei, olemmehan netissä!

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Pieni suuri media ja JSN

15.12.2009

Media tekee nykyään herkemmin itsestään valtiomahdin myös silloin kun se ei ole sitä. Kysymys ei mielestäni ole lopulta puoluepoliittinen, vaikka päätös olisikin poliittisesti merkittävä.

Yle tai Hesari, Aamulehti tai pieni paikallislehti, iltapäivälehti tai pienempi verkkosaitti, suuruus tai tausta ei saa määrätä sitä onko kyse journalismista vai ei, eikä sitä onko kyse hyvästä journalismista vai ei.

Valtaosa suomalaisista tiedotusvälineistä (Lue: suurista perinteisistä tiedotusvälineistä) kuuluu Julkisen sanan neuvoston (JSN) perussopimuksen allekirjoittaneisiin yhteisöihin, jolloin JSN voi suoraan käsitellä niihin kohdistuvia kanteluita. JSN voi myös omasta aloitteestaan käsitellä tärkeänä pitämiään asioita.

JSN:n kotisivujen mukaan (15.12.2010) Julkisen sanan neuvosto (JSN) on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa.

JSN toimii kotisivujensa mukaan seuraavasti (15.12.2010): Kantelun voi neuvostolle tehdä kuka tahansa, jonka mielestä lehdistössä, radiossa tai televisiossa on loukattu hyvää journalistista tapaa. JSN voi käsitellä myös internet-aineistoa, jos se katsotaan julkaistuksi tiedotusvälineessä. Asian ei tarvitse koskea kantelijaa itseään, mutta asianomistajan on annettava kuitenkin suostumus kantelun käsittelylle. Jos tiedotusväline neuvoston mielestä on rikkonut hyvää journalistista tapaa, sille annetaan huomautus, joka on julkaistava lyhyessä määräajassa. Ellei huomautuksen saanut tiedotusväline julkaise sitä, annetaan se muutoin julkisuuteen.

JSN:n 10.12.2009 tekemä vapauttava päätös YLE:n TV2:n Silminnäkijä -ohjelmalle on joidenkin mielestä isku neuvoston tehtävän ydintehtävää vastaan. Toiset taas ovat sitä mieltä että päätös oli oikea muun muassa sen takia, että he eivät pidä tahosta, joka vastapuolella on kyseessä.

"Itsesäätely lakkaa olemasta itsesäätelyä, kun se ei toimi. Tämän jälkeen langettavan päätöksen tekeminen tulee olemaan huomattavasti vaikeampaa", kirjoittaa Jussi Lähde Aamulehden blogissaan.

Vastaavantyyppistä älähdystä kuului myös monilta muilta vaikuttajilta.

On myös paljon mielipiteitä sen puolesta, että JSN:n päätös on hyvin perusteltu. Ymmärrettävää on, että puheenjohtaja erosi, koska hän on vaatinut muun muassa nimimerkeillä tehtävän nettikirjoittelun lopettamista ja pyrkinyt kaikin voimin estämään internetissä tapahtuvaa vapaan kansalaisyhteiskunnan mielipiteenmuodostusta.

Yleisradio ja TV2 ovat antaneet uudet ohjeet, kuinka ajankohtaisjuttuja tulee tehdä. Niissäkin sallitaan jutun tekeminen edelleen yhden lähteen avulla.

Hieman vain ihmetyttää nimitys Julkisen sanan neuvosto. Sehän on kuin yritys, jonka omistajat valitsevat hallituksen, jonka tehtävä on valvoa omistajien toimia. Joka tapauksessa päätös ei ollut linjassa aikaisempien langettavien päätösten kanssa.

Julkisuusammattilaiset suomivat kovin sanoin Julkisen sanan neuvostoa sen jälkeen, kun Yle oli saanut vapauttavan päätöksen lautakasaohjelmastaan. Arvosteluun yhtyivät viestintäjohtajat, veteraanipoliitikko ja urheilupomo. Närkästystä herätti etenkin se, että enemmistö JSN:n jäsenistä edustaa viestimiä.

"Julkisen sanan neuvosto on mediakuluttajan silmissä aika naurettava instituutio. Tässä on pukki kaalimaan vartijana", sanoi Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund perjantaina STT:lle, kertoo Iltasanomat.fi 11.12.2009.

Kokonaan toinen juttu on se, mikä saa tällaisen äläkän ylipäätään aikaiseksi lautakasasta ja siitä, että YLE ja ministerismies saivat tuon äläkän aikaiseksi. Eräässä maassa vastaavaan tarvitaan vähintään pääministerin vetäminen turpaan.

Lähteet: jsn.fi, aamulehti.fi, aamulehti.fi Jussi Lähteen blogi, iltasanomat.fi ja mediaviikko.fi

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Pieni suuri media ja tabloid

14.12.2009

Ruotsissa suurimmat sanomalehdet vaihtuivat tabloid-kokoon vuonna 2004. Maan noin 140 sanomalehdestä noin 90 prosenttia on jo siirtynyt perinteisestä broadsheet-koosta tabloidiin. Suomessakin asiasta on käyty vilkkaasti keskustelua.

Vähän aika sitten pamahti. Alma Median pohjoiset lehdet ovat siirtymässä tabloid-kokoon  ja jopa Sanomilla myönnettiin, että asiaa on harkittu vakavasti, ja asiasta keskustellaan edelleen. Sanoma Newsin toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on hiljattain jopa sanonut uskovansa, että lähivuosien aikana ainakin valtaosa sanomalehdistä on tabloid-koossa.

Illalla 3.12. Pentikäinen kertoi Helsingin Sanomien verkkosivuilla, että aikaisin mahdollinen aika olisi vuosi 2012 ja realistisempi 2013. Verkkotutka.fi,  jonka slogan on Ajan tasalla  mediasta, kertoi kirjoituksessaan  vielä viime kuun lopussa: "On aika lyödä sinetti keskustelulle sanomalehtien tabloid-kokoon siirtymisestä. Luetuimmat sanomalehdet tulevat pysymään broadsheetin kokoisina."

Vastustus on ollut Suomessa asialle hurjaa, suurella koolla on kannattajansa. Kyse on erityisesti mediamyynnistä ja paljolti siitä mediamyynnistä, jota tehdään keskitetysti moneen lehteen. Joidenkin mielestä tämänkin takia lehtien pitäisi olla samankokoisia. Tabloidissa koko sivun ilmoituksesta ei saa myöskään yhtä paljon rahaa kuin broadsheetissa. Kyse on siis suurmainostajista. Toki muustakin.

Mediaviikon mukaan perinteisen media-alan koulukunnan mukaan tabloid-kokoon siirtyminen merkitsee vääjäämättä lehden heikentymistä, ja se on merkki lehden vähittäisestä lakkaamisesta. Näin kävi aikoinaan muun muassa Uudelle Suomelle.

Suomessakin kuitenkin Kauppalehti on tabloid, ja HBL siirtyi tabloidiin jo ajat sitten. Myös Suomen iltapäivälehdet, jotka kuuluvat luetuimpien sanomalehtien kärkikastiin, ovat tabloid-kokoisia.

Voidaan miettiä onko kyse myös painoista ja painokoneista, jotka ovat lehtikonsernien omia. Siirtyminen tabloidiin aiheuttaisi monella tavalla mittavia investointeja. Kun siirtyminen tabloidiin tapahtuu, tulemme kuulemaan monilta entisiltä vastustajilta, miten parantava uudistus se on heidän oman mediansa suhteen.

Lähteet: taloussanomat.fi, mediaviikko.fi, verkkotutka.fi, Aamulehti ja aamulehti.fi, mtv3.fi, esaimaa.fi.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Lokakuu 2009

Management by perkele - tekemisen meininki

Kun Nokia aikoinaan valloitti Ruotsia, sikäläiset mediat kuvasivat Kari Kairamon ja muiden nokialaisten johtamistyyliä ilmaisulla management by perkele. Sanonta jäi elämään suomalaisiin medioihin ja bisnes-slangiin, irtaantuen alkuperäisestä yhteydestään. Ruotsalaiset talouslehdet käyttivät nimittäin ilmaisua positiivisessa mielessä. Management by perkele on muun muassa Wikipedian artikkelien ja monien muidenkin asian kuvauksien mukaan sananmukaisesti armeijamaista hallitsemista ilman, että sallittaisiin olla eri mieltä. Suomennos siitä, mitä ruotsalaiset sillä tarkoittivat, on kuitenkin tekemisen meininki.

Suomalaista johtamismallia on yleisestikin kuvattu management by perkele -metodina. Yleensä sen luullaan tarkoittavan tylyä käskyttämistä, jota se ei ole alun perin tarkoittanut. Mahdottomaltakin tuntuvan tehtävän edessä Kairamolla kun oli tapana sanoa että "Perkele, kyllä me tämä hoidetaan". Ja moni mahdoton tehtävä hoidettiinkin sillä perkele-tyylillä. Nämä tiedot perustuvat muun muassa kolumnisti-toimittaja Kalle Isokallion jo vuonna 2006 tekemään kirjoitukseen asiasta ja muutamiin muihin asiasta oleviin tulkintoihin. Itse en ole ollut todentamassa sanonnan alkuperää.

Itsetunnon voimistaminen ja porkkanan voima on parempaa kuin keppi ja nujertaminen. Ylläkuvatulla tavalla tulkittuna management by perkele -tyylillä on kuitenkin voimaa ja positiivinen vaikutus oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla tehtynä. Management by perkele on kuollut, mutta eläköön management by perkele! Tietoiseen tilannejohtamiseen keinona se mielestäni tepsii. Kunhan se on metodi, jota käytetään vain kun tilanne sitä vaatii.

Oikea tekemisen meininki on toimeliaisuutta, asiaan keskittymistä, sitä, että todella tapahtuu. Mennään, eikä vain meinata.

Yrittäjälinjan jakelu muuttuu vuoden 2010 alusta alkaen, joten ensi vuoden tarkat mediatiedot tulevat siksi viime hetkillä. Vuoden alusta lähtien Yrittäjälinja postitetaan kokonaan osoitteellisena jakeluna, joka jakautuu jakelupisteisiin ja yrityspostitukseen. Yrittäjälinjan voi nyt myös tilata itselleen.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja
Yrittäjälinja-julkaisut ja Yrittajalinja.fi

Pitäisikö Googlea tai Facebookia boikotoida?

Boikotoikaa Facebookia, kirjoittaa toimittaja Mikko Metsämäki Markkinointi ja mainonnassa. Vaikka kirjoitus onkin varmasti sarkastisestikin tehty, täytyy ihmetellä muutosvastarintaa, joka sieltä täältä tulee kun maailma muuttuu. Tässä kommenttini kirjoitukseen.

Mitä tulee väitteeseen, että yritykset siirtävät ilmoittelunsa paikallislehdestä hakukoneeseen, ollaan siitä todella kaukana. Asiaa kannattaa kysyä vaikka ihan paikan päällä hyvän paikallislehden ilmoitusasiakkailta.

Kaikki bisneshän on paikallista tai vähintään alueellista, viimeistään paikan päällä. Jopa globaalin yrityksen alueyksikkökin huomaa tämän. Puhumattakaan siitä, että suurin osa Suomen yrityksistä on pieniä pk-yrityksiä. Ei printtimedia muutenkaan ole kuolemassa ja kaikki siirtymässä nettiin, vaikka rakennemuutosta onkin tapahtumassa. Printin totaaliseen kuolemaan hyvin lyhyessä ajassa uskoo korkeintaan muutama muusta elämästä vieraantunut täysnörtti, jos hekään tosissaan.

Markkinointi- ja media-alan työntekijät eivät suurelta osalta suinkaan jää työttömäksi vaan heidän tehtävänkuvansa muuttuu: he tuottavat sisältöä entistä enemmän nettiin. Aivan oleellinen tekijäryhmä jäikin käsittelemättä täysin myös Mikko Metsämäen tekstissä. Nimittäin ne, jotka tekevät median myyntiä. Myyjien tehtävät jopa lisääntyvät, myytävää kun tulee - ja on tullutkin jo - lisää.

Ja mitä enemmän myyjät myyvät, sitä enemmän on teknisille toteuttajille ja sisällöntuottajille töitä. Monet unohtavat omasta työstään sen seikan, että jonkun on se lopputuote tai sen osia myytävä, ja sen takia minullakin on töitä. Myyjille tällä on työllistävä vaikutus, mutta erityisen merkittävää on, että myyjän tekemisillä on muita työllistävä vaikutus. Arvostusta siis myynnille!

Mitä tulee siihen, että Googlen tai Facebookin työllistävä vaikutus on olematon, niin ainakaan Googlen osalta se ei pidä paikkaansa. Tekijöistä suurin osa ei vain ole Googlen palkkalistoilla. Pelkästään Googlen hakusanamainonta, muut Google-kampanjat, hakukoneoptimointi ja ennen kaikkea näiden palveluiden myyntityö on työllistämisen suhteen jo tuhansissa enemmän kuin sadoissa työntekijöissä. Tietenkin on suhteellista mikä on olematonta.

Tämä hakukoneisiin liittyvä toiminta on lisäksi pääasiassa palvelua, vain pienempi osuus rahavirroista lähtee Yhdysvaltoihin. Leijonanosa työllistää suomalaisia, mikäli työllistävä yritys on Suomessa ja suomalaisessa omistuksessa.

Ei ole järkeä boikotoida Googlea, Facebookia tai Applea ainakaan kotimaan työllisyyden takia. Syyn kannattaa olla parempi.

Maailma muuttuu, ja kyse on siitä, ohjaako muutos meitä vai pystymmekö me muuttumaan. Tai provosoiden: Oletko mukana muutosvastarinnassa vai muutoksessa? Muutoksen tapahtumisessa ei sinällään ole mitään uutta, johan filosofi Herakleitoskin sanoi aikoinaan: "Kaikki virtaa", ja "Et voi astua kahta kertaa samaan virtaan."

Boikotti on myös monesti epätoivon toimenpide, joka saa aikaan vastareaktiota. On niitä varmasti parempiakin keinoja vaikuttaa asioihin.

Metsämäen kirjoituksen löydät täältä.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja, Yrittäjälinja-julkaisut ja Yrittajalinja.fi
Myyntikouluttaja

Elokuu 2009

Yleisohjeita myynnin maailmasta

Myynnin maailmassa ollaan vuorovaikutteisissa kontakteissa toisten ihmisten kanssa. Voisivatko myynnissä toimivat opit siten olla oppeja paljon muuhunkin? Ja pätisikö sama myös myynnissä tehtyihin virheisiin - voisivatko ne pohjimmiltaan olla samankaltaisia kuin ne, joita teemme ihmissuhteissa, liike-elämässä, työssä tai muuten elämässä?

Myyjän ”kuolemansyntejä”:

1. Myyjä aliarvioi ostopotentiaalin. Sekä asiakkaan ostomäärä että ostomahdollisuus nähdään liian pieninä. 

Kuinka monesti aliarvoimmekaan muita ihmisiä tai heidän toimiaan?

2. Myyjä uskoo liikaa tuleviin tilauksiin, niiden suuruuteen ja katteeseen. Pahimmillaan myyjä rakentaa pilvilinnoja näistä tulevista kaupoista ja halvaannuttaa siten muun toimintansa. 

Minkälaisia pilvilinnoja sinulla on?

3. Myyjä väheksyy seurantatyötä eikä suunnittele työtään tarpeeksi hyvin. Tulokset tai tuloksettomuuden analysointi perustuu ”musta tuntuu” -periaatteeseen. 

Miten on muissa elämäsi asioissa?

4. Myyjä luottaa liikaa hyviin asiakassuhteisiin ja aliarvioi kilpailutilannetta. Pahimmillaan myyjä ei tee uusasiakashankintaa lainkaan, ja hänen taitonsa ruostuvat. Kehitys loppuu. 

Maailma muuttuu koko ajan. Oletko muutoksessa mukana?

5. Myyjällä on väärä suuntaus: hän käyttää energiansa vääriin asioihin. Hyvä myyjä on ajankäytön hallinnan ammattilainen. 

Takerrummeko turhaan kiinni asioihin? Teemmekö tärkeitä asioita?

6. Myyjä keksii ennen myyntitapahtumaa syitä siihen, miksi asiakas ostaa tai ei osta, ja toimii näiden oletusten mukaan. Myyntitapahtuma pitää käydä läpi ilman ennakkoluuloja. 

Miten toimit elämässäsi ja eri tilanteissa?

Ja toisinpäin - eli rohkaisua loppuvuodeksi:

Pauli Vuorio
Päätoimittaja,
Myyntikouluttaja

Yrittäjälinja.fi ja Piksu.net yhteistyöhön

Yrittäjälinja.fi on aloittanut yhteistyön Piksu.net-sivuston kanssa. Piksu.net tarjoaa ajankohtaista sijoittajatietoa artikkelien ja uutisten muodossa, ja yhteistyön myötä Piksu.net:in uutisotsikot päivittyvät myös Yrittäjälinja.fi-sivustolle. Sivuilta on myös suora pääsy Piksu.net-palveluun.

Kesäkuu 2009

Nostetta

Vaikka ekonomistit pysyttelevätkin erityisen varovaisina, on taloudessa nähty jo merkkejä paremmasta. Nyt on aika elvyttää myös itseä. Lomat rikkovat työrytmin perusteellisesti, ja menee muutama päivä, jotta siihen pääsee takaisin. On hyvä muistaa, että sama pätee toisinkin päin. Lomalla ei oikein osaa olla, ennen kuin pääsee loman rytmiin. Ota kuitenkin kesästä kaikki irti mitä saat.

"Kesän hauskimmat päivät eivät ole niitä, joina tapahtuu jotain hienoa tai jännittävää, vaan joina koetaan pieniä onnen hetkiä ja jotka soljuvat yksitellen mutkattomasti kuin helmet nauhaan." Viisaus on Positiivareiden ajatusten aamiaisesta numero 2184.

Mieti, onko nyt mahdollista tehdä se, mikä on jäänyt aiemmin tekemättä siksi, ettei ole ollut aikaa: lojua riippukeinussa hyvän kirjan kanssa, puuhata puutarhassa, käydä kävelyllä, sadesäällä siivota vaatekaappi, järjestellä valokuvat albumeihin, pelata lautapelejä lasten kanssa, soittaa sukulaisia kylään, saunoa kerrankin pitkään. Ja kaikki tämä on miltei ilmaista! Loman ei välttämättä tarvitse käydä kalliiksi. Jos on, mitä vielä mietit?

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Yrittäjälinja on kesälomalla heinäkuussa. Yrittajalinja.fi-palvelumme päivittyy kuitenkin siitä huolimatta, joten voit kommentoida sivuilla kirjoituksia ja lukea uutisia ja artikkeleita. 

Toukokuu 2009

Yrittäjälinja ilmestyy nyt myös Pohjois-Pohjanmaalla

Yrittäjälinjan kustannustoiminta laajenee. Juuri ilmestymässä oleva uusi printtilehden versio on onnistunut myynnillisesti ja sisällöllisesti hyvin. Sisältöön onkin yleisjutuista kerätty Yrittäjälinjan printtiversioiden parhaimmistoa.

Muiden Yrittäjälinja-lehtien tapaan jakelu tapahtuu Itellan ryhmäjakeluna maakunnan yrityksiin sekä lisäksi jakelupistejakeluna. Myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälinjasta tulee näköislehti Yrittajalinja.fi-palveluun.

Ilmestyminen tapahtuu vk 22/2009. Tulemme julkaisemaan seuraavan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälinjan syksyllä 2009.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Yrittäjälinja ja Buy Me yhteistyöhön

Yrittäjälinja-julkaisut ja Buy Me Trade Finland ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Yhteistyöllä on huomattavia optioita tulevaisuuteen.

Buy Me on myynti- ja markkinointiyritys. Lisätietoja Buy me Trade Finlandista: www.Buyme.fi

Huhtikuu 2009

Nyt voit ilmoittaa maksutta avoimet työpaikat

Julkaisemme Yrittajalinja.fi-sivuston Avoimet työpaikat -osiossa lähettämäsi tiedon avoimesta työpaikasta ilmaiseksi!

Avoimet työpaikat lajitellaan maakunnittain. Tämän lisäksi yhtenä alueena on Koko Suomi / etätyöt. Yrittajalinja.fi-sivuston Avoimet työpaikat -osio sopii parhaiten pidempiaikaiseen hakuun.

www.yrittajalinja.fi-sivustolla on lomake, jonka täyttämällä pääset helposti ilmoittamaan avoimesta työpaikasta.

Yrittäjälinja on yrittämisen ja työelämän erikoislehti. Yrittäjälinja ilmestyy printtilehtenä kolmella eri alueella yhteensä 51.000 kappaleen jakelulevikillä, ja lisää alueita on tulossa.

Yrittajalinja.fi-palvelu tukee Yrittäjälinja-lehteä, ja palvelusta löytyy paljon asiaa myös printtiversion ulkopuolelta.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Oikeus, kohtuus ja velvollisuus

Uusien yritysten synty ja niihin syntyvät työpaikat ovat tulevaisuuden paras puolustus. Ilman yrityksiä ei ole työpaikkoja. Yksi tärkeistä asioista on saada oikea vastaus kysymykseen, miksi Suomessa ei yritetä samalla tavalla kuin muualla Euroopassa. Useimmilla suomalaisilla on tähän asti ollut tavoitteena kouluttautumisessa hyvä virka, siis siisti palkkatyö.

Kysymys on asenteista. Joku saattaa ajatella, että ei pelkillä asenteilla mitään tehdä, mutta sieltä kaikki lähtee. Arvot, halu, suunnitelmat ja toiminta.

Yrittäjälinja teki asennekyselyn yrittämisestä. Vaikka kysely ei yhtä iso ollutkaan kuin mahdollisesti suuremman median tekemä, se toi esille perusasiat: yrittäjyys kannattaa, mutta erittäin kovalla työllä. Oikeanlainen tuki puuttuu.

Kannustaako suomalaisen yhteiskunnan rakenne yrittämään ja työllistämään? Vai ovatko järjestelmät vain pakollisia säännöstelysysteemejä siltä varalta, että joku ryhtyy yrittäjäksi? Myös median – tarkoitan kaikkia medioita – ja julkisten tahojen on aika herätä. Herätä pessimismistä, jota sensaatiojournalismi, tässä yhteydessä pääasiassa negatiivisten asioiden uutisoiminen on. Yhtä isoa uutisoitavaa kuin lomauttamiset ja irtisanomiset tulee olla työllistäminen ja uusien yritysten perustaminen. Enemmän uutisoitavaa on yhteistyösopimuksissa kuin joidenkin tahojen keskinäisissä riidoissa. Uskallan myös väittää, että toimittajien tulisi tietää paljon enemmän yrityksien asioista kuin ne seikat, joista valtamedioista saa lukea: pelkkiä pintajuttuja.

Tärkeää on, että sanomiset eivät jää pelkiksi ulkokultaisiksi toteamuksiksi, joita kukaan ei kyseenalaista, ja joiden jankkaaminen ei itse asiaa auta. "Haudassa vasta levätään", "Se mikä ei tapa, vahvistaa" tai "Yrittänyttä ei laiteta". Väittämien hokeminen ei tuo ratkaisua, vaan tyytyy lähinnä hyväksymään tilanteen usein ironisesti. Ratkaisut ovat muualla kuin ulkoa opetelluissa hokemissa.

Mielenkiintoista on, että kun työntekijä on poissa yrityksestä sairaslomalla, on yrityksen velvollisuutena maksaa ensimmäisten yhdeksän päivän osalta työntekijän palkka, vaikka samalla käy niin, että työntekijän työsuorituksen tuoma kate jää yritykseltä saamatta. Kannustaako tämä työllistämään?

"Nyt laitetaan miljardeja isoihin laitoksiin, ja hetken päästä nämä pörssiyhtiöt sitten päättävät vaihtaa maisemaa", eräs yrittäjä sanoi Yrittäjälinjan asennekyselyssä. Mitä tapahtuisikaan, jos vaikka näissä asioissa tapahtuisi totaalinen muutos? Yrittäminen ei ole riistoa. Yrittäminen on toisten palvelemista.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

 

Helmikuu 2009

Jokaiselle sisäinen yrittäjyys -asenne ja toiminta

Charles Darwin julkaisi oppinsa vuonna 1859 kirjassaan Lajien synty. Jo kauan on verrattu yhtäläisyyksiä liike-elämän ja kehitysopin välillä. Kummassakin tapauksessa kehitysoppi on ymmärretty ja haluttu ymmärtää lähes yhtä monella tavalla kuin on tulkitsijoitakin. "Vahvat selviävät ja heikot sortuvat." "Evoluutiolla ei ole päämäärää tai rajoja, on vain muutos."

Jotkut ajattelevat, että sisäinen yrittäjyys eli toiminta, jossa ei lasketa jokaista omaa askelta, työkavereiden auttaminen pyytämättä ja vastaava toiminta on lopulta vain itsekästä toimintaa. Biologiassa tälle on annettu tiettävästi kuvaus niin sanotuista itsekkäistä geeneistä. Lopullinen tarkoitus on kuitenkin saada lisää palkkaa, sitouttaa työnantajaa tai parantaa mahdollisuuksia ylennykseen tai saada valtaa. Joka tapauksessa siis oman edun tavoittelua.

Tällaista sosiaalidarwinismia on äärimmäisen helppo ylitulkita, väärinymmärtää ja käyttää väärin. Meillä on mahdollisuus toimia toisinkin.

Meillä on mahdollisuus toimia pyyteettömästi, antaen toisille omalla kustannuksella. Tämä voi toimia työelämässäkin kumpaankin suuntaan. Yrityksen johdolta työntekijöille ja työntekijöiltä yrityksen omistajille ja johdolle. Pyyteetöntä antamista ja sisäistä yrittäjyyttä työelämässä ei ole se, että tekee työnsä kuten tehtävä, työnkuva ja työaika on työsopimuksissa määritelty. Sisäinen yrittäjyys alkaa siitä, mihin työsopimukset päättyvät.

Sisäinen yrittäjyys on perustaltaan asennetta, jolla työntekijä ottaa työssään enemmän vastuuta kuin työnkuva edellyttää. Tämä tarkoittaa, että hän on valmis joustamaan omista henkilökohtaisista eduistaan yhteisen edun nimissä. Sellaiselle työntekijälle on kysyntää ajasta ja paikasta riippumatta.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Tammikuu 2009

Tietopankki yrityksille

Yrittajalinja.fi-sivusto tukee nyt yrittäjiä entistä vahvemmin tarjoamalla konkreettisen välineen yrittäjien arjen helpottamiseksi. Olemme avanneet uuden palvelun, Tietopankin, johon kootaan internetissä melkoisen hajallaan olevaa, mutta yrittäjille tärkeää tietoa keskitetysti yhteen paikkaan.

Tietopankista löydät muun muassa yrittäjille tärkeitä lomakkeita ja asiakirjoja, yritystoiminnassa hyödynnettäviä laskureita ja linkkejä asiantuntijatahoihin. Sivulla on myös yrittämistä käsitteleviä artikkeleita.

Yrittäjien Tietopankkiin pääset yrittajalinja.fi-sivuston kautta tai suoraan osoitteessa www.yrittajalinja.net.

Alhaalta ylös

"Se mikä menee ylös, tulee myös alas." Näin totesi Nalle Puh ilmapallostaan.

Sama pätee muuten myös toisin päin - vaikka aina ei olekaan itsestäänselvyys, että aina mennään yhtä alas tai yhtä ylös, saatikka samalla nopeudella. Joka tapauksessa asia pätee erityisesti öljyn hintaan, osakekursseihin ja talouskasvuun.

Mediallakin on uudistusten aika, joka ei välttämättä liity millään tavalla mihinkään edellä mainituista. Lehdet uudistavat, ja ovat osin jo uudistaneet, kilvan ulkoasujaan ja sisältöjään. On vaikea kuitenkaan uskoa, että niissä nähdään mitään täysin ennennäkemätöntä ja mielettömän mullistavaa. Uutiset uudistuksista ovat samoja joka kerta kun ne tapahtuvat, eli ainakin pari kertaa vuosikymmenessä. "Uudistuu täysin", "yksi historian suurimmista uudistuksista", "täysin uusi", ja niin edelleen. Näemme kun koemme.

Media koettaa usein luodata tulevaisuutta erilaisilla kyselyillä. Usein kuitenkin on niin, että kyselyt eivät ennakoi tulevaa vaan heijastavat mediassa esitettyjä arvioita. Poikkeus tunnelmissa on kuluttajien usko omaan talouteen. Tilastokeskuksen tilastollisten lukujen (indikaattorit) mukaan luottamus tähän on säilynyt varsin hyvänä.

Viime vuonna hämmennystä herättivät muun muassa ehdotukset työehtosopimuksesta erikseen sovittaessa ja takuutuotteiden takuuajan muutokset.

Yrittäjälinja aiheuttaa hämmennystä lupaamalla, että muutoksia tapahtuu jatkossakin. Takuulla.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Joulukuu 2008

Mikä tekee pienistä vahvoja?

Ihmisten välisessä ajatuksenvaihdossa piilee se vaara, että väärinkäsityksiä syntyy hyvin helposti. Sähköposti on hyvä keksintö. Se nopeuttaa ja helpottaa ihmisten välistä kommunikointia ja palvelee työelämän tarpeita monipuolisesti. Nopeana ja helposti käytettävänä välineenä siihen liittyy kuitenkin kohtalokkaita vaaroja - pikaistuksissa sähköpostin matkaan saattaa lähteä jopa kiukun ilmaisuja. Puhelimessa kuulee käytetyt äänenpainot, ja väärinkäsitykset voidaan heti käsitellä ja oikaista. Sähköpostin kanssa taas voi käydä niin, että tulkinnat ovat mitä tahansa.

Kovin moni ei vieläkään muista, että sähköpostin lukukuittaus ei tarkoita sitä, että viesti olisi todellisuudessa luettu -saatikka ymmärretty.

Concordia parvae res crescunt, discordia maximae dilabuntur. Yksimielisyydellä pienet asiat kasvavat, erimielisyydellä suuretkin hajoavat. Yksimielisyys tekee pienistä vahvoja, erimielisyys hajottaa suurimmatkin. Tämä on hyvä muistaa, oli sitten sähköpostin ääressä, puhelimen päässä tai toisen kanssa ihan kasvotusten.

Lähes kaikki mediat ovat kertoneet lähiaikoina pääsääntöisesti vain negatiivisia uutisia. Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan ajatella samalla tavalla. Ajattelemalla ja toimimalla samalla tavalla päästään samanlaisiin lopputuloksiin. On vaikea uskoa, että yli puolella yrityksistä menisi huonommin tai ainakaan erityisen huonosti. Lisäksi kaikilla ei voi koskaan mennä yhtä aikaa hyvin. Mikäli kaikilla olisi loistavasti kaikki asiat, mihin tarvitsisimme perintätoimistojen ja lakiasioiden palveluja? Niiden tarjoamat työpaikat häviäisivät.

Meren takaa saapuvat asiat tavoittavat meidät aina ennemmin tai myöhemmin, joten hyvää lupaa siinä tapauksessa se, että Yhdysvaltojen joulukauppa on käynnistynyt erittäin lupaavasti hyvin nihkeän marraskuun jälkeen.

Koska muutos on pysyvää, uuteen vuoteen kannattaa lähteä eläen muutoksen kanssa, eikä sitä vastaan.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille. Kiitos kaikille Yrittäjälinjan tekijöille ja avustajille.

Menestystä ja onnea uuteen vuoteen!

Pauli Vuorio
Päätoimittaja

Lokakuu 2008

Yrityskortti.com ja Yrittajalinja.fi yhteistyöhön

Yrittajalinja.fi ja Yrityskortti.com ovat tehneet kumppanuussopimuksen, joka laajentaa yrittäjien kohtaamis- ja keskustelumahdollisuuksia.

Yhteistyölle on hyvä perusta, sillä molemmat sivustot toimivat yrittäjien palvelemiseksi. Yhteistyömme tavoitteena on auttaa yrittäjiä löytämään heidän toimintaansa tukevia palveluja yhä paremmin, Yrityskortti.com:in ylläpitäjä Rane Ahonen kertoo.

Yhteistyö liittyy erityisesti yrittäjien kohtaamismahdollisuuksiin. Yrittajalinja.fi-sivujen Keskustelupalsta-osio näyttää aina tuoreimmat keskustelunaiheet ja tarjoaa pääsyn Yrityskortti.com-sivujen keskusteluihin. Keskusteluissa pohditaan laajasti monia yrittämiseen liittyviä aiheita; muun muassa toiminimiä, markkinointia ja liiketilojen vuokria ja Kirpputori-osastolla on myynnissä jopa kokonaisia yrityksiä.

Yrityskortti.com-sivuilta pääsee puolestaan Yrittajalinja.fi-sivuille.

- Tämä on yksi ensimmäisistä askelista, kun rakennamme ainutlaatuista yhteistyöverkostoa. Yksi tärkeimmistä asioista yhteistyössämme on kävijäliikenteen lisääminen kummankin osapuolen kannalta. Yrittäjälinja.fi on myös kaikkien työelämässä olevien palvelu. Moni ponnistaa työsuhteesta yrittämiseen ja onhan työntekijä parhaimmillaan kuin yrittäjä yrityksessä, Yrittäjälinja-lehden päätoimittaja Pauli Vuorio sanoo.

Yrityskortti.com-palvelu on yrittäjien oma kohtauspaikka, jossa voi tutustua muihin yrittäjiin ja hankkia yhteistyökumppaneita sekä asiakkaita. Sivuilla on tällä hetkellä mukana muutama tuhat yrittäjää.

- Sivujen tarkoitus on olla yhteisö, joka tarjoaa yrittäjille mahdollisuuden keskustella toisten yrittäjien kanssa; vaihtaa ajatuksia ja kysyä neuvoa, Rane Ahonen kuvaa.

Yrittajalinja.fi-palvelun sisältöä ovat yrityselämään ja työyhteisöjen toimintaan liittyvät uutiset, yritysesittelyt sekä yritysmaailman vaikuttajien, valmentajien ja muiden mielenkiintoisten ihmisten blogit.

Palvelu kytkeytyy samoihin teemoihin keskittyvään, laajalevikkiseen Yrittäjälinja-lehteen, jonka näköisversio on luettavissa sekä Yrittajalinja.fi-palvelun että kustantajan (www.laatukontaktit.fi) sivuilla. Osa Yrittajalinja.fi:n sisällöstä julkaistaan printtijulkaisusta erillään, vain nettipalvelussa. Palveluun voi myös ostaa medianäkyvyyttä.

01.01.2009 Yrityskortti.com-sivusto muuttui yrittäjät24.fi-sivustoksi.

Syyskuu 2008

Erittäin positiivista 

Otsikko saattaa tuntua oudolta viime aikojen maailmanmenolla, mutta se viittaakin Yrittäjälinjan tähän hetkeen. Nyt tapahtuu. Yrittäjälinjan ja Positiivareitten yhteistyö on alkanut. Yrittäjälinjan kolumnistina aloittaa lisäksi Positiivareista tuttu työyhteisövalmentaja-kirjailija Tom Lundberg. Olemme aloittaneet myös Kari Uotin nasevien kolumnien julkaisemisen.

Aiemmat hyvät asiat olemme säilyttäneet. Otsikko viittaa myös merkittävään määrään ilmoittaja-yhteistyökumppaneita, jotka esittäytyvät printtilehtien sivuilla yritysesittelyin tai perinteisen ilmoituksen keinoin. Mielestämme median pitää julkaista muutakin kuin loanheittoa, peesata muita tai julkaista tyhjää lööpin takana. Kun suurin osa median tekijöistä vatvoo ja ruotii kriisejä ja ongelmia, on hyvä, että löytyy myös muunlaista sisältöä. Kun tarpeeksi pitkään povataan asioita, niillä on taipumus toteutua tai ainakin vauhdittaa toteutumista.

Myös yrittajalinja.fi -palvelumme tukee painetun lehden olemassaoloa entistä paremmin.Myös tämän nettipalvelun todellinen mainosmyynti käynnistyy pian. Kohta aukeavat myös kustantajan omat sivut, joilla on Yrittäjälinjan näköislehti sellaisessa muodossa, että hakukoneet löytävät sen sisällön. Vaikka sähköinen lehtemme tuleekin, on painettu lehtemme syvällinen, käsin kosketeltava ja helposti luettava myös pidempien juttujen osalta.

Paperisen lehden kuolemista povaaville sanon: Lehti on kuollut, kauan eläköön lehti! Yrittäjälinja primus inter pares.

"Vaikka olisit yksi vähemmistössä, totuus on silti totuus." Mahatma Gandhi.

Pauli Vuorio
Päätoimittaja