Älykkäät sähköverkot muuttavat asumista ja liikennettä

Uusista taloista tulee uusien rakentamisen määräysten ja hajautetun energiantuotannon myötä lähes energiaomavaraisia. Investointi maa- tai kaukolämpöön ei kannata, ja sähkölaskukin jää muutamaan kymmeneen euroon vuodessa. Kuva Ensto.

Energiankulutuksesta on tänä vuonna puhuttu paljon ja kodeissa pyritään säästämään sähköä tai ostamaan sitä edullisemmin. Kaikkiin sähkönkäyttöpisteisiin asennetaan parhaillaan etäluettavat sähkömittarit ja puhutaan jopa älykkäistä sähköverkoista.

Latausasemaan kytketty sähköauto sopii myös kodin sähkövarastoksi. Kuva Ensto.

– Ensi kertaa kuluttaja saa mahdollisuuden nähdä, mitä sähkö maksaa ja kuinka paljon hän sitä kuluttaa. Tämä tieto antaa mahdollisuuden ajoittaa vaikkapa pyykinpesu tai saunan lämmitys hetkeen, jolloin sähkö on halvempaa, kuvailee Enston toimitusjohtaja Timo Luukkainen.

Jatkossa sähkön käyttäjä saa reaaliaikaisen tiedon sähkön hinnasta, joka vaihtelee tosiasiassa hyvin paljon. Nykyisin kuluttaja ei tiedä, kuinka paljon hän kuluttaa ja mitä se maksaa. Luukkainen kuvailee tilannetta autoiluun ilman nopeusmittaria:

– Jos on ajanut liian lujaa, terveiset tulevat parin viikon päästä poliisilaitokselta. Samalla tavalla sähkölasku toimii tänä päivänä – vasta jälkeenpäin saa tietää kuluttaneensa liian paljon.

Kodeista sähkön tuottajia

Kuluttajasta tulee ennen pitkää myös sähkön myyjä, sillä vuonna 2020 astuvat voimaan uudet rakennusmääräykset. Niiden mukaan uudisrakennuksista on tehtävä nollaenergiataloja, jotka tuottavat vuositasolla yhtä paljon energiaa kuin kuluttavat. Tällöin sähkön käyttäjä ei ole enää vain kuluttaja, vaan hänestä tulee myös sähkön myyjä ja jopa varastoija.

Pihalla latausasemaan kytketty sähköauto on luonteva sähkövarasto, joka on kotona oltaessa lähes aina paikalla. Se voidaan ottaa käyttöön silloin, kun ostettu sähkö on liian kallista ja halutaan pitää kodin valaistus, ilmanvaihto, tietokoneet ja keittiö toiminnassa.

– Kuluttaja voi sanoa automatiikalle, että en osta sähköä hinnan ylittäessä 12 senttiä/kWh. Tai sitten voi päättää, ettei osta kuin päästötöntä sähköä tai ettei osta lainkaan hiilisähköä., Timo Luukkainen sanoo.

– Kymmenen vuoden kuluttua alkuinvestointikaan ei ole este. Järjestelmä, joka tuottaa 150-neliöiseen taloon vuositasolla kaiken sen tarvitseman sähkön maksaa ehkä noin 5000 euroa. Hyvin edullinen automatiikka hoitaa ohjauksen käyttäjän toiveiden mukaisesti.

Talon sähkökeskuksesta ei tule juurikaan nykyistä isompi, sillä ajantasaisen kulutuslukeman antavan mittarin lisäksi tarvitaan vain invertteri, joka muuttaa aurinkosähköpaneeleilla tuotetun sähkön vaihtovirraksi. Sähköä tuotetaan varsinkin kaupunkioloissa eniten aurinkopaneeleilla. Sähkökeskus päättää, jääkö tuotetusta sähköstä yli myytäväksi sähkölaitokselle.

Eroon lämpö- ja sähkölaskuista

– Kun uudisrakennukset eivät tarvitse juuri lainkaan ostoenergiaa, kaukolämpöverkkoa ei kannata enää vetää uudisrakennusalueille eikä maalämpöpumppujenkaan asentaminen ole jatkossa kannattavaa. Ne ovat järjestelmiä, jotka sopivat vanhoihin paljon energiaa kuluttaviin rakennuksiin, Luukkainen toteaa.

– Uusista taloista tulee sen sijaan lähes energiaomavaraisia. Esimerkiksi 150-neliöisen talon energiakulut rajoittuvat 50 euron tai maksimissaan 100 euron sähkölaskuun vuodessa, hän laskee.

Sähköautot ovat tärkeä osa tulevaa energiajärjestelmää, ja niitä alkaa jo näkyä liikenteessä. Norjassa on noin 5000 sähköautoa, joiden kuljettajille on annettu oikeus ajaa bussikaistaa, pysäköidä ilmaiseksi ja ladata tarvitsemansa sähkö vapaasti ilman maksua.

– Jos tämänkaltainen tukijärjestelmä otetaan käyttöön Suomessakin, niin sähköautoja tullaan näkemään hyvin paljon. Ladattavat hybridiautot tulevat olemaan ensimmäinen laajaan käyttöön tuleva sähköautotyyppi. Kaupungissa ajetaan sähköllä ja maantiellä voidaan käyttää tarpeen tullen polttomoottoria.