SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2014: Kuljetusyrittäjät haluavat nujertaa harmaan talouden toimialalta

Heinäkuussa noin 200 kuljetusyritykseltä peruutettiin tavaraliikennelupa hoitamattomien verovelkojen vuoksi. Viranomaisten selvityskulujen kattamiseksi kaikilta kuljetusyrityksiltä perittiin 90 euron tarkastusmaksu. Menettely liittyi tavaraliikenteen harmaan talouden torjuntaan. Kysyimme kuljetusyrittäjiltä näkemyksiä valvontamekanismista ja sanktiosta, joka johtaa yritystoiminnan päättymiseen.

Kuljetusalan yritykset tukevat yksituumaisina harmaan talouden torjuntaa. Vastanneista yli 90 prosenttia piti vuotuisia selvityksiä hyvänä asiana. Noin 85 prosenttia vastanneista katsoi, että menettely tervehdyttää kuljetusalaa ja miltei yhtä moni piti lupien menetystä hyväksyttävänä seurauksena velvoitteiden laiminlyönneistä. Lähes kaksi kolmesta yrittäjästä toivoi 5 vuoden lupajaksoon pidennystä selvitysten vuoksi. Yrityksille koituvat kustannukset hyväksyi alle puolet vastanneista. Miltei puolet vastanneista piti 200 toimijan lupien perumista vähäpätöisenä toimena harmaan talouden torjunnassa.

– Selityksenä saattaa olla, että yrittäjät havaitsevat tien päällä jatkuvasti todellista tai oletettua harmaata taloutta, huomauttaa SKAL:n puheenjohtaja, kuljetusyrittäjä Teppo Mikkola.

– Esimerkiksi ulkomaista kuorma-autoliikennettä ja yhteisiä pelisääntöjä kiertäviä toimijoita pidetään "reilun pelin" pilaajina. Näihin ilmiöihin puuttumiseen tarvitaan myös viranomaisilta jämäkkää otetta, Mikkola jatkaa.

Viennin lamaannus ja lisääntynyt hintakilpailu näkyvät yritysten tuloksissa

Kesän aikana kuljetetut tonnimäärät ja mittariin kertyneet kilometrit olivat huomattavasti yrittäjien keväistä ennustetta alhaisemmalla tasolla. Niin tonnit kuin ajosuoritekin vähenivät miltei 40 prosentilla vastanneista ja kasvoivat vain noin 17 prosentilla. Vajaa viidennes yrittäjistä odotti syksyltä kuljetusmäärien kasvua, runsas kolmannes laskua.

Vain neljännes kuljetusyrityksistä oli onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan kesän aikana. Vertailussa eniten myyntiään kasvattaneita yrityksiä nähtiin Pohjois-Suomen ja Lapin alueilla sekä Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Suoritealoista parhaiten pärjäsivät elintarvike- ja säiliökuljetukset, mutta kaikissa kuljetuslajeissa liikevaihto laski useammalla kuin nousi. Rajuimmat liikevaihdon laskut nähtiin Helsingin seudulla ja Länsi-Suomessa sekä puukuljetuksissa ja ulkomaan liikenteessä. Etenkin pääkaupunkiseudun kuljetusyritysten myyntiä ja kannattavuutta nakertaa edelleen maa-aineskuljetusten raju hintakilpailu. Kannattavuus oli heikentynyt maa-aineskuljetuksissa miltei puolella (46 %) yrityksistä.

Myös ulkomaan kuljetuksissa kannattavuus laski lähes puolella (44 %) vastanneista. Luvuissa näkyy vientiteollisuuden lamaannus ja kova kilpailu kuljetettavasta. Venäjän pakotteiden vuoksi vapautunutta kuljetuskapasiteettia on ollut tarjolla myös Suomen markkinoille halpaan hintaan, mikä näkyy myös ulkomaan kuljetuksissa.

Kuljettajien jatkokoulutuksen laatuun on panostettava lisää

Keskiviikkona 10.9.2014 päättyi 5 vuoden ajanjakso, jonka aikana tavaraliikenteen ammattikuljettajien on täytynyt suorittaa 5 jatkokoulutuspäivää ammattipätevyyden säilyttämiseksi. Kysyimme kuljetusyrittäjien näkemyksiä pakollisen jatkokoulutuksen laadusta ja tuloksellisuudesta. Yli 90 prosenttia vastanneista piti koulutustarjontaa alueellisesti riittävänä ja noin 60 prosenttia arvosti kouluttajien ammattitaitoa. Kovin kritiikki kohdistui opetusmenetelmiin: 55 prosenttia arveli, että koulutukset ovat olleet lähinnä kalvosulkeisia. Toisaalta yli kolmannes piti koulutuksia mielekkäinä yrityksensä kannalta ja opetusmenetelmiä monipuolisina.

Vaikuttaakin siltä, että koulutusten järjestelyissä ja laadussa on ollut heilahtelua. Kouluttajan henkilökohtainen panos ja aito tietämys toimialasta merkitsevät paljon mielenkiinnon herättämisessä. Avoimissa vastauksissa opetusmenetelmiin ja sisältöihin toivottiin käytännönläheisempää ja ammattimaisempaa otetta. Vastaajat tuomitsivat kaverimaisesti käyttäytyvän kouluttajan, joka päästi opiskelijat helpolla tai lyhensi omavaltaisesti päivää.

Kysyimme myös SKAL:n järjestämästä jatkokoulutuksesta, joista oli kokemusta noin 60 prosentilla vastanneista. Vastausten perusteella SKAL on ammattitaitoinen, kokenut ja paneutuva ammattipätevyyden jatkokouluttaja. Runsas viidennes vastaajista kaipasi lisää monipuolisuutta koulutussisältöihin ja -menetelmiin.

– Hyvin toteutettuna jatkokoulutus nostaa aidosti kuljettajien ammattitaitoa ja arvostusta. Sen vuoksi on tärkeää, että kouluttajina toimivat motivoituneet ammattilaiset. SKAL kehittää jatkuvasti koulutusvalikoimaansa ja -menetelmiään, puheenjohtaja Teppo Mikkola muistuttaa.

Liikenneluvan edellytykset: Lain mukaan lupaviranomaisen on kerran vuodessa selvitettävä jonkin tavaraliikennelaissa säädetyn liikenneluvan edellytyksen osalta täyttävätkö luvanhaltijat edelleen tämän edellytyksen. Velvoite liittyy harmaan talouden torjuntaan. Viime vuoden lopussa harmaan talouden selvitysyksikkö selvitti kuljetusyritysten verovelkoja. Yli 12 000 euron verovelkoja löytyi noin 1 000 yritykseltä.

Liikennelupaviranomainen antoi heinäkuuhun asti yrityksille aikaa hoitaa verovelkansa. Seurauksena liikenneluvat peruutettiin 200 kuljetusyritykseltä.

Ammattipätevyyden pakollinen jatkokoulutus perustuu EU-direktiiviin. Koulutuspäiviin sisältyy sekä teoriaosuuksia että käytännön harjoitteita. Ainoa pakollinen aihe on ennakoivan ja ympäristöystävällisen ajon päivän laajuinen koulutus. Muut aiheet yritys voi määrittää omien tarpeidensa mukaisesti. Näiden niin sanottujen direktiivikoulutusten tavoitteena on parantaa liikenteen ja kuljetuksien turvallisuutta sekä kuljettajien työssäjaksamista. Vastanneista 90 prosenttia oli huolehtinut yrityksensä koulutusasiat kuntoon. Lopuilla koulutus oli kesken tai kalusto ei edellyttänyt jatkokoulutusta. Muutama prosentti vastanneista oli lopettamassa toimintaansa.

Barometrikyselyssä selvitettiin kuljetuselinkeinon taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Sähköinen barometrikysely lähetettiin elokuussa noin 4 200 jäsenyrittäjälle. Kyselyyn vastasi 677 jäsenyrittäjää. SKAL Kuljetusbarometri julkaistaan kolme kertaa vuodessa.

Tilaisuutta isännöivät SKAL:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Mikkola ja toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

Kuljetusbarometrin raportti ja esitys