Monille suunnitelmien tekeminen on vaikeaa. Syy on suunnittelun vaatima kognitiivinen kyvykkyys. Mitä pidemmästä suunnittelujänteestä on kyse, sitä suurenpaa älyllistä kapasiteettia suunnittelu edellyttää. Näin ainakin esittää Capelle kirjassa Optimizing Orgnization Design.

Capellen mielestä jokaisesta ei ole suunnittelemaan, koska kyvyt eivät riitä.

Uskon, että se on yksi puoli, mutta ei kaikki.

Nimittäin aivotutkijoiden mielestä harkinta kuluttaa paljon energiaa. On kevyenpää olla kuluttamatta suunnittelun vaatimaa energiaa reagoimalla selkäytimellä.

Oren Klaffin mielestä myyjän on vedottava asiakkaan krokotiiliaivoihin eli vaistoihin. Hän puhuu samasta kuin aivotutkijat, vaikka käyttää eri nimitystä. Myyjän ei pidä odottaa asiakkaan käyttävän ajatteluenergiaansa. On vedottava asiakkaan vaistoihin. Ainakin ensin. Vasta sen jälkeen kun asiakkaan vaistot sanovat kyllä, asiakas voi sitoutua käyttämään ajatteluenergiaansa.

Eräs toimitusjohtaja sanoi minulle kerran, että on niin kiire taluttaa polkupyörää, ettei ehdi nousta sen kyytiin. Tuttu on myös sanonta, että on niin kiire sahata, ettei ehdi teroittaa sahaa.

Suunitelmallisuudella ja sen puutteella on suuri merkitys strategian toteutuksen onnistumiselle organisaatioissa.

Jonkun on ajateltava ja harkittava.

Ellei kukaan harkitse organisaatiossa, toimivat kaikki luolamiehen vaistoilla, krokotiilinaivoilla tai selkäytimellä.  Seurauksena on sählääminen.

Sähläämisen organisaatiolle tuomista kielteisistä vaikutuksista voi lukea laatukirjallisuudesta. Asioita keplotellaan, mennään tilanteesta toiseen koskaan ratkaisematta perusongelmia, jotka aiheuttavat sähläämisen.

Capellen mukaan esimiehellä on oltava pidempi aikajänne kuin alaisilla. Muuten esimies ja alaiset toimivat samassa lyhyessä aikajänteessä. Seurauksena on mikromanageeraus.

Toimitusjohtaja Pekka mikromanageerasi. Hän oli menettämässä työpaikkansa sen seurauksena. Näin epäilin.

Sitten Pekka yhdessä johtoryhmänsä kanssa laati suunnitelman. Hän esitti sen yrityksen hallitukselle.

Hallituksen jäsenet kokivat Pekan suunnitelmasta, että tilanne on hallinnassa. Pekka tietää mitä aikoo tehdä. Hän sai arvostusta ja hallituksen jäsenet alkoivat luottamaan Pekkaan enemmän kuin aikaisemmin.

Monissa pk-yrityksissä ei ole mitään suunnitelmaa kirjallisena. Suunnitelma voi olla joidenkin mielessä, mutta kun sen kirjallinen esitysmuoto puuttuu, suunnitelman toteutumisen seuranta, suunnitelman parantaminen ja oppiminen on hyvin vaikeaa tai mahdotonta.

Suurissa yrityksissä on tavallista, että suunnitelmia on olemassa yläkerroksissa, mutta alimmalta esimieskerrokselta ne usein puuttuvat täysin. Kuitenkin juuri siellä määrätään millaisia tuloksia organisaatio tuottaa. Se määrittää myös toteutuuko strategia vai ei.

Matka sähläämisestä ja mikromanageerauksesta suunnitelmalliseen toimintaan alkaa ensimmäisellä askeleella. Suunnitelma ei ole heti täydellinen. Se on askel kohti parempaa.

Ensimmäisen askeleen ottaminen edellyttää henkistä energiaa ja älylistä kapasiteettia. Jos ne on, kykenee ottamaan askeleen.

Heikki Matias Luoma
Uusin ladattava e-kirja: Strategian toteutus myyntitoiminnassa