Luovia ja luottavaisia naisyrittäjiä

Toukokuussa 2008 työministeri Tarja Cronberg asetti työryhmän pohtimaan naisyrittäjyyden edistämistä. Naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on tällä hetkellä noin 30 prosenttia ja työryhmän asettamisen aikaan tavoitteena oli saada osuus nousemaan 40 prosenttiin. Työryhmän tehtävänä on selvittää tämän hetkinen tilanne; mitkä asiat estävät tai edistävät naisyrittäjyyden syntyä, ja löytää uusia keinoja naisyrittäjyyden kasvattamiseksi.

Naisyrittäjyyden työryhmän toiminnan väliraportti julkaistiin viime vuoden lopulla. Sen mukaan naisille tyypillisiä yritysaloja ovat hoiva- ja palvelualat tai vaikkapa käsityöala. Naiset ovat miehiä enemmän yksinyrittäjiä ja tyytyvät pienempiin kasvunäkymiin ja ansiotuloihin kuin miehet. Yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen ovat vähemmän kiinnostavia nais- kuin miesyrittäjille.

Jo työryhmän työskentelyn tässä vaiheessa tulee näkyväksi suomalaisen yrittäjän perinteinen prototyyppi: miehet ryhtyvät yrittäjiksi "tehdäkseen rahaa" ja naiset taas "puuhastelevat" pienimuotoisesti. Tämäntyyppiset ennakkoluulot istuvat sitkeästi suomalaisten mielikuvissa. Naisyrittäjyyden edistämiseksi onkin korkea aika tehdä jotain. Suomi on kuitenkin täynnä ahkeria, innovatiivisia ja luovia naisyrittäjiä, jotka omalla panoksellaan luovat toimivaa yhteiskuntaa ja uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia.

Tamperelaista naisvoimaa

Maria Rautaporras ja Katri Färm ovat tamperelaisia pienyrittäjiä ja melko tyypillisiä suomalaisia naisyrittäjiä. He ovat perustaneet yrityksensä työllistääkseen itsensä, työ on luovaa ja he nauttivat vilpittömästi työstään.

Maria, 39, on koulutukseltaan artesaani ja huonekalujen entisöijä. Hän on jo artesaaniksi valmistumisesta lähtien työskennellyt yrittäjämäisesti ja pyörittää tällä hetkellä sisustusliike Inroomia.

- Oikeastaan tällä alalla ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä itsenäisesti yrittämään. Huonekalujen entisöinti ja koristemaalaus eivät ole mitään liukuhihnatyötä vaan käsityötä, Maria pohtii.

Katrille, 32, yrittäjyys tuli hieman yllättäen. Hänen edellinen työsuhteensa oli juuri päättynyt ja niinpä hän uutta työtä etsiessään selaili työvoimatoimiston nettisivuja.

- Siellä silmiini sattui vapautuva lahjatavaraliiketila ja innostuin ajatuksesta vauhdilla!

Siitä sai alkunsa Katrin tähän saakka puolitoista vuotta kestänyt yrittäjän ura. Lahjatavaraliike Pirteästä Paketista löytyy lahjatavaroiden lisäksi rekvisiittaa esimerkiksi juhlien järjestämiseen, kakunkoristeista valmiiksi nimikoituihin servetteihin. Lisäksi Katri tekee somistuksia juhliin.

Onnistumisen tunteita

Maria myy Juvi Productionin tervalepästä valmistettuja huonekaluja ja pintakäsittelee niitä asiakkaiden toiveiden mukaan. Lisäksi hän tekee koristemaalauksia.

- Yrittäjänä toimiminen on minulle ennen kaikkea oma valinta ja elämäntapa. Yrityksen taloudenhoito ja laskuista selviäminen kuukausittain on välillä raskasta mutta kuitenkin yrittäminen antaa myös uskomattomasti energiaa. Oman luovuuden käyttäminen, oman ajan suunnittelu ja vapaus omaan tekemiseen luovat itselle hyvän työilmapiirin, Maria kertoo innostuneesti.

Myös Katrille työssä onnistumisen kokemukset tulevat nimenomaan siitä, että on itse vastuussa tekemisistään. Tuore yrittäjyys on tuntunut oikealta valinnalta.

- Hyviä ideoita työstää ihan erilaisella motivaatiolla kun on itsellä paljon pelissä ja työtä tekee itseä varten.

Kehittämistuki puuttuu

Väliraportin keskeisimpiä johtopäätöksiä on se, että naisyrittäjät tarvitsevat henkilökohtaista neuvontaa ja yritysosaamiseen liittyvää koulutusta. Katri ja Maria ovat saaneet yrityksensä käynnistämiseen starttirahaa sekä Finnveran naisyrittäjälainaa ja sitä kautta yrittämiseen liittyvää peruskoulutusta. Muissa yrittäjäkoulutuksissa naiset ovat käyneet jonkin verran.

Yrittäjätapaamisissa ja yrittäjille suunnatuilla luennoilla on oma osuutensa yrityksen kehittämisessä, ja oppia imetään myös kanssakäymisessä muilta yrittäjiltä ja lukemalla lehdistä.

Maria sai yrityksensä kehittämiseen hyviä neuvoja ja tukea TE-keskuksen Ensimetristä.

- Kävin juttelemassa yritysideastani 3–4 kertaa Ensimetrin neuvojan kanssa, joka sattui myös olemaan nainen. Realistinen keskustelu ja konkreettiset neuvot olivat todella tarpeellisia. Maria muistelee.

- Viime vuonna soittelin uudelleen TE-keskukseen tiedustellakseni hieman apua yrityksen eteenpäin kehittämiseksi, mutta sellaista palvelua ei ole tarjolla. Minun olisi pitänyt turvautua yksityisiin yrityskonsultteihin eikä minulla nyt ole resursseja käyttää niitä palveluita, joten yritän toistaiseksi kehitellä jatkoa omin avuin. Uskon, että minun kaltaiselle, jo kohtuullisen ajan yrittäjinä olleelle, olisi todellakin apua, jos saisi kohtuuhinnalla tukea yrityksen kehittämiseen.

Lomittajalle olisi tarvetta

On yrittämisessä varjopuolensakin, sitä naiset eivät kiistä.

- Koska teen 6-päiväistä työviikkoa ja välillä joudun tekemään töitä kotona illalla, jää aikaa lapsille väkisinkin vähemmän. En kuitenkaan pidä liikettä auki kuin klo 17 saakka, joten olen kutakuinkin samassa aikataulussa kotona kuin muutkin, kahden pienen pojan äiti Maria toteaa.

- Silti yrityksen asiat ovat usein ne viimeiset asiat mielessä illalla ennen kuin nukahtaa. Mieheni, joka itsekin on aiemmin ollut yrittäjänä, on korvaamaton tuki arjessa. Se, että toinen aikuinen perheessä ymmärtää yrittäjän päivän pituuden ja työn määrän on ehdottoman tärkeää. Ilman yhteistä säveltä ei selviäisi, hän täsmentää.

Yrittäjänä ollessa lomien pitäminen tuottaa myös ongelmia. Samoin oma tai lasten sairastelu tuo mutkia matkaan.

- Tällä alalla ei ole samoja etuuksia kuin tavallisella palkansaajalla eli ei ole palkallisia sairaslomia tai sijaisia. Työt seisovat sillä aikaa kun itse on pois, samoin kaikki kulut juoksevat, Maria kertoo.

Pienyrittäjille olisikin kovasti tarvetta maatalouslomittajien tapaiselle lomittajajärjestelmälle. Maria uskoo, että monet yrittäjät jaksaisivat varmasti alalla paremmin jos työtaakka helpottuisi siten, että voisi olla sairaslomalla tai pitää rauhallisin mielin joskus lomaa.

Työllistämisen mahdollisuuksia

Väliraportissa todetaan, että naisille yritysrahoituksen saaminen kohtuuhintaan sekä toimivat verkostot olisivat tarpeellisia. Jo nyt on olemassa muun muassa alueellisia yrittäjäjärjestöjä sekä naisverkostoja.

Katri ja Maria luottavat omiin, aikaa myöten syntyviin yrittäjäverkostoihinsa. Heidän yhteistyönsä ja ystävyytensä alkoi yksinkertaisesti siten, että Katri tuoreena yrittäjänä käveli Inroomiin sisälle, esitteli itsensä Marialle ja kertoi perustaneensa lahjatavaraliikkeen saman kadun varrelle. Naisista on ollut tukea ja hyötyä toisilleen jo useasti.

- On esimerkiksi ollut huojentavaa kuulla toiseltakin yrittäjältä jos on sattunut kohdalle vaikkapa hiljainen lauantai, että muillakin on ollut hiljaisempaa, naiset pohtivat.

Marian tavoite lähitulevaisuudessa on yrityksen tuotevalikoiman laajentaminen.

- Teen kovasti töitä sen eteen, että pystyn jatkossakin toimimaan yrittäjänä. Olen ollut valmis tinkimään tietyistä palkansaajalle kuuluvista etuuksista, kunhan saan tehdä itselleni tyydytystä tuottavaa työtä, Maria kertoo.

- Kun saan yrityksen vielä vakaammalle pohjalle uskon, että saisin palkattua joskus esimerkiksi lauantaiksi työntekijän tai lomittajan, jotta voisin pitää välillä itse hengähdystauon.

Myös Katrin suunnitelmat ovat samansuuntaiset.

- Tulevaisuudessa esimerkiksi yhden työntekijän palkkaaminen osa-aikaisesti ja loma-ajoiksi on tähtäimessä.

Tietous yhdeksi paketiksi!

Työryhmän yhtenä tavoitteena on selvittää keinot, millä yrittäminen saataisiin kiinnostavaksi nuorille naisille.

- Kyllä yrittäjän - oli sitten mies tai nainen - täytyy kipinä löytää itse sisältään, Katri pohtii.

- Se, että yrittäjätietous ja kaikenmaailman lomakkeet ja esitteet olisi jotenkin koottu yhdeksi paketiksi, helpottaisi varmasti monia yrittäjänalkuja ja kannustaisi tiedonhaussa ja yrityskehittelyssä eteenpäin.

Kesäkuussa 2009 Naisyrittäjyyden työryhmä saa työnsä päätökseen. On mielenkiintoista nähdä, mitä keinoja työryhmä esittää uusien yrittäjien innostamiseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi.

Milka Niskanen