Suomi kolmas EU-maiden innovaatiosuorituskyvyssä08.05.2015 Suomi sijoittui kolmanneksi Euroopan Unionin innovaatiosuorituskykyä mittaavassa vertailussa, joka julkaistiin 7.5.2015. Tänäkin vuonna kärjessä olivat Ruotsi, Tanska, Suomi ja Saksa. Suomi nousi yhden sijan ylöspäin viime vuoteen verrattuna. Nämä neljä maata muodostavat ns. innovaatiojohtajien ryhmän, joiden innovaatiosuorituskyky on reilusti EU-maiden keskiarvon yläpuolella. Kun vertailuun otetaan mukaan kehittyneet ja suuret nousevat taloudet EU:n ulkopuolelta, Suomi on seitsemäs. Suomen ohitse menevät Ruotsin ja Tanskan lisäksi Sveitsi, Etelä-Korea, Yhdysvallat ja Japani. Vaikka Suomi on noussut yhden sijan viime vuoden vertailusta, viime kahdeksan vuoden aikana suorituskykymme kehitys on ollut innovaatiojohtajien ryhmän hitainta. Kun asiaa katsotaan koko EU:n näkökulmasta, Suomen suoritustason kehitys on ollut viidenneksi heikointa: vain Romania, Espanja, Kypros ja Luxemburg ovat maamme alapuolella. – Suomen rakenteellisten kilpailukykytekijöiden kehitys on ollut viime vuosina heikkoa ja tämä suunta on käännettävä. Toimintaympäristöä on kehitettävä siten, että se kannustaa yrityksiä nykyistä enemmän innovoimaan, kasvamaan ja kansainvälistymään, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Petri Peltonen. Suomi on parantanut tahtiaan kahdella alueella: korkeatasoisissa ja houkuttelevissa tutkimusympäristöissä sekä aineettomassa pääomassa. Eniten laskua on tapahtunut siinä, miten 'ei-t&k-perustainen innovaatiotoiminta' ja 'nnovatiivisten pk-yritysten yhteistyöalttius' ovat kehittyneet. Myös henkisten voimavarojen kasvu on pysähtynyt. Yleisesti ottaen EU-maiden innovaatiosuorituskyky seisahtui vuonna 2014. Talouskriisin vaikutukset näkyvät monissa jäsenmaissa laskevana suoritustasona edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailun tiedot ovat pääosin vuosilta 2012–2013. Paino on enemmänkin tärkeissä rakenteellisissa ja pitkän ajan kilpailukykytekijöissä, ei reaalitalouden lyhyen aikavälin dynamiikassa. Vuosittaisessa julkaisussa vertaillaan Euroopan Unionin ja eräiden muiden kehittyneiden maiden innovaatiosuorituskykyä kahdeksan ulottuvuuden ja 25 indikaattorin avulla. Teksti: TEM |