Haastavassa taloustilanteessa yritysten kasvu on olennaista kansantaloudelle. Työ on hyvinvoinnin perusta. Työstä saamillamme tuloilla me rahoitamme elämisemme. Yhteiskunnan tuki ja palvelut perustuvat yksinomaan siihen, että suuri osa kansalaisista luopuu työnsä tuloksista verojen muodossa. Hyvinvointivaltiota ei ole ilman työtä.

Suomalainen yhteiskunta on pitkään suhtautunut vallitsevaan hyvinvointiimme minimitasona, jonka eteen ei tarvitse juuri ponnistella. Todellisuudessa hyvinvointi on kuitenkin tehtävä joka päivä - saavuttaaksemme tavoitteemme tarvitsemme uudenlaisia avauksia ja uusia innovaatioita.

Keskitymme usein aivan liiaksi vain siihen, miten rahaa jaetaan. Näin voi tehdä hetken aikaa, mutta ei loputtomasti. Tämä ei ole kestävä toimintatapa kansainvälisen taantuman aikana.

Jo aikaisemmin hyviksi havaittuja toimenpiteitä kannattaa käyttää. Viime laman aikana tehtiin yritysverouudistus, joka alensi verokantoja, mutta laajensi veropohjaa. Verojen kokonaiskertymä kasvoi, ja samalla moni suomalainen huippuyritys sai uudenlaista intoa kasvulleen. Nokia on tästä hyvä esimerkki.

Julkisessa keskustelussa yrittäjiä arvostetaan, mutta silti vain harvat vakavasti harkitsevat yrittäjäuraa. Yrittäjyydestä on tehtävä entistä houkuttelevampi vaihtoehto palkkatyölle ja rohkaistava oman yritystoiminnan aloittamiseen. Meidän on kannustettava ihmisiä tekemään ahkerasti töitä ja suhtautumaan myönteisesti siihen, että työtä tekemällä menestyy. Työn tekemisen tulee aina kannattaa.

Suomen merkittävin tulevaisuuden uhka on työssäkäyvän väestön nopea supistuminen. Nyt työelämään astuvat ikäluokat ovat jopa puolet pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät ja huoltosuhde heikkenee jyrkästi. Tulevaisuudessa kilpailu osaajista ja työpaikoista tulee kovenemaan entisestään. Lisäksi kansantaloudellemme välttämättömien pienyrittäjien määrä uhkaa supistua.

Meidän suomalaisten on uskallettava panostaa uusiin vahvuusalueisiin sekä uusien talouden tukijalkojen luomiseen. Kansantalouden kannalta avainasemassa ovat potentiaaliset kasvuyritykset, joihin syntyy uusia työpaikkoja. Yhteiskunnan taholta on syytä tukea näitä kasvuyrityksiä tarkastelemalla riskien ja palkkioiden suhdetta yrittäjän näkökulmasta.

Ns. mahdollisuusyrittäjyys on potentiaalista kasvuyrittäjyyttä, jossa yrittäjyyden perustana on yrittäjän osaaminen ja sen hyödyntäminen. Valtaosa suomalaisesta yrittäjyydestä on tätä mahdollisuusyrittäjyyttä, jossa yrittäjäksi ei ryhdytä pakosta vaan yrittäjän oman osaamisen hyödyntämiseksi.

Suomessa tarvitaan lisää yrittäjiä, mutta yrittäjäksi ryhtymisen motiiviksi ei riitä pelkkä yrittämisen ilo. Oman yrityksen perustamisen kannustimena on useimmiten odotus paremmasta tulotasosta. Siksi on tärkeää, että vaurastumista ei kadehdita, vaan sen hyödyllisyys koko yhteiskunnalle hyväksyttäisiin. Tähän suuntaan soisi veroratkaisujenkin kehittyvän.

Ratkaisevaksi tulevaisuudessa muodostuu se, kuinka hyvin suomalaiset innovaatiot saadaan realisoitua käytännön liiketoiminnaksi, uusiksi kasvuyrityksiksi, työpaikoiksi ja tätä kautta suomalaiseksi hyvinvoinniksi.

Kimmo Sasi
Kansanedustaja (Kok.)