Hoivapalvelut - muuttuvan maaseudun mahdollisuus?

Maaseudulla on meneillään voimakas rakennemuutos. Osa maatalousyrittäjistä luopuu maataloustuotannosta ja etsii muita ansaintamahdollisuuksia.

Yhteiskunnassa on kasvava määrä ikäihmisiä, jotka tulevat tarvitsemaan hoivapalveluja. Tämä voi olla mahdollisuus myös maaseudulle.

TTS tutkimuksen "Maatilayrittäjästä ikäihmisten palveluntuottajaksi" -projektissa haastateltiin seitsemää eri kohdetta; viittä hoivakotia, yhtä perhehoitajaa ja yhtä kotityöpalveluyrittäjää. Haastatteluissa nousivat esille sekä yrittäjien näkemykset ja kokemukset ikäihmisten hoivapalvelujen tuottajana sekä miten maatalousyrittäjän työ on muuttunut maataloustyöstä ikäihmisten palveluntuottajaksi.

Kannattavampaa kuin perinteinen maatalous

Hoivayrityksen perustaja oli useimmiten nainen, jolla oli terveydenalan koulutusta. Kaikki hoivayritykset olivat perheyrityksiä. Moni perhejäsenistä oli jollakin tavalla mukana hoivakodin yritystoiminnassa.

Hoivayritysten kannattavuus oli selvästi parempi kuin perinteisen maatalouden. Kannattavuus oli kiinni siitä, miten paljon yrittäjä pystyy itse tekemään työtä yrityksessä. Palvelujen ostaminen ulkopuolisilta oli vähäistä ja yrittäjät tekivät usein yövuorot ja viikonloppuvuorot itse.

Kilpailua laadukkaalla erikoistumisella

Kunnat ovat hoiva- ja palveluyrityksien tärkein yhteistyökumppani ja asiakas. Kunnalla on palvelun tuottajana monta eri roolia; rahoittaja, tuottaja, ostaja ja valvoja. Yrittäjien mielestä yhteistyö kuntien kanssa oli yleensä sujunut hyvin.

Pienet yritykset joutuvat silti vastaamaan haasteisiin pärjätäkseen kilpailussa. Yksityisten palveluntuotannon menestystekijöitä ovat joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asiakaslähtöisyys ja laadukkaat palvelut. Pienet yritykset eivät voi kilpailla hinnalla vaan laadukkaalla erikoistumisella.