Blogin arkisto

esittely_otsikkokuva2_pien.gif

 Kultakeskus Oy

Dynaamista kulttuurihistoriaa

Bookmark and Share

90-vuotiaalla Kultakeskuksella on takanaan komea menneisyys, joka on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Yritykselle kuuluu hyvää myös tänään. Menestysresepti on sekoitus uusinta tuotantotekniikkaa, huippuunsa kehitettyä käsityötaitoa, perinteistä perheyrittämistä ja modernia liikkeenjohtoa.

kultakeskus-ottimet.jpg
Tapio Wirkkalan suunnittelema hopeinen Tapio-sarja, joka valittiin Brysselin maailmannäyttelyssä "Koti vuonna 2000" -esineistöön. Tapio-välineet ovat yhä edelleen moderni, nuorekas vaihtoehto perinteisille hopeisille ruokailuvälineille.

Koruihin ja kelloihin liittyy aina tunnetta ja symboliarvoja, ne eivät ole vain esineitä.

Viime vuosina vetoapunsa Kultakeskuksen hyvälle vireelle on antanut vaurauden kasvu.

- Yli puolet vihkipareista kihlautuu Kultakeskuksen Kohinoor-sormuksin, jotka ovat nyt näyttäviä, elinikäistä rakkautta ja suhdetta symboloivia.
Sormukset ovat taas leveitä, miehillä jopa 6-8 milliä.  Morsianten sormuksissa timantit saavat välkehtiä, ja miestenkin sormuksissa kivet ovat yleistyneet. Uusi muoti-ilmiö on se, että myös sulhanen saa vihkimistilaisuudessa kihlasormuksen rinnalle toisen sormuksen, kertoo myyntijohtaja Olavi Reinikka.

Näkyykö perintökello?

Sama trendi vallitsee myös kelloissa: usein ne ovat arvokapineita, jotka kulkevat perintönä isältä pojalle. Kultakeskuksen tuotepalettiin ensimmäiset kellomerkit tulivat vuonna 1985. Pääosin on keskitytty sveitsiläisiin kelloihin.

- Kelloliiketoiminta on laajentunut 1990-luvulta lähtien. Nyt edustamme noin kymmentä tuotemerkkiä, kertoo kellomyynnistä vastaava myyntipäällikkö Harri Pietilä.

Pietilä kertoo sveitsiläisten kellovalmistajien elävän historiansa korkeinta valmistus- ja vientibuumia. Arvokellot ovat enemmän kuin vain aikarautoja: ne viestivät omistajastaan ja hänen arvomaailmastaan, ja niillä on paljon hyödyllisiä ominaisuuksia ajan näyttämisen lisäksi.

- Mekaaniset automaattikellot ovat taas löytäneet asiakkaansa, Pietilä arvioi.

Muotoilun juhlaa

kultakeskus-sormus.jpgKultakeskus on kautta historiansa tehnyt yhteistyötä lähes kaikkien Suomen tunnettujen muotoilijoiden kanssa: Bertel Gardberg, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Eero Rislakki… lista on vaikuttava.

Kultakeskusta vuodesta 1992 luotsannut toimitusjohtaja Ilkka Ruohola on menneisyydestä ylpeä, mutta sanoo, että pelkkä menneen maailman lumo ei toimivaa yritystä elätä. Niinpä yrityksessä kehitetään jatkuvasti uutta tekniikkaa, vaalitaan korkeaa käsityötaitoa ja tuetaan nuoria muotoilijoita. Tuoreimpia, jo näkyvyyttä saaneita  nimiä ovat muun muassa oman talon kultasepät Maria Suikkanen ja Assi Aarinmaa-Leinonen.

- Eikä sovi unohtaa kaikkien muiden huippuluokan  ammattilaistemme panosta. He vastaavat siitä, että koko tuotantomme on maineensa veroista. Vaalimme tässäkin yrittämisen hyviä perinteitä. Olemme perheyritys, jolle monet mestarit ovat antaneet osaamisensa jo monessa polvessa, Ilkka Ruohola sanoo.

 

Kultakeskus:

  • Alkuperäisen yrityksen perustivat Suomen kultasepät vuonna 1918 Hämeenlinnaan, jossa toimii edelleen.
  • Keskittynyt korutuotantoon ja laatukellojen maahantuontiin. Merkittävää tuotekehitystä, muun muassa superhopean keksiminen ja patentointi vuonna 1997.
  • Pohjoismaiden johtaja hopeamarkkinoilla. Aterimet ja kynttilänjalat painopisteitä.
  • Erikoistuotteita: kirkkohopeat –harvinaisuuksina piispanristit., joita on viime vuosikymmeninä tehty uusiin hiippakuntiin kaksi sekä tohtorinmiekat, joita valmistetaan vuosittain lähes 1500.
  • Tehtaanmyymälä, jossa laaja tuotevalikoima myös erikoisuuksia.
  • Työllistää 100 henkeä.

 

kultakeskus-logo.jpg

Kultakeskus Oy
Tehtaanmyymälä
Parolantie 2, Hämeenlinna
Puh. (03) 657 11, Faksi: (03) 616 1520
s-posti etunimi.sukunimi@kultakeskus.fi
www.kultakeskus.fi

 


Näytä suurempi kartta

<< Takaisin

Hakusanoja: Kultakeskus, koru, korut, kello, kellot, sormus, sormukset, kulta, hopea