Työolobarometri 2013: Työkykyyn ja työturvallisuuteen panostetaan yhä enemmän

Työkykyä edistävä toiminta kuten panostaminen työntekijöiden osaamiseen, terveyteen ja elintapoihin sekä työturvallisuuteen on lisääntynyt. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös parantuneet.

Tiedot käyvät ilmi vuoden 2013 työolobarometrin loppuraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 9.9.2014. Barometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta.

– Ponnistelut työelämän laadun ja turvallisuuden kehittämiseksi tuottavat tuloksia. Tulokset tukevat yhteisen Työelämä 2020 -strategian tavoitetta nostaa Suomen työelämän Euroopan parhaaksi. Osassa työpaikoista on jo havahduttu työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksien merkitykseen. Vaikeassa taloustilanteessa onkin äärettömän tärkeää pitää osaavasta työvoimasta kiinni ja rakentaa yhdessä pohjaa tulevalle, työministeri Lauri Ihalainen painottaa.

Neljä viidestä palkansaajasta sanoi vuonna 2013, että osaamisesta ja työympäristön turvallisuudesta huolehditaan työpaikalla ainakin jossain määrin. Etenkin pienillä työpaikoilla on edistytty. Ero suurempiin organisaatioihin, joissa kehittäminen on tavallisempaa, on kaventunut.

– Tulevaisuuden työpaikat löytyvät enenevässä määrin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tulokset osoittavat, että osaamiseen ja työturvallisuuteen panostetaan, ministeri Ihalainen toteaa.

Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös aiempaa paremmat. Silti vuonna 2013 hyvät mahdollisuudet oli vain noin puolella vastaajista. Lisäksi eri työntekijäryhmien väliset erot osallistumisessa, oppimisessa sekä vaikuttamisessa omaan työhön ovat säilyneet suurina läpi 2000-luvun. Ylemmille toimihenkilöille nämä ovat selvästi yleisempiä kuin muille.

Työturvallisuus ja työkyky hyvällä tasolla

Työympäristön turvallisuus huomioidaan työpaikoilla entistä paremmin. Vuonna 2013 niiden osuus, jotka vastasivat, että työpaikalla kiinnitetään paljon huomiota työympäristön turvallisuuteen, on huipussaan 16 vuoteen, 38 prosenttia. Samalla ainoastaan kolme prosenttia sanoi, että turvallisuusseikkoja ei ole lainkaan huomioitu. Muutos on huomattava , sillä runsas viisitoista vuotta sitten melkein viidennes sanoi, ettei turvallisuuteen kiinnitetty lainkaan huomiota.

90 prosenttia palkansaajista tuntee työkykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Työntekijät kokevat fyysisen työkykynsä heikommaksi kuin toimihenkilöt, mutta henkisessä työkyvyssä ei juuri ole eroja. Fyysisten riskien lisäksi työkykyä heikentävät muun muassa huoli työn jatkumisesta, heikot vaikutusmahdollisuudet sekä epäasiallinen kohtelu työpaikalla.

Työolobarometri on tehty joka syksy vuodesta 1992 lähtien. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen yhteydessä tekemiin palkansaajien haastatteluihin.

Raportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut

Teksti: TEM