Valtaosa yrityksistä tulee olemaan ahtaalla seuraavien vuosien aikana kysynnän edelleen vähentyessä tuotteiden ja palveluiden osalta. Asiakkaat siirtävät hankintojaan ajatellessaan ajan epävarmuutta. Talouskriisin aikana yritysten rakenteet ja toimintatavat kehittyvät nopeasti. Taantumassa on myös hyvää verrattuna ylikuumentuneeseen lähimenneisyyteen. Voimakkaassa murroksessa hyvä johtaminen palkitaan yritysten henkilöstössä positiivisesti verrattuna laaduttomaan johtamiseen.

Yritysten, kuntien ja valtion akuutteja ongelmia ei ratkaista eläkeikärajaa nostamalla. Organisaatioiden rakenteita on uudistettava ja muutettava nykyaikaa, tarpeitamme ja maksukykyämme vastaaviksi, jotta pystymme säilyttämään ja kehittämään elintasoamme ja samalla suojelemaan elinympäristöämme.

Ylenmääräinen elvyttäminen tuskin auttaa pitemmällä aikavälillä. Elvytysrahoilla tuemme huonoja rakenteita, toimintamalleja ja liian raskaita organisaatioita. Samalla siirrämme välttämättömiä muutoksia eteenpäin ja vaikeutamme tulevaisuuden toimintaamme ottamalla lisää velkaa olemassa olevien rakenteiden pönkittämiseksi, jotka on joka tapauksessa lähitulevaisuudessa purettava.

Kun elvytämme, elvytyksen pitää kohdistua rakenneuudistusten vahvistamiseen, ei nykyisten rakenteiden ylläpitoon.

Miten yritys ja sen henkilöstö voivat vähentää lomautuksia ja irtisanomisia omilla toimenpiteillään? Olemme yritysvalmennuksissa eri aloilla päässeet kokemaan toista sataa kertaa, miten yrityksen rakenteita, toimintatapoja ja asenteita kehittämällä yrityksen kilpailukykyä voidaan nostaa aivan uudelle tasolle. Tähän tarvitaan mukaan koko henkilöstö lattiatasolta yritysjohtoon asti. Jokainen työntekijä on tärkeä. Olemme olleet mukana kehittämässä yritysten toimintaa 20-50 prosenttia myynnin, tuotannon ja muiden toimintojen tehokkuuden osalta ilman merkittäviä investointeja. Hikeä toiminnan tehostamisessa henkilökunta ei ole vuodattanut lisää. Toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen, hyvä johtaminen ja ihmisen aito arvostaminen ovat tärkeässä asemassa. Läheskään kaikki viisaus ei ole johtajilla ja konttorissa.

Vastuuta on pystyttävä jakamaan organisaatiossa alaspäin ja toisaalta työntekijöiden on pystyttävä ottamaan vastuuta. Alisuorittaminen on kitkettävä, jotta ei menetetä tuottoja ja aiheuteta turhia kustannuksia yritykselle ja sen asiakkaille.

Tiimien toiminnan tehokas hyödyntäminen on avainasemassa toimintaa kehitettäessä. Tuottavuuserot eri työntekijöillä ovat erittäin suuria. Kun työntekijällä on häntä kiinnostava toimenkuva, oikea asenne, hän saa arvostusta, ohjausta, tukea, palkitsemistakin ja hän on sitoutunut yrityksen arvoihin ja omiin työtavoitteisiinsa, työntekijä on myös erittäin tuottava yrityksen kannalta.

Kokemuksesta tiedämme, että vastuunotto työntekijöillä useimmiten onnistuu erinomaisesti. Yritysvalmennuksissa työolosuhteiden parantaminen ja oleellinen vuorovaikutuksen lisääminen työasioissa yrityksen kaikkien työntekijöiden välillä on tärkeää eikä yleensä maksa paljoakaan. Johdolla ja varsinkin keskijohdolla on suuria vaikeuksia luopua omasta vastuustaan ja liiallisesta alaisten ohjailusta ja muuttaa omaa tekemistään laadukkaammaksi myynnin, työohjeiden, ostojen, kunnossapidon jne. alueilla, siis johtamisessa, mikä usein rajoittaa tuottavuuden parantamista. Toiminnan kehittyessä ja työhyvinvoinnin kasvaessa työntekijöiden poissaolojen määrä putoaa 2,5-3 prosenttiin työajasta, kuten on tapahtunut parhaimmissa työpaikoissa.

Yritys ei ole sosiaalilaitos

Pitkän korkeasuhdanteen aikana kasvanut turha läski yrityksien organisaatioissa ja toiminnoissa on poistettava. Ylimääräiset tuottamattomat resurssit, rakenteet ja toimintatavat on sopeutettava nopeasti nykyistä tarvetta vastaaviksi, jotta varmistetaan yrityksen toimintaedellytykset. Sen jälkeen pitää ryhtyä ripeästi kehittämään kaikkia yrityksen prosesseja, jotta yrityksen kilpailukyky riittää tulevaisuudessa varmistamaan yrityksen olemassaolon ja tuottavat työpaikat.

Jokaisen työntekijän on lyhyelläkin aikavälillä oikeutettava työpaikkansa. Sopeutuminen, joustaminen ja sopiminen varmistavat yrityksen menestymisen. Ammattiliitot harvoin enää rajoittavat toimintojen ja tapojen kehittämistä yrityksissä vaan edellytykset paikalliseen sopimiseen yrityksen eri osapuolten välillä ratkaisevat toiminnan kehittymisen. Yrityksen toimijoiden keskinäinen uskottavuus, kunnioitus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja etenkin positiivinen vastuullinen vuorovaikutus ja yhteiset päätökset ratkaisevat työpaikkojen tulevaisuuden.

Matalasuhdanteessa yritysvalmennuksissamme lähdemme ensimmäiseksi voimakkaasti kehittämään myyntiä, jotta on tilauksia ja töitä tuotannossa. Liian monessa yrityksessä on hyvänä aikana totuttu vain ottamaan tilauksia vastaan.

Usein yrityksissämme keskimäärin myyjien ammattitaito ja ahkeruus ovat alhaisella tasolla ja toimintaa on tehostettavissa suhteellisen nopeasti laadukkaalla myyntivalmennuksella, johtamisella, tavoitteilla, innostamalla jne. Konstit myynnin lisäämiseksi löytyvät huolimatta kysynnän vähentymisestä. Konttori hiljenee, kun myyntihenkilöt ovat siellä missä heidän pitääkin olla, asiakkaiden luona.

Tilauskannan ylittäessä tuotannon "normaalikapasiteetin" on tuotannon kehittämisen aika. Taas pitää kehittää toimintatapoja, innovoida, antaa vastuuta huomattavasti lisää innostamaan työntekoa ja vähentämään virheitä lisäämällä ja parantamalla vuorovaikutusta ja tiedonkulkua.  Usein tiedonkulun parantaminen vaatii esimiestason organisaation ohentamista sekä toimenkuvien ja vastuiden tarkentamista. Ketään ei välttämättä tarvitse irtisanoa, mutta kaikkien osalta tekeminen muuttuu mielekkäämmäksi ja tuottavammaksi. Kaivamme esiin ihmisen parhaat puolet ja häntä itseään kiinnostavat toimet. Ihmiselle löytyy uusi, mielenkiintoisempi ja erityisesti tuottavampi toimenkuva, jossa työntekijä voi käyttää paremmin omia vahvuuksiaan.

Saattaa olla, että pieni osa henkilökunnasta ei ole halukas muuttamaan toimintatapojaan vaan haluaa keinuttaa venettä. He muodostuvat rasitukseksi organisaatiossaan, jolloin muu henkilöstö reagoi asiaan ja oppositio usein oma-aloitteisesti hakeutuu uusiin haasteisiin.

Yrityksen toiminnan tehostuessa useilla kymmenillä prosenteilla samalla säästyy energiaa, raaka-ainetta ja tehdään vähemmän virheitä. Kun uudet joustot ja pelisäännöt otetaan käyttöön organisaatiossa, tuotteet pystytään tekemään huomattavasti edullisemmin. Kasvava volyymi voidaan myydä tarvittaessa hieman halvemmalla, jolloin myynnin uusi työtapa saa vielä uutta puhtia.

Työaikapankit ja monet muut joustot henkilökunnan osalta mahdollistavat myynti/tuotantopiikkien hoitamisen. Tässä on kuitenkin huomioitava, että tutkitusti yli kymmenen tunnin työpäivä ei palvele tehokkaasti ketään. Toisaalta toimintaa tukee koko henkilöstölle oikein rakennettu tulospalkkaus, jota maksetaan vain silloin, kun prosessit tuottavat tulosta yritykselle. Tietenkin yrityksen tulos pitää olla selvästi plussalla, jotta on jaettavaa.

Kun taloudellinen tilanne todennäköisesti vielä huomattavasti heikentyy maailmassa, hyvän henkilöstön kanssa yhteistyössä toimivan johdon on ääritilanteissa myös helpompi sopia väliaikaisista palkan alennuksista, jotta yrityksen toimintakyky voidaan varmistaa. Omistajien on myös luovuttava osin osingoista ja työntekijöiden palkankorotuksista. Jatkossa on mahdollisesti sovittava määräajaksi palkanalennuksista suhdanteiden vielä heiketessä. Ruotsissa näin on jo sovittu. Sekä työnantajan että työntekijöiden on joustettava ääritilanteissa työpaikkojen olomassaolon varmistamiseksi, mikäli tilanne ei ole toivoton.

Yrityksen johdon valitessa valmentajaa tai konsulttia yritysvalmennukseen asiaa hankaloittaa se, että valmentajista noin 80 prosenttia ei saa aikaan haluttuja muutoksia. Kokeneet ja hyvät konsultit ovat valmiita antamaan takuun työstään, jolla yritys varmistaa tavoittelemansa mitattavat tulokset. Konsultti ei tuota kustannuksia, jos hän ei saa aikaan toivottuja mitattavia tuloksia. Toisaalta hyvä konsultti on aina yritykselle moninkertaisesti hintansa arvoinen.

Meidän suomalaisten palkan ostovoima nousee tänä vuonna merkittävästi. Meidän on suosittava kotimaisia tuotteita, jolloin samalla tuemme toistemme työllisyyttä. Pitemmällä aikavälillä kotimaisuudella on paljon muitakin hyviä arvoja. Ekologisesti ajatellen esimerkiksi kotimaiset elintarvikkeet eivät vaadi erittäin pitkiä kylmäkuljetuksia vaikkapa Etelä-Amerikasta. Kotimaiset elintarvikkeet todennäköisesti ovat puhtaampia ja tuotettu hyvien tuotantotapojen mukaisesti.

Kotimaisten palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen parantaa elämämme laatua. Kotimaamme yritysten työllistämiskyky paranee mitä enemmän me käytämme laadukkaita kotimaisia tuotteita tai palveluita. Meillä jokaisella on oma vastuumme suomalaisten työllistämisestä ja samalla omasta sekä lähimmäistemme hyvinvoinnista!

Veli Inget
Valmennusasiantuntija
Heikki Sjöblom
Yritysvalmentaja
TosiMuutos Oy, www.tosimuutos.fi