Teollisuudenalat uudistuvat nano- ja materiaaliteknologian avulla

Suomi on maailman kärkimaita uusien nano- ja materiaaliteknologiaa hyödyntävien sovellusten kehittämisessä. Suomen perinteiset pääteollisuudenalat, kuten ICT-, metsä-, ja kemianteollisuus, hakevat nano- ja materiaaliteknologiasta välttämätöntä uudistumista.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Pelkästään nanoteknologiasta syntyvän liikevaihdon arvioidaan kasvavan 1,2 miljardiin euroon vuoteen 2013 mennessä, kun se vuonna 2008 oli noin 300 miljoonaa euroa.

Kokonaisuudessaan nano- ja materiaaliteknologiasta syntyy liiketoimintamahdollisuuksia vieläkin enemmän: uusia sovelluksia syntyy esimerkiksi energiateknologiassa käytettäviin aktiivimateriaaleihin, kudoskorvaushoidossa käytettäviin biomateriaaleihin ja ekologisiin pakkausmateriaaleihin liittyen.

- Moderni materiaaliteknologia jäljittelee luonnon kykyä luoda ja varioida olosuhteisiin mukautuvia materiaaleja. Uudenlaiset synteettiset materiaalit syntyvät yhdistämällä ennakkoluulottomasti esimerkiksi insinööritieteitä, biologiaa ja lääketiedettä. Menestys tuotekehityksessä perustuu käyttäjälähtöiseen ja teollisuuden tarpeisiin pohjautuvaan tutkimukseen, sanoo teknologiajohtaja Reijo Munther Tekesistä.

Esimerkki nano- ja materiaaliteknologiaa hyödyntävästä uudesta teollisuudenalasta on pääasiassa Tampereen seudulle keskittynyt, muun muassa puolijohde- ja kuitulasereita sekä epitaksiaalisia kiekkoja valmistava optoelektroniikkaklusteri. Optoelektroniikan sovelluksista syntyvä liikevaihto on tällä hetkellä noin 300 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan kasvavan parin seuraavan vuoden aikana lähes puoleen miljardiin euroon.

Etua kansainvälisille kilpailukentille

Sovellusten kehitystyön kärjessä olevilla suomalaisilla yrityksillä on nyt otollinen mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

- Suomessa tehdään korkeatasoista alan tutkimusta, ja täällä on myös erittäin vahvaa teknologiaosaamista. Tällä hetkellä tärkein haaste on saada innovaatiot tutkimuslaboratorioista kansainvälisille markkinoille. Tekesin tehtävä on toimia paitsi rahoittajana, myös edistää tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä ja tukea ehjien arvoketjujen rakentamista, Munther sanoo.

Tekes on vauhdittanut alan kehitystä sekä FinNano- että Toiminnalliset materiaalit -ohjelmien kautta, ja rahoittaa nyt muun muassa uusien sovellusten, kuten korkean hyötysuhteen aurinkokennojen kehitystä.

Neljä vuotta sitten perustettu spinoff-yritys Beneq Oy toimittaa laitteita ja teknologiaa toiminnallisten pintojen, kuten aurinko- ja polttokennojen sekä lasin pinnoitusratkaisujen valmistukseen. Yrityksen menestys perustuu globaaliin verkostoitumiseen ja yhteistyöhön asiakkaiden, tutkimuslaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa.

- Tekesin ohjelmat ovat merkittävästi edistäneet verkostoitumistamme ja tutkimusyhteistyötämme korkeakoulujen kanssa. Korkealaatuisen tutkimuksen ansiosta tarjoamme teknologiaa, joka houkuttelee asiakkaiksi sovelluksia hyödyntävien alojen huippuyrityksiä, sanoo toimitusjohtaja Sampo Ahonen Beneq Oy:stä.