Kohti energiatehokkaampia rakennuksia

Energiatehokkuuden parantaminen on rakennusalan uusimpia suuntauksia. Myös energiavaatimukset kiristyvät jälleen vuosina 2010 ja 2012.

- Rakennusalalla on otettu viime vuosina käyttöön useita rakennusten energiatehokkuutta parantavia keinoja. Näitä ovat muun muassa energiatodistus, poistoilman lämmöntalteenotto asuinkerrostaloissa, energiaselvitys, energia-avustus, matalaenergiatalo ja passiivitalo, luettelee rakennustekniikan lehtori Eero Nippala TAMK:ista.

Energiamääräyksiä on uudistettu Suomessa viimeksi vuosina 2003 ja 2008. Seuraava häämöttää vuonna 2010, jolloin määräykset tulevat kiristymään 30 prosentin verran.

- 2010 määräyksissä rakennuksen tiiviys tulee olennaisen tärkeäksi, ennen kaikkea niin, ettei lämpöenergiaa mene hukkaan. Toinen asia on rakennusfysikaalinen toiminta. Kun lämmöneristyspaksuudet kasvavat, rakenteiden ulkopinnat jäähtyvät. Silloin on tärkeää, että talo on tiivis ja hieman lisääntynyt kosteusriski hallitaan.

Ja lisää vaatimuksia?

- Julkisuudessa on ollut paljon puhetta että vuonna 2012 tulee vielä lisää 20 prosenttia säästövaatimuksia, mutta käytännössä se ei mene suoranaisesti niin. Vaatimus tarkoittaa lähinnä, että ruvetaan syynäämään, millaisella polttoaineella energia tuotetaan ja kuinka rakennuksesta syntyy päästöjä. Silloin erilaisille rakennuksille tulee erilaisia vaatimuksia, Nippala valottaa.

Hän muistuttaa, että vuoteen 2003 asti puhuttiin u-arvoista, joiden vaatimukset rakenteiden täytyi täyttää. Nyt 2010 määräyksissä puhutaan kuitenkin vertailuarvoista. Vertailuarvo ei ole suoraan verrannollinen aikaisempiin u-arvovaatimuksiin, sillä vertailuarvoa ei tarvitse saavuttaa, jos rakennuksen kokonaislämmitysenergia täyttää vaatimukset.

- Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos halutaan vaikkapa seinärakenteessa tinkiä, niin sitten laitetaan tehokas lämmön talteenotto, hyvät ikkunat ja yläpohjaan paljon villaa, joilla saadaan kompensoitua se vähän heikompi ulkoseinä, Nippala havainnollistaa.

Passiivitalot tulevat

Matalaenergiatalo kuluttaa vain 85 prosenttia vuoden 2010 energiamääräysten kulutustasosta. Passiivitalo on vielä matalaenergiataloa vähemmän kuluttava. Passiivitaloja on tehty Euroopan maissa jonkin verran, ja Suomessakin päästään jo hiljalleen vauhtiin.

Nippalan mukaan passiivitalorakentaminen vaatii uudenlaista suunnittelua ja suunnittelun osapuolten yhteistyötä. Rakennus pitää suunnitella aivan uudesta lähtökohdasta kuin aiemmin Suomeen rakennetut talot.

- Passiivitalossa on oleellista lämmityksen, ilmanvaihdon ja lämpöolosuhteiden hallinta. Talo on suunniteltava toimimaan energiatehokkaasti erikseen sekä käyttötilanteessa ihmisten ollessa paikalla että tyhjänä.

Minna Lehrbäck

 

A-luokan vai G-luokan talo?

Energiatodistukset pohdituttavat yhä useampia asunnon rakentajia, remontoijia ja ostajia.

- Uusiin omakotitaloihin energiatodistus on tullut pakolliseksi. Vanhoja omakotitaloja se ei koske vielä, toki niihinkin sen voi tehdä, kertoo rakennustekniikan lehtori Eero Nippala TAMK:ista.

- Koska todistus tehdään eri lailla uusiin ja vanhoihin rakennuksiin, täytyy olla tarkkana, millaisen todistuksen tilaa. Uusissa rakennuksissa todistus on laskennallinen ja vanhoissa se perustuu todelliseen, mitattuun kulutukseen. Lisäksi voimassaoloaika vaihtelee yhdestä vuodesta 10 vuoteen.

Energiatodistus tuo konkreettisuutta energiatehokkuuteen: se jakaa talot kulutuksen mukaan luokkiin parhaimmasta A-luokasta huonoimpaan G-luokkaan. Asteikko on samanlainen kuin kodinkoneiden energiakulutusluokissa.

- Kodinkoneissa luokitus aiheutti sen, että huonoimmat koneet jäivät pois myynnistä. Voisiko ajatella saman käyvän rakennuksillekin? Energiatehottomimmat rakennukset jäisivät kannasta pois tai ne korjattaisiin paremmiksi. Uusissa taloissa useat rakennusyhtiöt pyrkivät jo tekemään A- ja B-luokan taloja eli tämän hetken määräyksiä parempia. Energiatodistus on jo todistettavasti vaikuttanut uusien rakennusten rakentamiseen, Nippala pohtii.

Lisätietoja: www.motiva.fi/energiatodistus