Blogin arkisto

Miksi johtamisen kehittämisohjelmat epäonnistuvat?

Share |

Maanantai 10.2.2014 - Heikki Luoma


heikkiluoma.jpgJohtamisen kehittämiseen panostetaan suuria summia. Pelkästään USA:n yritykset satsaavat 14 miljardia dollaria vuosittain johtamisen kehittämiseen.

Saavatko yritykset vastinetta rahalleen?

Johtamisen kehittämisohjelmien toteutuksessa on McKinseyn mukaan puutteena mm se, etteivät yrityksen välitä kehittämisen yhteydestä yrityksen keskeisiin menestystekijöihin.

Johtamisen kehittämisen tulee kohdistua kahteen kolmeen asiaan, joilla on keskeinen merkitys yrityksen suorituskykyyn. Käytännössä johtamisen kehittämiseen sisältyy pitkä luettelo erilaisia johtamisen osa-alueita. Moni niistä on koostettu helposti muistettavilla lyhenteillä.

Yritysten tulee keskittyä johtamisen kehittämisessä siihen, millä yritys saa parhaat tulokset johtajiensa osaamisen parantuessa. Esimerkiksi korkeatasoinen päättäminen, alaisten valmentaminen tai kyky vaikuttaa ilman muodollista asemaa ja valtaa voivat olla asioita, joilla on suuri merkitys.

Toinen ongelma-alue on opiskelun erottaminen työstä.

Aikuiset tyypillisesti oppivat vain 10 % luokkahuoneopetuksesta, mutta tekemällä aikuiset oppivat 2/3. Johtamisen kehittämisohjelmiin osallistuvat kamppailevat sen kanssa, miten pistää oppimaansa käytäntöön.

Sama ongelma esiintyy myyntikoulutusten yhteydessä, josta kirjoitin aikaisemmin.

Johtamisen kehittäminen on yhdistettävä todellisiin työssä toteutettaviin projekteihin ja toisin päin, luotava projekteista johtamisen kehittämisen välineitä.

Paremmaksi johtajaksi tuleminen edellyttää usein johtajan oman käytöksen muutosta, joka merkitsee, että mielialan ja asenteen on ensin muututtava.

Syvien tuntojen, ajatusten, olettamusten ja uskomusten tunnistaminen on usein tapahduttava, jotta käyttäytyminen muuttuisi.

Muutos johtajallekin voi olla epämiellyttävä kokemus. Sitä mielellään vältellään. Urheilijalle lihaskipu on merkki valmentautumisesta ja johtajan henkinen epämukavuus voi olla merkki johtamisen kehittymisestä.

Kouluttaja, johtamisen kehittämiseen osallistuva ja esimies voivat pyrkiä välttelemään epämiellyttäviksi kokemiaan tuntemuksia. Kouluttajalle se saattaa merkitä, että tärkeintä on viihdyttää oppilasjohtajaa hyvien arvostelujen saamiseksi.

Lisäksi McKinseyn mukaan tulosten mittaamisessa epäonnistutaan usein. Tuloksena on vain johtamisen kehittämisen miellyttävyyden arviointi, eikä vaikeuksien ratkaisu.

McKinseyn kuvailemat vaikeudet johtamisen kehittämisen alueella ovat hyvin saman suuntaisia kuin myynnin kehittämisestä on toisaalla havaittu.

Oppilaat oppivat parhaiten tekemällä. Johtamista voi oppia alkamalla johtamaan ja myyntiä voi oppia ryhtymällä myymään. Sen voi toteuttaa hallitusti yrityksen projekteissa.

—-

Arvostan jos haluat antaa palautetta tai oman mielipiteesi alla olevaan vastauslomakkeeseen tai lähettämällä s-postia.

Heikki Matias Luoma
Actional Oy
www.actional.fi

Avainsanat: Heikki Luoma, esimiestyö, johtajuus, johtaminen, johtamisen kehittäminen, johtamisjärjestelmä, johtamisprosessi, kehittämisohjelma, muutosjohtaminen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini