Vain muutosjohtajat selviytyvät

VIA Groupin lokakuun lopussa järjestämä johtamisen konferenssi Helsingin Messukeskuksessa kiinnosti satoja suomalaisia vaikuttajia. Peter Nymanin letkeästi juontaman tilaisuuden keskeinen anti oli selkeä: maailma muuttuu kiihtyvässä tahdissa, ja pätevä johtaja reagoi siihen. Tulevaisuuden päättäjä on toimialasta riippumatta ennen kaikkea muutosjohtaja. Vanhaan ripustautuvat putoavat armotta pallilta.

Tilaisuuden avannut eduskunnan puhemies Sauli Niinistö korosti globaalin painopisteen siirtyvän Euroopasta ja Yhdysvalloista kohti väkirikkaita ja vaurastuvia talouksia. Samalla perinteinen työnjako muuttuu – korkean jalostusasteen työ ei ole enää vanhojen teollisuusmaiden yksinoikeus. Moninapaisen maailman vaatima yhteistyö vaatii kulttuurierojen ymmärtämistä. Siinä on monella johtajalla vielä opittavaa.

Ikärakenteen muutos on johtamiselle suuri haaste. Nuorille työ ei ole itseisarvo ja elämän keskipiste kuten heidän vanhemmilleen. Työntekijöiden motivoimisesta ja viihtymisestä tulee johtajien keskeinen työsarka. Niinistön mielestä paras menetelmä on toimia itse esimerkkinä. Jos johtaja on tunnollinen ja luotettava, alaiset omaksuvat saman hengen.

Länsimaisilla yrityksilläkin opittavaa

Kehittyvien talouksien kasvavaa roolia painotti myös Lausannen yliopiston professori Stéphane Garelli, joka paljastui poskettomaksi lavakoomikoksi. Ratkihauskasta esityksestä huolimatta maailmantalouden analyysi oli vakava.

Huolestuttavinta siinä on teollisuusmaiden velkaantuminen, valuuttasota ja nuorisotyöttömyys. Valtiot vastaavat velkaantumiseen rahaelvytyksellä tai verotuksen kiristyksellä. Rahaelvytys johtaa inflaatioon ja valuuttasotaan, kova verotus taas leikkaa talouskasvua. Ankeassa talousympäristössä nuorten riski pudota kelkasta on suuri.

Kasvua pitävät yllä kehittyvät taloudet, jotka muuttavat länsimaisten yritysten toimintaympäristön luomalla omia bisnesmallejaan. Esimerkiksi intialainen Tata toi markkinoille pari tuhatta euroa maksavan auton, joka viedään käsistä Aasiassa.

Aiemmin kehittyvät taloudet kopioivat länsimaisia toimintamalleja ja teknologiaa, mutta virta muuttuu kaksisuuntaiseksi. Myös meikäläisillä yrityksillä on heiltä opittavaa.

Teollisuusmaissa kauhistellaan kehittyvien talouksien halpaa työvoimaa, joka vie suorittavia työpaikkoja merten taakse. Kustannusrakenteelliset erot kuitenkin tasoittuvat, kun elintaso kehittyvissä talouksissa nousee, Garelli muistutti.

Etsi uusia asiakasryhmiä

Bisnesstrategian guruksi luonnehdittu professori W. Chan Kim jakaa yritystoiminnan kahteen luokkaan, joita hän kutsuu punaiseksi ja siniseksi mereksi. Punaisella merellä kilpailu on kovaa ja katteet heikot. Kun yritykset tappelevat samoista asiakkaista samankaltaisilla tuotteilla, edes markkinajohtajat korkeine volyymeineen eivät tienaa kunnolla.

Auvoisella sinisellä merellä yritykset purjehtivat silloin, kun niiden tuotteet luovat uusia markkinoita ja asiakkaita. Videopelit on mielletty pelkästään teinien viihteeksi, mutta Nintendo loi videopelejä iäkkäämmille asiakkaille, koska oivalsi ne oivaksi tavaksi perheiden ja sukupolvien yhdessäoloon.
Uusi asiakasryhmä on Nintendon sininen meri. Liikevaihdolla mitattuna se ei ole yhtä suuri kuin teinimarkkina, mutta tuottaa kilpailun puuttuessa muhkeita katteita.

Liiketoiminta koostuu kahdesta osasta, operatiivisesta ja luovasta. Operativinen osa, joka keskittyy tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen, on sinänsä välttämätön. Mutta siniselle merelle seilaaminen vaatii luovuutta, innovaatioita.

Toisaalta innovaatioiden tuotteistaminen on oma taiteen lajinsa. Kim hauskutti yleisöä tivaamalla minuuttikaupalla pientietokoneen keksijää – jota kukaan ei muistanut. Tietokoneilla omaisuuksia tehneet yritykset kaikki toki tiesivät. Näin Kim todisti, että mullistavinkaan innovaatio ei johda taloudelliseen menestykseen ilman hyvää liikestrategiaa.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila totesi suomalaisessa teollisuudessa syntyvän kyllä innovaatiota, mutta niiden menestystä on vaikea ennustaa. Pulmaan ei Kimilläkään ollut valmiita reseptejä.

Keskity ydinosaamisesi ja delegoi tehtäviä

Suuren ruotsalaisen sijoitusyhtiön Investorin toimitusjohtaja Johan Bygge paneutui liikestrategian konkreettisiin puoliin. Ensisijaista hänen mielestään on, että yritys keskittyy ydinosaamiseensa. On parempi erikoistua ja syventyä kuin hajautua. Kauppiaan ei kannata tuottaa myyntiartikkeleitaan, koska siihen paneutuneet yritykset tekevät sen paremmin ja kustannustehokkaammin.

Vaikka yritysten tulee kasvaa, ei kasvua pidä tavoitella sokealla vimmalla. Luo ensin kestävä toimintamalli ja kannattavuus, vasta sitten on kasvun aika. Erityisen riskialtista on Byggen mielestä hakea kasvua kovalla velkavivulla. Investor pitää aina taseensa vahvana. Se mahdollistaa hyvät investoinnit laskusuhdanteissa, koska silloin on tarjolla hyvää halvalla.

Pohjoismaisten johtajien ongelmana Bygge pitää kuvitelmaa omasta korvaamattomuudesta. He sotkeutuvat vähän joka asiaan, mikä heikentää keskittymistä oleelliseen. Hyvä johtaja delegoi alaisilleen kaiken, jota hänen ei tarvitse itse tehdä.

Netti on toinen teollinen vallankumous

Päivän pääesiintyjä, konsultti ja tietokirjailija Don Tapscott hyökkäsi taloudellista pessimismiä vastaan sotaratsunaan tietokoneet ja internet. Hän tulkitsee niiden siirtäneen ihmiskunnan uuteen kehitysvaiheeseen, toiseen teolliseen vallankumoukseen.

Nettiaika merkitsee tiedon saatavuuden ja monistettavuuden radikaalia kasvua. Se muuttaa kaiken: niin tuotantotavat, koulutuksen kuin terveydenhuollon. Tietoa ei voi enää monopolisoida, vaan se on kaikkien ulottuvilla.

Samalla tiedon tuottavuus nousee uudelle tasolle, koska syntyy kollektiivista ja itseohjautuvaa taloutta, josta kaikki hyötyvät. Tätä uutta maailmaa edustavat Wikipedia ja Linux, mutta nekin ovat vain uranuurtajia. Internetin todella mullistavat vaikutukset ovat vasta edessä.

Teksti: Heikki Ikonen
Kuvat: Juha Rahkonen