En ole fanaattinen femakko, mutta silti on pakko puuttua mieltäni askarruttavaan seikkaan. Onko todellakin vielä tänäkin päivänä ihmisen älykkyys ja arvo yrityselämässä mitattavissa tittelin ja sukupuolen perusteella?!
En ole fanaattinen femakko, mutta silti on pakko puuttua mieltäni askarruttavaan seikkaan. Onko todellakin vielä tänäkin päivänä ihmisen älykkyys ja arvo yrityselämässä mitattavissa tittelin ja sukupuolen perusteella?!
Avitin sukulaismiestäni markkinointiasioissa hänen omistamassaan rakennusalan yrityksessä, joka on toiminut jo toistakymmentä vuotta, mutta jonka markkinoinnilliset panostukset ovat jääneet hivenen retuperälle.
Omaan itse joltisenkin mittavan ymmärtämyksen ja osaamisen internetin ihmeellisestä maailmasta myös muusta kuin käyttäjän näkövinkkelistä. Muutaman sivuston pykänneenä ja joitakin esitteitäkin tehneenä aloin kartoittaa moisten palveluiden tarjoajien antia.
Tiedustelin hintoja ensin aivan omalla naisihmisen nimelläni sekä ilman sen kummempaa titteliä, kun en varsinaisessa palkkasuhteessa sukulaiseni yritykseen ollut. Sekä sähköposti- että puhelinyhteydenottoihini vastattiin melko alentuvasti, ja asiat kerrottiin ikään kuin en edes tietäisi, mitä tarkoittavat termit "kotisivut" tai "painokelpoinen aineisto" saati sitten "kuvien kokovaatimukset" ja "pikselit". Minua "tytöteltiin" liki 40-vuoden iästäni huolimatta, eikä tarjouksiakaan tuntunut ajallaan tulevan.
Seuraavassa lähestymisyrityksessäni käytin tekaistua titteliä - syntini anteeksiannettakoon - markkinointipäällikkö, ja kas kummaa… Jopa tupsahteli tarjouksiakin sähköpostilaatikkoon. Tarkemman keskustelun ajankohdan koittaessa suhtautumisesta oli kuitenkin vielä haistettavissa ajatus "nuo naiset - eiväthän ne näistä asioista mitään ymmärrä".
Mutta kappas vaan - kun signeerasin sähköpostini vain etunimeni alkukirjaimella ja laitoin edelleen titteliksi markkinointipäällikkö, tulivat vastaukset kuin apteekin hyllyltä ja varsin asiallisina olemukseltaan muutoinkin.
Ja kun meilini oli luettu ilman ennakkoasenteita, olivat vastaukset puhelinsoittoihinikin jo vallan toisenlaisia - kun toisessa päässä oltiin selvitty hetkellisestä alkuhämmennyksestä sukupuoleni paljastuttua.
Onko siis tosiaankin näin, että tasapuolisen neuvotteluaseman saavuttamiseksi on omattava ainakin jonkin asteinen "ylempi titteli" sekä mielellään myös maskuliininen sukupuoli?
Maria Lehtiniemi
Niin vai oiskohan se ollu se titteli joka vaikutti eikä sukupuoli. Itse myyntihommia tehneenä voin sanoa että on ennemminkin etua siitä että on nainen kun haittaa. Äärettömän laajojen johtopäätöksien tekeminen yhden henkilön perusteella ei myöskään ole mitenkään järkevää. On paljon ihmisiä jotka vittuilevat kaikille kun on huonopäivä. Noille kun soittaa uusiks joskus toiste niin hyvänä päivänä jää äärettömän mukava vaikutelma henkilöstä, eikä samaksi känkkäränkäksi millään uskoisi.