Blogin arkisto

Työntekijä on myös työpaikan kehittäjä

Share |

Lauantai 12.12.2009 klo 8.00 - Raimo Kolu


Johdolla ja esimiehillä on luonnollisesti suurin vastuu yrityksen kehityksestä ja säilymisestä tuottavana ja pitkäaikaisena työpaikkana, mutta työntekijöilläkin tulee olla oikeus tai oikeastaan velvollisuus tuoda esiin ideoita ja parannusehdotuksia. Työpaikalla näin tapahtuukin jos avoin innostava ilmapiiri vallitsee. Pienetkin ideat vievät aina kehitystä eteenpäin, eikä ideanikkaria saisi koskaan tyrmätä, vaan mieluiten innostaa ajatusten esittämiseen ja kuunnella, vaikka ehdotus ei tuntuisikaan sopivan.

Avainsanat: työ, työyhteisö, esimies, kehittyminen, yritys, henkilöstö


Kommentit

23.6.2008 21.39  Halu

Kunhan halua vaan löytyy

10.7.2008 18.49  Leif Kuismanen

Kirjoituksessa ei ole kommentoitavaa, niin tyhjentävän tosi. Tämä tosi asia ain toisinaan pääsee jotenkin unohtumaan. Varsinkin silloin kun tämä päivä ratkaisee enemmän kuin huominen.

11.9.2008 20.57  työpaikat

Valitettavasti monissa työpaikoissa työntekijöitä, parhaita oman työtehtävänsä ja prosessinsa asiantuntijoita, ei kuunnella.
Ehdottomasti työntekijöissä on käyttämätöntä potentiaalia tämän suhteen ja mielestäni jopa "ennen vanhaan" ammattimiehen mielipiteitä kuunneltiin jopa enemmän. Toki välillä liiaksikin.

25.9.2008 11.37  Halu kuunnella?

Joskus on vaikeaa siirtää tietoa ihimiseltä toiselle. Aina ei ole kyse siitä, että ei kuunnella vaan etttei haluta tai osata kuunnella.Ihmiset ovat joskus keskenään hyvin erilaisia. Ongelmia on mm. siinä että kun joku esittää idean tai keksimänsä asian tilanne on se, että kuulija tietää paljon kokemuksia kyseisestä asiasta, mutta idean keksijä ei ymmärrä, sitä että tämä pyörä on keksitty jo ties kuinka monta kertaa.

29.9.2008 15.44  Pohjalainen

Pohjalaisessa oli juuri artikkeli, jossa haastateltiin Professori Risto Harisaloa.
Työpaikkojen pahan ilman linnut saavat huutia.
Harisalo varoittaa peesaamasta liikaa työkaverin puheita.
Maailmassa on aina kivenheittäjiä, jotka ammentavat kurjuudesta. Kielteisiin peleihin ei kannata mennä mukaan....

4.10.2008 19.17  Yrittäjyys lähellä

Kirjoitus on kyllä kieltämättä täyttä asiaa. Yritys muodostuu paitsi tuotteistaan, sen tekijöistä ja se tulisi kaikkien muistaa.

23.2.2009 15.25  Valmennus

Itse tekisi mieli tuoda myös valmennuksen tarve. Varsinkin nyt, kun lama taas kolkuttaa ovia ja yleensä koulutusbudjetista säästetään ensimmäisenä. Minusta tämä ei ole fiksua pitkällä aikavälillä ja ei _todellakaan_ kauaskantoista touhua. No hyvät tulee paremmiksi ja huonot kaatuu. Sitähän se lama on.

23.2.2009 15.52  Vaikutus

Aivan totta!

20.4.2009 8.58  Rakentaja

Kirjoitus on todellakin enemmän kuin ajankohtainen. Lama luo kovia paineita työyhteisöjen ilmapiiriin. Silloin punnitaankin itse kunkin paineensietokyky ja kyky puhaltaa yhteen hiileen. Tällaisena aikana lojaalius ja yhteistyökyky ovat kullanarvoisia. Johdolta vaikeista ajoista selviytyminen edellyttää malttia, vakaata harkintaa ja työntekijöiden arvostusta. Vahva, postitiivinen me-henki vie pitkälle.

20.4.2009 18.33  Uhkakuva

Innovatiivinen työntekijä koetaan usein uhkana esimiehelle jolta on omat ideat loppu ja näistä usein hankkiudutaan eroon. Jotta ei johtoportaaseen tapahdu muutoksia ja näin broileri voi jatkaa rauhaisaa eloaan suojatyöpaikassaan. Yritykset joiden IT järjestelmissä on perustavaalaatua olevia puitteita istuu juuri nämä kehityksen vastustajat johtajan palleilla.

20.4.2009 21.29  Muutosvastarinta on lähes perusominaisuus

Itse uskoisin, että ns. rikkojia, vastarannan kiiskiä yms. on yhtäpaljon pomoissa kuin työntekijöissäkin.Niin omistajissa kuin ammattijohtajilla sekä suorittavan työntekijöillä.
Työntekijä puolella useasti vaikea asia on siirtää tietoa ja osaamista aidosti työntekijältä toiselle sellaisissa työyhteisöissä, joissa on pitkäaikaisissa työsuhteissa olevia. Ja taas tullaan samaan asiaan, eli miten suhtaudumme muutokseen.

15.6.2009 13.48  Pettynyt

Olen ollut monissa työpaikoissa, joissa tervetulotoitotukseen on ympätty lause "ja jos sitten huomaat jotakin parantamisen varaa meidän toimintatavoissa, niin tule ihmeessä ehdottamaan parannuksia". Kaunis lause, joka kuitenkin lähes poikkeuksetta on kilpistynyt toteamukseen "näin meillä on aina tehty". Se siitä muutoshalukkuudesta ja innovatiivisesta ilmapiiristä.

15.6.2009 15.43  Ahti Pontinen

Aika, paikka ja se mitä sanoo ja kenelle sanoo ja miten sanoo ovat tärkeitä.
Vastuu on aina sillä joka haluaa vaikutuksen aikaansaada. Yritä kymmenen kertaa uudestaan eri tavoilla ja ole itsekriittinen. Jos ei tehoa, vaihda paikkaa. Joko sinua ei kuunnella tai ideasi on huono, et siis ole itse ymmärtänyt.

17.12.2009 13.39  Hevimies

"15.6.2009 15:43 Ahti Pontinen"
Tai sitten kuuntelija on henkilö jonka täytyy itse keksiä samainen idea vuoden,puolen päästä.

18.12.2009 7.28  Kehittäjä

Kun tänä päivänä ei ekonomi pääse välttämättä edes kaupan kassalle vakituiseksi, opiskelunsa jälkeen uransa kortistosta aloittanut insinööri aloittaa vuokratyöhitsarina tai vuosien uran luonut työttömäksi pudonnut teollisuusyrityksen johtotehtävissä toiminut diplomi-insinööri pääsee osana työvoimapoliittista koulutusta karenssin uhalla harjoittelemaan teknisen dokumentoijan hommia, niin vastatkaapa, arvon raati, mitä tapahtuu kun heiltä kysytään kantaa kehitykseen ?

Valitettavasti sen on aika usein jo nähnyt, että vastaus on suunnilleen luokkaa "tehköön ne joille siitä maksetaan" Aivan yhtä usein myös on niin, että ylipäätään organisaatioissa, jossa ylikoulutetut alipalkatut laitetaan tekemään aliarvostettuja töitä, se kehitys olisi syytä aloittaa sieltä yläpäästä, juuri sieltä missä tietämättömyyttään jopa aidosti ihmetellään, kuinka porukka ei nyt puhallakaan yhteen hiileen ja kuinka se olisi kaikkien etu kun työt ja prosessit toimisivat optimaalisesti.

Paitsi ettei ole. Se kokenut teknillisen dokumentoijan orjatyöapulainen katselee säälin, inhon ja jopa vihan tuntein sitä nuorta ammattitaidotonta kehityspäällikköä, joka lennokkaita muutoksiaan toteuttaessaan röyhistelee rintaansa ja aiheuttaa hallintoalamaisilleen lähinnä ylimääräistä työtä ilman että nämä pääsisivät käyttämään osaamistaan ja ilman etä se kokenut kaveri pääsisi edes vakitöihin, puhumaatakaan että ees palkkaa.

Tällöin koko homman perusrakenne on hukassa. Kehityksestä tulee sen kuppikunnan juttu, joka on sisäpiirissä ja pääsee asioihin vaikuttamaan ja saa siitä myös etua itselleen. Usein ollaan täysin harhateillä, luullaan organisaatioiden ja prosessien toimivan, vaikka pieni otanta sieltä täältä näyttää äkkiä, ettei kuppikunta ole juurikaan tietoinen siitä, miten hommat oikeasti talossa tehdään.

Kun mennään syvemmälle, koko suomalaisessa työyhteisökulttuurissa on pahasti vikaa ja se näkyy monessa paikassa. Ihmisiä on aivan väärillä paikoilla ja politiikka on pesiytynyt yritystenkin rakenteisiin. Osaaminen ja kokemus ovat enää korulauseita ja monessa paikassa suorastaan haitallisia ominaisuuksia organisaation keski- ja yläkerroksissa. Työntekijätasollakin määrää jo hälyttävän paljon pelkästään se kuka on vakituinen ja kuka ei, osaamisista riippumatta.

On toki "hyviäkin" taloja, mutta noiden huonojen osuus on lujassa kasvussa. En näe tähän juuri muita syitä kuin se, että aivan liikaa organisaatioihin vaikuttaa "kaikki mulle heti nyt ja vähän kaverille kans, mut muille ei f*ddu mitään" -porukan valitettava pesiytyminen sen rakenteisiin. Omistajat haluavat päästä liian helpolla ja päästävät tämän pintaliitäjälauman ohjaksiin punomaan sosiaalisia verkostojaan sijoituksiinsa. Nuori ja dynaaminen näyttää liian usein siltä osalta itseä joka on jo maailman melskeissä kulunut pois ja unohdetaan ettei integriteetti, oikeudenmukaisuus ja kokemus välttämättä olekaan osa pakettia. Ei huomata, ettei se johdon rohkeus ja nopeus ole muuta kuin tietämättömyyttä.

Ei ole turha klisee, että kaikki lähtee johdosta. Tänä päivänä monen yrityksen hallitus joutaisi ensimmäisenä kehityksen kohteeksi, miehistövaihdoksiin ja koulun penkille, sitten eritoten uraohjusjohto ja siitä sitten alaspäin.

Kun yrityksellä on tekijöitään kunnioittava aidosti myös ihmisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioiva ilmapiiri, on vasta maaa hedelmällinen päästä muilla kehitystöillä todellisiin huippusuorituksiin.

Harva siihen enää uskaltautuu, se toinen tie näyttää helpommalta. Ja halvemmalta.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini