Blogin arkisto
Siivous kunniaanTiistai 26.5.2009 klo 11.15 - Pia Gramén Kiinteistöpalvelualaa ja etenkin siivousta rasittaa alan arvostuksen puute. Yleinen kuvitelma on, että kuka tahansa osaa siivota, vaikka todellisuus on aivan toinen. Siivouspalveluissa teknologia kehittyy koko ajan ja sen myötä ammattitaitovaatimukset teknisen osaamisen suhteen. Myös asiakaspalvelutaidot korostuvat entisestään. Tällä hetkellä alan yritykset kantavat pääosin itse vastuun henkilöstönsä ammatillisesta perus- ja jatkokoulutuksesta, sillä ilman koulutusta ei tehtävistä suoriudu. Näihin vaatimuksiin ja moneen muuhun ammattiin nähden siivoojan palkka on pieni. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen Puhdistus- ja siivousalan palkkausjärjestelmän mukainen vähimmäispalkka ilman lisiä on tällä hetkellä 7,81 €/h. Palkkojen nostaminen ei kuitenkaan ole mikään taikatemppu. Työvoimavaltaisen alan kustannuksista henkilöstömenot muodostavat noin 80 prosenttia (teollisuudessa vastaava luku on alle 10 %), joten pienelläkin palkankorotuksella on tuntuva vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Asiakashinnoissa katteet ovat pieniä ja jokainen palkkatason kohottamiseen käytettävä sentti tai euro edellyttää väistämättä asiakassopimusten hintojen korottamista. Sopimushintojen korottaminen vain on helpommin sanottu kuin tehty ja jokainen hinnankorotus on suuren työn takana. Tosiasia nimittäin on, että siivoustyötä ei arvosteta eikä siitä olla valmiita maksamaan. Sopimuskumppania valittaessa liian usein ratkaisevaa on ainoastaan hinta, laadusta ja ammattitaidosta ei haluta maksaa. Haasteena työvoimapulaKiinteistöpalvelualan suurimpia haasteita on taantumasta huolimatta ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen. Talouden lähdettyä nousuun kamppailee kiinteistöpalveluala jälleen saman ongelman kanssa. Pahiten työvoimapula tulee iskemään pääkaupunkiseudulle ja Etelä-Suomeen sekä suuriin kasvukeskuksiin. Työperäinen maahanmuutto helpottaa työvoiman saatavuutta, mutta sillä ei ongelmaa yksin saada ratkaistua. Kiinteistöpalvelualan työvoiman eläköityminen ja alan arvostuksen puute ovat suurimmat syyt työvoimapulaan. Ala ei houkuttele ja uutta työvoimaa tulee tilalle poistuvia vähemmän, eikä tilannetta helpota se, että työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa ei ole saatu ratkaistua. Hyvä sosiaaliturva ja valtion tukitoimena koulutustukien kohdistaminen aloille, joiden työllistävyys on heikko, ovat osaltaan esteenä työttömien saamiselle työhön suurina työllistäjinä toimiville palvelualoille. Myös alan koulutusohjelmissa on ollut toivomisen varaa, eivätkä ne ole pystyneet vastaamaan työelämän tarpeita. Tähän tilanteeseen on onneksi tulossa muutos syksyllä 2010, kun uusi kiinteistöpalvelujen perustutkinto otetaan käyttöön. Uusi perustutkinto sisältää omat koulutusohjelmansa kiinteistönhoidolle ja toimitilapalveluille. Kiinteistöpalvelut ry ja alan yritykset ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä koulutusta nykyistä ja tulevaa työelämää vastaavaksi. Alan työsuhteista 92 % vakituisiaVoimakkaasti kasvavan kiinteistöpalvelualan merkitys suurena työllistäjänä on kiistaton. VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan kiinteistöpalvelualan välitön työllistävyys vuonna 2008 oli 130 000 henkilötyövuotta julkinen sektori mukaan lukien, ja työtä on tarjolla myös tulevaisuudessa. Yleisestä käsityksestä poiketen alan työsuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä on pieni moniin muihin palvelualoihin verrattuna. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun HENKO 2008 tulosten mukaan kiinteistöpalvelualan henkilöstön työsuhteista 92 prosenttia oli vakituisia työsuhteita lokakuussa 2008. Ulkomaista työvoimaa kiinteistöpalvelualalla oli lokakuussa 2008 reilut 3 500 henkilöä eli noin 9 prosenttia koko alan henkilöstömäärästä. Vuokratyövoiman osuus vastaavasti oli 0,6 prosenttia koko alan henkilöstömäärästä. Kiinteistöjä ei voi viedä ulkomaille huollettaviksi ja siivottaviksi, joten niin kauan kuin on kiinteistöjä, on alalla myös töitä. Kiinteistöpalveluala ei myöskään ole niin herkkä suhdannevaihteluille kuin moni muu ala. Jos siis turvallinen, vakituinen ja kokoaikainen työ kiinnostaa, tervetuloa kiinteistöpalvelualalle! Pia Gramén |
|
Avainsanat: Pia Gramén, siivous, siivousala, ammattitaito, palkkaus, työvoimapula 
|
|
|
27.5.2009 0.41
Höh
Töillä, vakituisillakaan, ei ole mitään mitään merkitystä, jos niiden palkalla ei elä. |
|
27.5.2009 7.52
Jossain mättää ja pahasti
Toisaalta työttömyyskorvaus on vähenmmän kuin 7 euroa tai 8 euroa tunnilta. Ja 7 euroakin tunnilta tekee kuukaudessa noin 1100 euroa, jos on kokopäivätyö, on se parempi kuin olla ilman, vai? Kyllä ennen tehtiin paskapakoilla duunia ja jotenkin selvittiin ja mentiin eteenpäin.Miten se on ollut mahdolista?Miksi nyt ei selvitä? |
|
27.5.2009 14.51
Työn mukainen palkka
Koska elinkustannuksetkaan eivät ole samat kuin ennen suhteessa maksettuihin palkkoihin. Aikoinaan perhe saattoi ostaa oman talon, kouluttaa lapset, tulla toimeen ja sen lisäksi jopa säästää yhden keskituloisen ihmisen palkalla. Nykyisin se ei tule kuuloonkaan. |
|
27.5.2009 22.03
SepeSusi
Taisi olla aika tietämätön heitto tuo " Työvoimavaltaisen alan kustannuksista henkilöstömenot muodostavat noin 80 prosenttia (teollisuudessa vastaava luku on alle 10 %)" |
|
28.5.2009 3.57
Jarmo Suomi
En nyt ymmärrä, tämän päivän hyvinvointivaltiossa, miksi ihmeessä kukaan tahtoo tehdä töitä. Vanha takapajuinen ajatteluhan kertoo että "työ on ihmisen kruunu"... pah. Minä olen aina pärjännyt ilman sitä koristetta. Ehkä vielä tulee päivä jolloin sosiaaliturvaa ei ole, siihen saakka pidän työntekoa melko välttämättömänä pahana. Jos minulla on mahdollisuus lähteä aamutuimaan uimarannalle ja saada kaiken tarpeellisen mitä elämäni edellyttää, miksi tekisin töitä tuntikaupalla. Minut saa poikkeamaan tästä tavastani sangen mielenkiintoinen työ tai sosiaalitukien lakkauttaminen. |
|
29.5.2009 21.52
Jamppa
Tiedötkös, Jarmo, saat opiskella vielä tuota provoilua. Tuo paistaa liian selvästi läpi ja tekee lähinnä koomisen vaikutelman |
|
30.5.2009 4.06
Hevimies
Kyllä se niin menee että työn pitää olla tekijälleen taloudellisesti kannattavaa. Hulluhan tappiokseen töitä tekee, yrittäjät tosin alottaa usein tekemällä miinusta. Mutta ei sekään työn tarkoitus ole. |
|
30.5.2009 8.46
Jossain mättää ja pahasti
Mitenkä hemmetissä voi 7-10 euroakin, vaikka huono palkka onkin tunnilta oleva työ olla jollekin tappiollista ja joku ottaa sen kiitollisena vastaan ja on tyytyväinen.Järjestelmässä on pahasti vikaa.Matalapalkkaloille työn sivukulujen helpotusta ja siinä ei mitkään 1-10 % auta ! 50 - 100 %.Vastaavasti työntekijälle verottomana jokin osuus. |
|
30.5.2009 12.33
Miten lie....
Tuossapa kommenttit työnteon kannatavuudesta muualta: |
|
30.5.2009 13.01
Jarmo Suomi
Voi Jamppaseni, toivottavasti tulkitset ihmisiä näin väärin ainoastaan virtuaalimaailmassa :). Olen yhäti samaa mieltä kuin aiemminkin kommentoinnissani. Tekstini komiikkaa en tee varsinaisesti minä, sen tekee järjestelmä. |
|
11.10.2010 14.15
Minna Meriläinen
Hyvä artikkeli. Mikäköhän on yrittäjien osuus siivouspalvelut - alalla? Esimerkiksi Laatutakuu -ketjulla on siivouspalvelut http://www.laatutakuu.fi/siivooja/omasiivooja/ -yrittäjiä ympäri Suomen. |
|
11.10.2010 18.13
???
Ei kai se nyt mikään kummonen ole ,yrittäjien osuus siivouspalvelut - alalla? Jos tarkoitat kuinka moni on työsuhteessa ja kuinka moni yrittäjä. Vai mikä on siivousalan yrittäjien osuus kaikista yrittäjistä? |
|
30.5.2012 9.39
Minna
Mielenkiintoinen aihe, kiitos. Nosti paljon ajatuksia pintaan :) |
Ammattien arvistustutkimuksissa siivojjaat ovat melko arvotamattomia ja se on väärin. Palkka mielikuva on surkea.