Blogin arkisto

Pelkäätkö valvoa, koska se herättää työntekijöissä närää etkä tiedä miten sen oikein tekisit?

Share |

Maanantai 9.9.2013 - Heikki Luoma


heikkiluoma.jpgTyöntekijöitten valvonta on asia, joka helposti herättää närää työntekijöitten keskuudessa, ja juuri siitä syystä moni johtaja ja esimies pidättäytyy valvonnasta.

Syy on, ettei ymmärretä miten on valvottava.

Usein työntekijöiden pelkona on, että valvonta on nuuskimista, jonka tarkoitus on saada alainen kiinni ja kiikkiin jostakin tekemättömästä työstä. Ja totta tosiaan, tuollaista ilmenee.

Se on kuitenkin täysin väärin. Valvonnan perustana on luottamus.

Se tarkoittaa, että esimies luottaa, että alainen suoriutuu tehtävästä, ja että alainen on valmis suorittamaan tehtävän.

Ellei esimies usko alaisensa pystyvän suoriutumaan, tai uskoo hänen olevan haluton suoritukseen, ei niitä voi ratkaista valvonnalla. Ensin on luotava usko (molemminpuolinen) siihen, että kyky ja halu suorittaa on olemassa ja ellei kykyä ole, on kyky hankittava tai oltava antamatta tehtävää.

Kukaan ei hyödy siitä, että tahallisesti annetaan tehtävä, josta tehtävän saaneen ei uskota selviytyvän. Alaisen kaliiberi voi olla yksinkertaisesti liian pieni tehtävään nähden.

Koska valvonnan perusta on luottamus, anna sen näkyä siten, että henkilö itse valvoo tekemisiään. Itsevalvonta on parasta.

Anna ihmisten itse valvoa itseään ja luota mahdollisimman paljon siihen, että he sen tekevät. Uskon, että sinäkin esimiehenä haluat voivasi luottaa alaisiisi.

Aina silloin tällöin ihmiset eivät valvo omaa tekemistään, ja siksi esimiehellä on oltava mahdollisuus varmistua siitä, ettei alainen käytä luottamusta väärin.

Esimerkiksi johtajana luotat, että työntekijät saapuvat ajoissa työpaikalle, mutta haluat, että voit tarkistaa käytetäänkö luottamustasi väärin.

Sovittuja hoidettavia asioita on valvottava säälimättä. Ei siksi, että ne kaikki aina olisi tehtävä, vaan siksi, etteivät ne unohtuisi.

Kaikkia asioita ei aina ole mahdollistakaan tehdä ja voi jäädä hoitamatta siksi, että päätettiin, ettei hoideta, koska tärkeysjärjestys tai muuttuneet ovat muuttuneet.

Valvonta on siis sovittujen asioiden hoitamisen unohtamista vastaan.

Hyvää johtajuutta on valvoa yksilöllisesti. On selvää, että kun luotat konkariin, jonka tiedät jatkuvasti toimineen moitteettomasti luottamuksesi ansaiten, et valvo häntä samalla tavalla kuin valvot kokematonta, uutta tai sinulle entuudestaan tuntematonta työntekijää.

Kokematonta valvontasi kasvattaa ja kouluttaa tehtävään, mutta kokenutta se loukkaa, joten miksi et soveltaisi järkevästi?

Sitten vielä yksi asia, joka on tärkeä.

Valvonta ei merkitse, että sinun olisi esimiehenä reagoitava aina ja heti valvonnassa havaitsemiisi ongelmiin. On tapauksia, jotka voit jättää hyväntahtoisesti huomiotta toistaiseksi ja tarkastella ja seurata miten asiat kehittyvät. Se on toisinaan viisaampaa kuin reagoida heti. Se miten toimit, liittyy kokemukseen, viisauteen, intuitioon ja inhimillisyyteen.

Arvostan, jos haluat antaa palautetta tai oman mielipiteesi alla olevaan kommenttikenttään tai lähetä minulle s-postia.

JAA artikkeli LinkedInissä kavereillesi!

Heikki Matias Luoma
Actional Oy
www.actional.fi

Avainsanat: Heikki Luoma, johtajuus, valvonta, luottamus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini