Blogin arkisto

Asennemuutoksen paikka Suomessa: konkurssin tehneitä kohdellaan ala-arvoisesti

13.01.2009

metsaketela.jpg
60 vuotta joulukuussa täyttänyt Jorma Metsä-Ketelä on päättänyt muuttaa jotakin Suomen asenneilmastossa ennen kuin "kolvi kylmenee". - Haluan jättää omat jalanjälkeni tähän kohtaan.

 

EU-komission mukaan 47 prosenttia EU-kansalaisista ei mielellään antaisi toimeksiantoa konkurssin tehneelle, mutta Suomessa tuo prosenttiosuus on vielä isompi. KTM:n selvityksen mukaan yritystoiminnassa epäonnistuneisiin suhtaudutaan meillä huomattavasti kielteisemmin. Velkaneuvontaa kaipaava romahduksen uhri ei myöskään tunnu löytävän apua tai neuvoja oikein mistään - ainakaan asiallisia sellaisia. Olisiko tässä asennemuutoksen paikka? Jorma Metsä-Ketelän mielestä ehdottomasti! Sillä jos suomalainen yrittäjä joutuu konkurssiin, kohdellaan häntä kuin spitaalista.

Yksityinen velkaneuvoja-yrittäjä Jorma Metsä-Ketelä on vuodesta 1992 auttanut ammatikseen velkaongelmaisia ihmisiä vaimonsa kanssa.

Jorma lähti 23-vuotiaana insinöörinä nuoruuden optimistisuudessaan 1972 mukaan sukuyritykseen, jonka olosuhteet todellisuudessa olivat kuin suoraan kuuluisasta romaanista ”Liian paksu perhoseksi”, ja josta sittemmin kehkeytyi ratkaisematon ongelmavyyhti. Kaikki päättyi konkurssiin vuonna 1982, ja nuorelle perheenisälle kaatui niskaan miljoonavelat.

18 vuoden taakka

- Taisteltuani vaativan työni ohella valtavan velkataakan kanssa 18 vuotta ja läheistenikin kaiken keskellä pahasti oireillessa olin lopulta täysin näännyksissä vuonna 2000. Kun ajanjaksoa verrataan pituudeltaan "vain" 15 vuoden keskimääräiseen elinkautiseen vankeusrangaistukseen, ei asetelman vakavuutta yhteiskunnassa alkuunkaan ymmärretä, Jorma jyrähtää kaikkien kohtalotovereittensa puolesta.

Lopullisen romahtamisen välttääkseen Jorma hakeutui sairauslomalle vuonna 2000 ja aloitti pitkälliset neuvottelut roskapankin kanssa kuvitellen turhaan joltain "auttajataholta" saavansa asiallista tukea ahdinkoonsa.

- Tilannettani ymmärsivät ainoastaan myös ihmisyyttä ymmärtävät Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön ammattilaiset, joilta sain ammattitaitoista neuvottelutukea roskapankkia vastaan. Muut, kuten Yrittäjäjärjestö, lääkärikunta, verohallinto, Takuu-Säätiö, Kela, Kuntoutussäätiö, vakuutusyhtiöt ynnä muut tahot, olivat kuin natsisaksan keskitysleirivartijoita.

Kaikesta huolimatta velkaneuvottelut vihdoin onnistuivat ja Jorma vapautui veloistaan 2002.

Velallisilla on huonot auttajat

Jorma sanoo, että suomalainen järjestelmä on mätä. Sen todistaa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus, jonka mukaan 2/3 velkajärjestelyyn joutuneista on työelämän ulkopuolella.

- Voisihan tuon tulkita, että kyseinen ihmisaines ei mihinkään kykene, näin ei ole! Vääriä ohjeita ja neuvoja tuputetaan joka suunnalla; niitä tulee niin velkaneuvojilta, asianajajilta ja pankeilta kuin kavereilta Esson baarissa. Eikä oikeita neuvoja saa Rahoitustarkastukselta tai Takuu-Säätiöltäkään - siinä on teoriaherra-instituutio, joka pitäisi lopettaa, sillä se on kehityksen este ja jarru, kuten Yrittäjäjärjestökin, jonka nykyinen palkattu johto ei tunne jäsenyrittäjän elämän todellisuutta, hän jyrähtää.

- Ainoa oikea taho neuvomaan olisi sellainen, jolla on vankkaa, omakohtaista kokemusta, mutta joka itse on toipunut onnettomuudestaan.

Jorma kertoo asiakkaastaan, jolle erään kunnan velkaneuvonnasta oli sanottu, ettei velkajärjestelyä kannata hakea verottajan vastustuksen vuoksi.

- Ehdottomasti kannattaa! Jollei järjestelyyn nyt pääse, voi sitä hakea uudelleen parin vuoden päästä. Tällöin alkuperäinen este on alkanut lieventyä ja hakija saa myönteisen päätöksen vastasyiden ansiosta. Jos taas uskoo tuota velkaneuvojaa, on sama este vastassa jälleen ja päätös siirtyy siirtymistään.

Iso asennevamma

Miksi oikeita neuvoja sitten ei saa sellaisiltakaan tahoilta, joiden niitä pitäisi osata antaa?

- Syynä on vallitseva erittäin vahva kielteinen yhteiskunnallinen asenne. Konkurssin tehnyt yrittäjä nähdään pahan- ja väärintekijänä, joka kuuluu kaikkein alimpaan kastiin. Väärä asenne on selkäytimessä, eikä sellaisen asenteen saastuttamasta voi tulla milloinkaan toisen ihmisen auttajaa! Leipäpappi kylläkin, Jorma sivaltaa.

Eräs vankilanjohtaja sanoi taannoin, että valitettavasti kaikki yhteiskunnat tarvitsevat vankinsa, sillä ihmiset rakentavat identiteettinsä pohjautuen siihen, että aina löytyy joku heitäkin huonompi.

- Suomalaisilla on tällainen asennevamma – ja isosti.

Kun karkkipussi tyhjenee

Niin kauan kun yrittäjällä menee hyvin, on peesissä jos jonkinlaista yhteistyökumppania, siipeilijää ja olalle taputtajaa. Mutta entä sitten, kun konkurssi kolahtaa?  Käy kuin lapselle hiekkalaatikolla. Niin kauan kun karkkipussissa on jaettavaa, pörrää ympärillä ystäviä. Mutta kun se tyhjenee, saat istua lapioinesi yksin santakasassa.

Jostakin kumman syystä niin yrittäjäjärjestöt, poliitikot kuin muutkin merkittävät päättäjät kanssayrittäjiä unohtamatta haluavat olla tekemisissä vain menestyvien yritysten kanssa.

Konkurssiin joutunut onkin suomalaisittain luonnehdittuna suvun musta lammas, joka on häpeäksi kaikille ja jonka halutaan olettaa piilottaneen rahaa salaluukkuun lattian alle.

EU-komission mukaan arviolta viidessä prosentissa konkursseista esiintyy petoksia, mutta Jorma kertoo erään Oikeusministeriömme korkea-arvoisen virkamiehen sanoneen, että hänen saamansa ”tiedon” mukaan lähes puolessa tapauksista olisi mukana väärinkäytöksiä.

- Suomalainen prosenttiluku tässä tapauksessa johtuu syyttäjäviranomaisten, verottajan ja koko yhteiskunnan asenteesta, paukauttaa Metsä-Ketelä.

Kyttäystä suurennuslasin läpi

Asiattomat liiketoimintaoikeudenkäynnit ovat lisääntyneet hurjasti.

- Konkurssin uhatessa yrittäjä joutuu paniikkiin. Hän käyttää kaikki henkiset voimavaransa taisteluun elämästä ja kuolemasta menettäen osittain jopa ajantajun. Joka ainoa sekunti ja euro käytetään liiketoiminnan pelastamiseen eli kassavirran jatkumisen turvaamiseen. Kirjanpidon hoitaminen tai kirjanpitäjän laskujen ja verovelan maksaminen jää taustalle, kun ensisijaisena tahtona on äidin takaaman pankkilainan koron maksaminen. Ja jos raaka-ainelasku jää maksamatta, ei tavaraa enää saada, ja kaikki loppuu siihen. Lääkärin määräämät onnellisuuspillerit lisäksi puurouttavat yrittäjäparan ajatukset, eivätkä aivot enää toimi tällaisen akuutin taistelutilanteen vaatimalla tavalla, Jorma kuvailee.

Monet yrittäjät ovat silti selviytyneet läheltä piti -tilanteesta saaden asiansa kuntoon. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita, vaan lopputilanteessa kirjanpito on muutamalta kuukaudelta hoitamatta ja veroja maksamatta. Konkurssioikeudenkäyntiä seuraamassa istuskeleva syyttäjäviranomainen tekee poliisille tutkintapyynnön, ja aina asiansa aikaisemmin tunnollisesti hoitanut yrittäjä tuomitaan kirjanpidon laiminlyönnistä sakkoihin, ehdonalaiseen vankeusrangaistukseen ja liiketoimintakieltoon.

Tässä siis tärkeä neuvo konkurssivaaran uhkaamille yrittäjille:

- Älkää laiminlyökö kirjanpitoa ja maksakaa kirjanpitäjän laskut ajallaan, jotta hän tekee työnsä. Muutoin olette korvianne myöten suossa. Jos rahat ja aika eivät riitä, on syytä vakavasti harkita yritystoiminnan lopettamista justiinsa.

Kansantaloudelle kallista

Jorman arvion mukaan jopa 90 prosenttia suomalaisista ei antaisi toimeksiantoja epäonnistumisen läpikäyneelle yritykselle.

- Syntyvä kansantaloudellinen tappio on mielettömän suuri!
Yhtälöön voidaan vielä lisätä fakta, että yli 40 prosentilla velkajärjestelyyn joutuneista on yritystaustaista velkaa, mutta velkajärjestelyssä olevista vain 3 prosenttia on yrittäjiä. Omituista, eikö vain?

Teksti ja kuvat: Kirsi Kyllönen

11.08.2015Lakanneita yrityksiä enemmän kuin viime vuonna
10.08.2015Power Truck Show'ssa täynnä painavaa asiaa ja viihdettä
07.08.2015Heinäkuussa vähiten konkursseja neljään vuoteen
06.08.2015Fennovoiman kotimainen omistus yli 60 %:n - rakentamislupahakemuksen käsittely jatkuu
05.08.2015Rehn Skodan Transtech-kaupasta: Ratkaisu turvaa tärkeän osaamisen säilymisen Kainuussa
04.08.2015Ainutlaatuinen kansainvälinen kuljetusalan suurtapahtuma
30.06.2015Teknologiasta ikääntyneiden arkea
29.06.2015Toukokuussa 330 000 työtöntä työnhakijaa
24.06.2015Joka kymmenes suomalainen lomailee velaksi
23.06.2015Sano kyllä! -kampanja kannustaa työelämän uudistamiseen

Siirry arkistoon »