Olin pari viikkoa sitten Tieto Oyj:n tilaisuudessa, jossa puhui Taneli Tikka. Asia oli teollinen internet, josta Taneli puhui mielenkiintoisesti, innostavasti ja samalla kuitenkin realistisesti.

Puheen yksi kohta kiinnitti erityisesti huomiotani. Taneli kertoi, että Suomessa asiakkaat pyrkivät säästämään. Ruotsalaiset asiakkaat pyrkivät luomaan uutta liiketoimintaa.

En ole suuri Suomi-Ruotsi -vertailujen kannattaja varsinkin kun vertailut ovat joskus mallia “me ollaan jo hävitty tämä peli”, mikä kertoo vertailijan asenteesta, mutta Tanelin puheessa ei ollut tuota asennetta.

Aloin miettiä Suomi Oy:n säästämistä.

Julkisuus, ainakin niin kuin tiedotusvälineet tilannetta kuvaavat, keskittyy totta vieköön säästöihin. Pörssiyhtiöiden tulosten sanotaan johtuvan säästöistä. Puhutaan valtion menojen säästöistä. Kreikan pitää säästää.

Pääuutinen on säästäminen.

Säästäminen voi olla tarttuvaa. Ajatellaan, että minäkin säästän, koska muutkin säästävät kuluja ja se on fiksua.

Ihmiset mukautuvat vallitseviin olosuhteisiin.

Jos oletamme, ehkä jopa tiedämme, että asiakkaamme säästävät, haluavat halvempaa ja ostavat vähemmän, niin yritämme sopeutua tilanteeseen säästämällä itsekin tullakseni toimeen pienemmällä tulovirralla.

Niin teki toimitusjohtajakin, joka kertoi, että hänen yrityksensä oli käynyt kahdet YT-neuvottelut viime vuonna. Yrityksen asiakkaat kuulemma säästävät ja ostavat vähemmän, ainakin pyrkivät ostamaan vähemmän kuin aikaisemmin.

Kaikkiin säästömoodi ei kuitenkaan ole tarttunut vaan Suomessakin on yrityksiä, jotka investoivat ja kehittävät uutta liiketoimintaa. Niistä on lehdissä pieniä juttuja, jotka jäävät monilta huomaamatta. Nuo yritykset luottavat investointiensa olevan kannattavia.

Yrityksellä jolla on voimavaroja (voimavaroilla tarkoitan esimerkiksi uutta liikeideaa ja uutta liiketoimintamallia) voi investoida yhtä voimavaraansa eli rahaa. Näitäkin on.

Voimavarojen määrä vaikuttaa tavoitteisiin. 

Pienet voimavarat, pienet tavoitteet. Suuret voimavarat yhdistyvät korkeisiin tavoitteisiin. Kun yrityksen voimavarat ovat vain rahaa, se pyrkii säästämään rahaa.

Yrityksen voimavaroja lisäävät uudet palvelut ja tuotteet, jotka ratkaisevat asiakkaiden ongelmia tai auttavat asiakkaita kasvamaan. Voimavaroja lisäävää on se, jonka yritys tekee paremmin kuin ennen. Yrityksen kyvykkyys kasvaa voimavarojen lisäyksellä.

Uusi voimavara voi olla nopeampi toimitusaika. Se voi olla uusi liiketoimintakonsepti, mutta voimavarojen lisäys voi olla niin pienikin asia kuin yritysesittelyn parannus, joka tuottaa enemmän uusia asiakkaita.

Voimavaran lisäystä voi olla myös myynnin keskittymisen uudelleen kohdistaminen. Sitä voivat olla paremmat nettisivut, markkinointi joka tuottaa enemmän liidejä myynnille, nopeammin reagoiva ja interaktiivinen johtaminen tai organisaation muutos. Voimavaraa voi olla vallan laajentaminen.

Säästäjä ei ole keksinyt miten kasvattaa voimavaroja. Hän sanoo luultavasti, ettei keinoja ole olemassa, mutta totuus on, ettei hän ole löytänyt itse niitä. Ei ainakaan vielä.

Mainitsemani toimitusjohtaja sanoi myös, että heidän yrityksessään on lisätty myyjille painetta ja seurantaa. Valitettavasti paine ja seuranta eivät lisää yrityksen voimavaroja ja siksi povaan toimenpiteille heikkoa menestystä. Itse asiassa paineen ja seurannan lisäys voi laskea voimavaroja, koska ne pienentävät myyjien toiminta-aluetta.

Ehkä voimavarojen ero on Tanelin mainitseman Suomen ja Ruotsin erojen selittäjä. Ehkä Ruotsilla on enemmän voimavaroja kuten parempi pääsy markkinoille, teknologioita, liiketoimintamalleja, markkinointikykyä ja johtamista.

En osaa itse tyhjentävästi vastata kahden maan väliseen eroon, mutta kahden yrityksen välillä voi olla ero voimavaroissa, joka vaikuttaa kasvukykyyn. Kasvata voimavaroja ja yritys alkaa kasvaa.

Mitä mieltä olet?

Heikki Matias Luoma
Actional Oy
www.actional.fi