Maatalouden kosteikkotuki liki kolminkertaistuu

Kosteikkojen perustamiseen myönnettävän tuen määrä on nousemassa lähes kolminkertaiseksi ensi vuonna. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitea on hyväksynyt päätöksen ehdottaa EU-komissiolle korotusta kosteikkojen perustamiseen suunnattuun ei-tuotannolliseen investointitukeen. Kosteikkojen perustamiseen myönnettävää hehtaaritukea nostetaan 4 000 eurosta 11 500 euroon vuonna 2010.

Myös pienten kohteiden perustaminen tehdään kannattavammaksi, kun alle puolen hehtaarin kohteisiin myönnetään kiinteä tukisumma. Investointitukea maksetaan syntyneitä kustannuksia vastaan.

Kosteikkojen perustamiseen tarkoitettua ei-tuotannollista investointitukea on voinut hakea vuodesta 2008 alkaen, mutta se ei ole kuitenkaan ollut kannustavaa liian alhaisen tukitason vuoksi.

Hyötyä tuottamattomasta maa-alueesta

Kosteikkoja on nykyisellään liian vähän. Ympäristöviranomaisten arvioiden mukaan Suomen maatalousalueelle olisi tarkoituksenmukaista perustaa jopa 45 000 kosteikkoa.

Kosteikot ovat tärkeä vesiensuojelun keino, koska ne pidättävät rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Maatalousympäristön luonnolliset kosteikot on kuitenkin historian saatossa kuivatettu viljelykäyttöön, mikä on vähentänyt ympäristön monimuotoisuutta sekä puskurivyöhykkeitä viljelymaan ja vesistöjen välistä.

WWF Suomen kosteikkoprojektissa autetaan maanomistajia perustamaan ja palauttamaan kosteikkoja luontaisille paikoille, kuten joutomaaksi jääneille, helposti vettyville alueille.

- Tuottamattomasta maa-alueesta voi saada uutta hyötyä. Kosteikko on sekä pitkäaikainen investointi ympäristön hyväksi että myös apuna maanviljelyssä. Kosteikosta voi nostaa vettä peltojen kasteluun, ja pohjalle kertyvää ravinteikasta lietettä voi käyttää maanparannusaineena. Heti kun suurimmat kiireet peltotöissä helpottavat, kannattaa ruveta tutkailemaan, olisiko omilla mailla sopivia paikkoja kosteikolle, WWF Suomen kosteikkokoordinaattori Elina Erkkilä sanoo.