Suomalaiset arvostavat hyvää työelämää

Työministeri Lauri Ihalaisen vetämän työelämän kehittämisstrategiatyön tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työn tueksi on tehty laaja kansalaiskysely, jonka avulla selvitettiin työelämään liittyviä arvostuksia sekä näkemyksiä tulevaisuuden ihannetyöpaikasta. Kyselyyn vastasi yli 4 600 kansalaista. Kansalaiskyselyn vastaukset julkistettiin seminaarissa 17. päivänä huhtikuuta.

Strategian kulmakivet -luottamus ja yhteistyö, innovatiivisuus ja tuottavuus, osaaminen sekä työhyvinvointi ja terveys- nousivat vastauksissa merkittäviksi hyvän työelämän tekijöiksi. Vastausten perusteella mielekäs työ koostuu työpaikan jokapäiväisistä asioista, joita ovat toisten huomioon ottaminen, avoimuus, tasapuolinen kohtelu ja hyvä johtaminen, positiivinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät sekä vaikutusmahdollisuudet. Huolta herättivät työpaikan löytäminen, työelämän kiristynyt asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen työhaluttomaksi.

– Kansalaisten vastaukset kuvaavat, että pitkälle päästään jo sillä, jos työpaikoilla ja yrityksissä muistetaan luottamuksen ja yhteistyön merkitys. Nämä arkiset ja kaikille tutut asiat kansalaiset ovat nostaneet keskeisiksi osiksi hyvää työelämää. Työpaikan tuloksellisuutta voidaan parantaa keskittymällä luottamukseen ja yhteistyöhön, sanoo Ihalainen.

– Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksenä ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta luovat työpaikat. Suomalaisen työelämän on oltava muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukee suomalaisten halua ja mahdollisuuksia tulla työelämään, olla työssä ja jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina pidempään kuin muissa maissa.

Työelämän kehittämisstrategian visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Strategia valmistuu toukokuussa 2012, jonka jälkeen alkaa toimeenpanon valmistelu yhdessä laajan yhteistyöjoukon kanssa.

– Suomella on kaikki edellytykset saavuttaa Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Se edellyttää paljon yhteistyötä ja luottamusta eri toimijoiden kesken, mutta ennen kaikkea työpaikkojen omista tarpeista syntyvää kehittämistä ja toimintaa, sanoo Ihalainen.

Lähde: TEM