Aineeton pääoma - avain menestykseen

Aineettomat investoinnit nostavat yritysten kannattavuutta. Suomen aineettoman pääoman taso on maailman korkeimpia. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Belgia osaavat hyödyntää aineetonta pääomaansa meitä paremmin.

Näihin tuloksiin tulivat professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta ja professori Pirjo Ståhle Turun yliopistosta kahdessa Tekesin rahoittamassa tutkimuksessa. Nykyisin menestys perustuu yhä enemmän aineettomaan pääomaan, joka syntyy ihmisten osaamisesta, yhteiskunnan rakenteiden toimivuudesta ja kansainvälisestä vuorovaikutuksesta.

Tekes on kartoittanut useissa tutkimuksissa aineettoman pääoman merkitystä ja kannustaa yrityksiä miettimään aineetonta pääomaansa. Aineeton pääoma ohjaa kysymään oikeita kysymyksiä liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Aineettomat investoinnit kasvun lähde

Professori Hannu Piekkola on arvioinut aineetonta pääomaa Suomessa ja Euroopassa sekä Tekesin rahoittamassa hankkeessa että EU:n 7. puiteohjelman INNODRIVE hankkeessa. Hän on toiminut kummankin hankkeen koordinaattorina.

Piekkolan mukaan aineettomia investointeja on lisättävä etenkin organisaatio-osaamisessa. Noin 60 prosenttia aineettomasta pääomasta on Helsingin seudulla, mutta aineettomia investointeja tarvitaan kattavammin koko Suomeen.

– Aineettomat investoinnit nostavat yritysten kannattavuutta. Investointien tuplaaminen parantaa kannattavuutta 6 prosenttia. Nostetaan EU alueella innovaatiotoiminnan kannustaminen ykkössijalle maataloustukipolitiikan sijaan. Laadukas koulutus on tärkeimpiä keinoja tukea alueellisesti tasapainoista kasvua, Piekkola sanoo

Eurooppa hiipuu – aineeton pääoma keskittyy Pohjoismaihin

Professori Pirjo Ståhlen johtamassa SAIKA-tutkimushankkeessa perinteiset tuotannontekijät – työ ja pääoma – on ensimmäistä kertaa yhdistetty aineettoman pääoman neljään pääelementtiin. Näiksi luetaan inhimillinen pääoma, markkinapääoma, rakenteellinen pääoma ja innovaatiopääoma.

SAIKA-hankkeessa kehitetty uusi, aineettoman pääoman sisältävä tuottofunktio osoittaa, kuinka suuri osa bruttokansatuotteesta on syntynyt aineettomasta pääomasta ja millaisia muutoksia tämän suhteen on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana eri maissa. Vertaluissa on mukana 48 maata, joita on analysoitu tilastoaineistolla vuosilta 2001–2010.

– Tulokset osoittavat muun muassa, että Suomen aineettoman pääoman taso on maailman korkein, mutta Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Belgia osaavat hyödyntää tietopääomaansa selvästi meitä tehokkaammin. Pohjoismaat ovat Euroopan aineettoman pääoman eliittiä, professori Pirjo Ståhle sanoo.

Lähde: TEKES