Työhyvinvointia monesta vinkkelistä

Pohjois-Suomen työterveysväki kokoontui elokuun lopulla Työ ja hyvinvointiseminaariin Ouluun. Suomen Akatemian WORK -tutkimusohjelman ja Verven yhdessä järjestämässä seminaarissa kuultiin alan huippututkijoiden luentoja ja pidettiin työpajoja.

Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö Petteri Pietikäinen on tyytyväinen seminaarin antiin. Yksi seminaarin tavoitteista oli saada tutkijat ja kenttäväki vuoropuheluun keskenään.

- Seminaari oli erinomainen esimerkki siitä, miten tiedettä voidaan viedä kentälle. Tutkijoiden horisontti on luonnollisesti aika teoreettinen eivätkä käytännön työssä syntyneet näkemykset aina kohtaa tutkijoiden käsitysten kanssa. Tutkijoiden ajatukset kuitenkin inspiroivat työterveyshuollon ihmisiä; nyt tutkijat saivat suoraa palautetta työterveyshuollon ammattilaisten käytännön kokemuksista.

Työelämän ongelmakenttä on laaja

Seminaarin monipuolisissa luennoissa käsiteltiin muun muassa stressiä, depressiota, sydäntauteja, syrjäytymistä ja ulkomailla työskentelyä. WORK-ohjelman eri hankkeet ja hankeyhdistelmät pyrkivät kartoittamaan työelämän ongelmakohtia nyt ja tulevaisuudessa sekä miettimään, miten ongelmiin voidaan vastata.

- Väestön ikääntyminen, kasvava siirtolaisuus ja uudenlaiset terveysongelmat ovat tulevaisuuden pulmakysymyksiä, joihin me tutkimusten kautta yritämme löytää vastauksia. Idea tutkimusohjelmissamme on se, että laitetaan eri alojen tutkijat yhdessä tutkimaan jotakin tiettyä aihetta.

Stressiä ja depressiota - miksi?

Tutkimuksissa on jo tähän mennessä löytynyt monia mielenkiintoisia ilmiöitä. Stressitutkija Mika Kivimäki on osallistunut laajaan tutkimukseen, jossa on havaittu ihmisen sosioekonomisen aseman suora vaikutus terveyteen. Johtaja sairastaa vähemmän kuin juoksupoika, ja ylemmän keskitason päällikkö vähemmän kuin alemman keskitason päällikkö.

Markus Jokela on lähestynyt depression syitä niin genetiikan kuin ympäristötekijöidenkin näkökulmasta.

- Depressio on nimenomaan työhön liittyvä vaiva. Koko väestötason tilastoissa depression lisääntyminen ei vielä juurikaan näy, mutta työterveyshuollossa jo tiedetään, että se on valtava ja rajusti kasvava ongelma. Voi sanoa, että se on nousemassa yhdeksi kansantaudeistamme.

Siksi tutkijat pohtivatkin kuumeisesti, miksi depressiota esiintyy ja mikä työelämässä mättää, kun ihmiset uupuvat. Depressiopohjaiset sairauspoissaolot lisääntyvät kaiken aikaa, mikä tekee depressiosta myös kansantaloudellisen ongelman.

Syrjäytynyt ei pääse töihin

Syrjäytymisen pohtimisen ei ensi kuulemalta ajattelisi liittyvän mitenkään työhyvinvointiin. Se koskettaakin työelämää erilaisten syrjäytymisilmiöiden kautta. Kaikkien oikeus työhön ei toteudu, jos esimerkiksi ihmisellä ei ole asuntoa.

Tutkijat miettivätkin keinoja, miten esimerkiksi valtiovalta tai lähiyhteisöt voisivat vaikuttaa siihen, että jokaisen oikeus asuntoon toteutuisi ja siten oikeus työhönkin. Ennaltaehkäisy on syrjäytymisen parasta hoitoa.

Mistä uusi Nokia?

Pietikäinen poimii työmarkkinatutkimuksen yhdeksi mielenkiinnon kohteeksi.

- Asko Suikkanen on pitkään tutkinut työmarkkinoita. Hänen mielestään Suomen työmarkkinatilanne voi jatkossa olla vieläkin ankeampi kuin nyt. Pessimismiään hän perustelee sillä, että tällä hetkellä meillä ei ole näkyvissä sellaista tuotannon alaa, joka veisi Suomen talouden nousuun. Viime lamassahan ict-teknologialla oli talouden veturin rooli.

Joustavuudesta ykkösarvo

Myös työelämän muutokset ovat kiinnostava tutkimuskohde. Asko Suikkasen Oulun-seminaarissa esittämään ajatukseen viitaten Pietikäinen peräänkuuluttaa pitkittäistutkimuksia, jotta saataisiin selville, mitä työelämässä on oikeasti tapahtunut. Päätelmiä voisi tehdä vaikkapa kymmenen vuoden tutkimusjakson päätteeksi.

- Joustavuudesta on tullut - näiden kahden laman vaikutuksesta - uusi normi työelämään. Se näkyy joka paikassa. Koko ajan pitää kehittyä, parantaa, tehostaa, joustaa.

Pietikäinen katsoo, ettei depressiotakaan esiintyisi nykyisessä mittakaavassa ilman näitä vaatimuksia. Joustavuudesta voi kehkeytyä epävarmuutta, kun ihminen ei enää koekaan hallitsevansa työtään ja toimenkuviaan jatkuvien muutosten keskellä. Työnteko on pirstaloitunut erilaisten palavereiden, arviointien ja raportointien johdosta. Varsinaiseen työntekoon jää yhä vähemmän pitkäjänteistä aikaa. Jatkuvan muutoksen ja joustavuuden vaatimus voi johtaa toivottomuuden tunteisiin ja masennukseen.

Muuallakin kuin töissä

Pietikäinen muistuttaa, että ihminen on muutakin kuin työntekijä. Hän on myös osa perheyhteisöä ja yhteiskuntaa, hänellä on ihmissuhteita ja vapaa-ajan harrastuksia. Juuret eivät enää ole itsestäänselvyys, aina ei edes asuinpaikka. Parisuhteen karikot ja huoli lapsista verottavat jaksamista.

- Jos tutkii vain yksittäisiä osa-alueita, ikään kuin laatikoita, tutkimuksissa ei päästä kovin pitkälle. Siksipä tutkimusohjelmissamme tutkitaan myös perheitä.

Kun puhutaan työhyvinvoinnista, vaikuttaa siltä, että puhutaankin usein nimenomaan pahoinvoinnista työelämässä. Ei sentään. Jaksamiselle, terveyden hoitamiselle ja sairauksien ennaltaehkäisylle on olemassa monia konsteja, joihin jokainen voi tarttua.

Masentunut vai medikalisoitunut?

Petteri Pietikäinen huomauttaa, että todellisen pahoinvoinnin rinnalle on syntynyt myös niin sanottu medikalisaatioilmiö. Se tarkoittaa sitä, että moni aikoinaan aivan tavallisena pidetty pieni tai väliaikainen vaiva tai vastoinkäyminen on muuttunut lääkitystä ja hoitoa vaativaksi sairaudeksi. Turhaan.

- On aivan normaalia nukkua välillä huonosti ilman, että kyse on hoitoa vaativasta unettomuudesta. Depressiodiagnoosiakaan ei kannata hakea, vaikka silloin tällöin on merkillisen alakuloinen olo. Kaikista niin sanotuista oireista ei siis kannata olla liian huolissaan.

Medikalisointi tuo Pietikäisen mukaan sellaisenkin ongelman, että miten voidaan oikeasti auttaa ihmistä, jonka ongelmat kanavoituvat esimerkiksi depressioon hätäisen diagnoosin perusteella, vaikka todelliset syyt piilevätkin aivan toisaalla.

Pietikäinen uskoo, että joka tapauksessa tiede ja käytäntö tulevat koko ajan enemmän kohtaamaan toisiaan.

- Kun tieteentekijätkin seuraavat, mitä ihmisten maailmassa tapahtuu ja ottavat tutkimusaiheensakin sieltä, hyöty koituu viime kädessä tietysti juuri työterveyshuollon asiakkaille eli tavallisille työtä tekeville ihmisille.

Taina Hostikka