Mitä tapahtuu, jos sähköt katkeavat jouluna?

Miltä tuntuisi, jos jouluna ei voisikaan sytyttää valoja kuuseen, joulusauna jäisi kylmäksi ja kinkku paistamatta, kun ei tulisi sähköä? Sähköllä on yllättävän iso rooli arjessamme. Myös tänä jouluna sähkönsiirron käyttökeskuksissa valvotaan yötä päivää, että sähkö siirtyy koteihin ilman ylimääräisiä ongelmia.

Suuren, ikkunattoman huoneen seinät ovat täynnä tietokonenäyttöjä, ja lattiaa peittävät isot työpöydät. Pöytien vieressä istuu kuulokkeet korvillaan joukko työntekijöitä, jotka pitävät katseensa tiukasti ruuduissa. Huone on sähkönsiirron käyttökeskus, joka on miehitettynä vuoden jokaisena päivänä.

– Käyttökeskuksessa valvotaan, että sähkö siirtyy mahdollisimman häiriöttömästi yli 600 000 suomalaiselle sähkönkäyttäjälle. Täällä seurataan sääennusteita ja varaudutaan tarvittaessa esimerkiksi kovan pakkasen, myrskyjen ja tykkylumen kaltaisiin ilmiöihin, jotka useimmiten ovat sähkökatkosten syinä, kertoo käyttöpäällikkö Jörgen Dahlqvist Fortumilta.

Käyttökeskuksen tietokonenäytöillä on muun muassa erilaisia tilastoja ja karttoja, jotka näyttävät esimerkiksi verkon tilaa ja sähkölinjastoa. Työtä tehdään 24 tuntia vuorokaudessa joka ikinen päivä, ja lähestyvästä joulusta kertoo vain huoneeseen kannettu pieni joulukuusi.

– Täällä ollaan yötä päivää myös jouluna, juhannuksena, pääsiäisenä ja muina pyhinä. Jopa lounaat syödään täällä työpöydän vieressä. Pyhäpäiviin valmistaudutaan varaamalla tuplamäärä henkilöstöä sekä keskukseen että kentälle, sillä vapaiden aikana on hankalaa saada nopeasti lisää väkeä töihin.

Muuten joulu ei sitten juuri näykään käyttökeskuksen arjessa. Kovat pakkaset aiheuttavat paikallisesti kulutushuippuja, jotka voivat näkyä myös vikoina, mutta normaalilla talvisäällä hommat sujuvat niin kuin aina.

Rautahermot eivät hermostu

Verkon huoltotoimenpiteiden järjestelyjen lisäksi käyttökeskuksen työntekijöiden tehtävänä on ryhtyä toimiin heti, jos sähkönsiirtoon tulee katkoja. Oman porukan kesken työntekijöitä kuvaillaan rautahermoisiksi kavereiksi, jotka eivät hermostu, "vaikka koko Suomi pimenisi".

– Tavoitteena on luonnollisestikin pitää mahdolliset sähkökatkot mahdollisimman lyhyinä. Ensimmäisenä tehtävänä on yrittää palauttaa sähköt nopeasti mahdollisimman monelle asiakkaalle, Dahlqvist kertoo.

Sähkökatkojen kestoon vaikuttavat muun muassa sähköverkon rakenne, verkon kaukokäyttömahdollisuudet sekä tietysti se, miten nopeasti kenttähenkilöstö saadaan korjaamaan vikoja. Viime vuosina myös mahdollisista häiriöistä tiedottaminen on noussut yhä tärkeämpään rooliin.

– Häiriöistä tiedotetaan aina verkkosivuilla, minkä lisäksi asiakaspalvelussa otetaan vastaan asiakkaiden puheluita. Mitä enemmän väkeä on töissä, sitä nopeammin ja paremmin katkoihin pystytään reagoimaan.