Olen ollut samassa työpaikassa jo kauan ja tiedän, että pomoni arvostaa panostani. Sattuipa niin, että pomon poika, siis seuraava pomo, löysi vaimon ulkomailta ja toi hänet sitten töihin meidän muiden kanssa.

Keskenään he puhuivat englantia eli vaimo ei edes pystynyt oppimaan kunnolla suomen kieltä. Lisäksi hän oli äärettömän mustasukkainen miehestään ja meidän kaverisuhteesta, joka oli siis pelkkä kaverisuhde.

Vaimo äityi väkivaltaiseksi minua kohtaan, jopa tämän miehen läsnäollessa, mutta kukaan ei puuttunut asiaan, ei iso pomo eivätkä työkaverit. Syy löydettiin aina minusta, eihän talon miniä voinut mitään väärin tehdä.

Puhutteluissa istuin, toista osapuolta ei näkynyt, vaikka olisi kuulunut olla. Kärsin paljon, mutta olin voimaton.

Kaikeksi onneksi vuosien piinan jälkeen heille tuli ero, ja vaimo lähti. Työolosuhteeni paranivat saman tien, enkä enää etsinytkään toista työpaikkaa. Mutta pieni on ihminen tuollaisessa tilanteessa, kun ei voi apua pyytää mistään.

Alainen

Kirjoitus on Yrittäjälinjan lukijakilpailun satoa. Teemana oli "Uskomaton työyhteisö".