Blogin arkisto

Työntekijä on myös työpaikan kehittäjä

Share |

Lauantai 12.12.2009 klo 8:00 - Raimo Kolu


Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa!

Johdolla ja esimiehillä on luonnollisesti suurin vastuu yrityksen kehityksestä ja säilymisestä tuottavana ja pitkäaikaisena työpaikkana, mutta työntekijöilläkin tulee olla oikeus tai oikeastaan velvollisuus tuoda esiin ideoita ja parannusehdotuksia. Työpaikalla näin tapahtuukin jos avoin innostava ilmapiiri vallitsee. Pienetkin ideat vievät aina kehitystä eteenpäin, eikä ideanikkaria saisi koskaan tyrmätä, vaan mieluiten innostaa ajatusten esittämiseen ja kuunnella, vaikka ehdotus ei tuntuisikaan sopivan.

Yrityksen omat kehittämishankkeet yleensä lisäävät intoa parannusehdotusten esille tuomiseen ja niitä tarvitaan, koska muutos on luonnollista pakottaen jatkuvaan uudistumiseen. Aina se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki hyväksi koettu kokonaan poistuisi käytöstä ja markkinoilta. Myös nykyisen tiedotuksen maailmassa on tärkeää, että yrityksen sisäiset erimielisyydet kyetään ratkaisemaan ilman julkisuutta, sillä pienetkin negatiiviset tiedot saattavat vaikuttaa asiakkaiden ja sidosryhmien asenteeseen yritystä kohtaan.

Kilpailu ja tekninen kehitys vaativat työpaikoilla monenlaista kehitystyötä. Vastuunsa tuntevat työntekijät tietävät syvältä oman työalansa ja seuraavat muutosta myös ulkopuolella työajan, jos jotain uutta löytävät tai huomaavat. Jokainen voi olla kehittäjä ja usein he ovat myös rakentavan ilmapiirin luojia, jotka harvoin erehtyvät moittimaan muita, vaan jaksavat keskustella ja ehdotella esimiehille tai työntekijöille parannuksia huomatessaan jonkin epäkohdan tai puutteen. Esimiehiltä se vaatii herkkyyttä kuunnella aidosti työntekijäin ideoita.

Myös jokainen työntekijä on oikeutettu toivomaan koulutusta tai muutosta ja uusia ajatuksia tuovia ratkaisuja. Tämä vaatii yrityksessä halua kouluttaa ja ajan käyttöä aluksi runsaasti, jos tällainen käytäntö ei vielä toimi. Siinä kaikkien kuunteleminen on avainasioita. Säännöllisillä yhteispohdinnoilla samoin kuin pienempien ryhmien käytöllä saadaan kulttuuri, mikä rohkaisee hiljaisiakin esittämään ajatuksiaan.

Kehittämiseen innostuneet henkilöt ovat kullanarvoisia yhteisölle, sillä heidän avullaan kehkeytyy yhteisö rakentavaan vaiheeseen ja rehtiydellään saadessaan luottamusta voivat aivan ilman erityistä asemaa tehdä hiljaista työtä ongelmia kohdanneiden kanssa ja purkaa heidän paineitaan. Näitä ylireagointia välttäviä persoonallisia "ymmärtäjiä" työpaikoilla usein on, mutta esimiehet eivät aina niitä huomaa. Myös ylin johto tarvitsee heitä ja viisaasti kysyvät heiltä mielipiteitä, jos tilanne sitä vaatii. Kokenut esimies kyllä havaitsee alaisten erilaisuuden pyrkien jakamaan työt taitojen mukaan niin, ettei se vaikuta ainakaan kielteisesti ihmisiin.

Jokainen työpaikka tarvitsee rauhallisesti ja rakentavasti suhtautuvia työntekijöitä, samoin myös hyviä esimiehiä, mitkä kykenevät pitämään ilmapiirin terveenä. Unohtaa ei sovi jättää niitä hiljaisia puurtajia, mitkä usein saattavat jäädä sivuun vähäeleisinä. Kokenut esimies kyllä osaa hoitaa heidän palkitsemisen yrityksen tapojen pohjalta. Kun yhteisössä on aktiivisuutta ja rakentavaa henkeä, se myös varmemmin menestyy.

Sukupolvenvaihdoksen tilanteet ovat olleet monien yritysten tulevaisuuden ratkaisuvaiheita niin hyvien kuin vähemmän onnistunein ratkaisuin. Perheyhtiöissä seuraajan valinta voi onnistua erittäin hyvin, jos jatkaja on koulutettu ja todettu kyvyiltään sopivaksi sekä riittävästi on myös ollut mukana yrityksen toiminnassa ja tutustunut alan kehitykseen mieluiten myös ulkomailla. Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että hän kykenee jatkajana kantamaan vastuun ja haluaa todella myös perusteellisesti tutustua henkilöstöön ennen kuin tekee varsinkin radikaaleja uudistuksia.

Paljon on esimerkkejä, ettei innokas jatkaja riittävästi syvenny henkilöstöön, vaan keskittyy vain markkinoihin ja asiakkaisiin tai lähtee suuriin muutoksiin keskustelematta riittävästi tärkeimpien alaisten kanssa tai mieluiten kaikkien kanssa. Perusliiketoiminnan muuttaminen liian nopeasti ilman keskustelua alaisten kanssa on yleensä suuri riski, mutta joskus se voi olla ainoa välttämätön ratkai-su riippuen myös yrityksen sisäisestä ilmapiiristä, mikä aina rakentuu sekä johdon että työntekijöiden suhtautumisesta mm. epäonnen hetkiin. Ilman yhteistä henkeä ei suurista vaikeuksista selvitä.

Raimo Kolu

 

Avainsanat: työ, työyhteisö, esimies, kehittyminen, yritys, henkilöstö


Kommentit

23.6.2008 21:39  Halu

Kunhan halua vaan löytyy

10.7.2008 18:49  Leif Kuismanen

Kirjoituksessa ei ole kommentoitavaa, niin tyhjentävän tosi. Tämä tosi asia ain toisinaan pääsee jotenkin unohtumaan. Varsinkin silloin kun tämä päivä ratkaisee enemmän kuin huominen.

11.9.2008 20:57  työpaikat

Valitettavasti monissa työpaikoissa työntekijöitä, parhaita oman työtehtävänsä ja prosessinsa asiantuntijoita, ei kuunnella.
Ehdottomasti työntekijöissä on käyttämätöntä potentiaalia tämän suhteen ja mielestäni jopa "ennen vanhaan" ammattimiehen mielipiteitä kuunneltiin jopa enemmän. Toki välillä liiaksikin.

25.9.2008 11:37  Halu kuunnella?

Joskus on vaikeaa siirtää tietoa ihimiseltä toiselle. Aina ei ole kyse siitä, että ei kuunnella vaan etttei haluta tai osata kuunnella.Ihmiset ovat joskus keskenään hyvin erilaisia. Ongelmia on mm. siinä että kun joku esittää idean tai keksimänsä asian tilanne on se, että kuulija tietää paljon kokemuksia kyseisestä asiasta, mutta idean keksijä ei ymmärrä, sitä että tämä pyörä on keksitty jo ties kuinka monta kertaa.

29.9.2008 15:44  Pohjalainen

Pohjalaisessa oli juuri artikkeli, jossa haastateltiin Professori Risto Harisaloa.
Työpaikkojen pahan ilman linnut saavat huutia.
Harisalo varoittaa peesaamasta liikaa työkaverin puheita.
Maailmassa on aina kivenheittäjiä, jotka ammentavat kurjuudesta. Kielteisiin peleihin ei kannata mennä mukaan....

4.10.2008 19:17  Yrittäjyys lähellä

Kirjoitus on kyllä kieltämättä täyttä asiaa. Yritys muodostuu paitsi tuotteistaan, sen tekijöistä ja se tulisi kaikkien muistaa.

23.2.2009 15:25  Valmennus

Itse tekisi mieli tuoda myös valmennuksen tarve. Varsinkin nyt, kun lama taas kolkuttaa ovia ja yleensä koulutusbudjetista säästetään ensimmäisenä. Minusta tämä ei ole fiksua pitkällä aikavälillä ja ei _todellakaan_ kauaskantoista touhua. No hyvät tulee paremmiksi ja huonot kaatuu. Sitähän se lama on.

23.2.2009 15:52  Vaikutus

Aivan totta!

20.4.2009 8:58  Rakentaja

Kirjoitus on todellakin enemmän kuin ajankohtainen. Lama luo kovia paineita työyhteisöjen ilmapiiriin. Silloin punnitaankin itse kunkin paineensietokyky ja kyky puhaltaa yhteen hiileen. Tällaisena aikana lojaalius ja yhteistyökyky ovat kullanarvoisia. Johdolta vaikeista ajoista selviytyminen edellyttää malttia, vakaata harkintaa ja työntekijöiden arvostusta. Vahva, postitiivinen me-henki vie pitkälle.

20.4.2009 18:33  Uhkakuva

Innovatiivinen työntekijä koetaan usein uhkana esimiehelle jolta on omat ideat loppu ja näistä usein hankkiudutaan eroon. Jotta ei johtoportaaseen tapahdu muutoksia ja näin broileri voi jatkaa rauhaisaa eloaan suojatyöpaikassaan. Yritykset joiden IT järjestelmissä on perustavaalaatua olevia puitteita istuu juuri nämä kehityksen vastustajat johtajan palleilla.

20.4.2009 21:29  Muutosvastarinta on lähes perusominaisuus

Itse uskoisin, että ns. rikkojia, vastarannan kiiskiä yms. on yhtäpaljon pomoissa kuin työntekijöissäkin.Niin omistajissa kuin ammattijohtajilla sekä suorittavan työntekijöillä.
Työntekijä puolella useasti vaikea asia on siirtää tietoa ja osaamista aidosti työntekijältä toiselle sellaisissa työyhteisöissä, joissa on pitkäaikaisissa työsuhteissa olevia. Ja taas tullaan samaan asiaan, eli miten suhtaudumme muutokseen.

15.6.2009 13:48  Pettynyt

Olen ollut monissa työpaikoissa, joissa tervetulotoitotukseen on ympätty lause "ja jos sitten huomaat jotakin parantamisen varaa meidän toimintatavoissa, niin tule ihmeessä ehdottamaan parannuksia". Kaunis lause, joka kuitenkin lähes poikkeuksetta on kilpistynyt toteamukseen "näin meillä on aina tehty". Se siitä muutoshalukkuudesta ja innovatiivisesta ilmapiiristä.

15.6.2009 15:43  Ahti Pontinen

Aika, paikka ja se mitä sanoo ja kenelle sanoo ja miten sanoo ovat tärkeitä.
Vastuu on aina sillä joka haluaa vaikutuksen aikaansaada. Yritä kymmenen kertaa uudestaan eri tavoilla ja ole itsekriittinen. Jos ei tehoa, vaihda paikkaa. Joko sinua ei kuunnella tai ideasi on huono, et siis ole itse ymmärtänyt.

17.12.2009 13:39  Hevimies

"15.6.2009 15:43 Ahti Pontinen"
Tai sitten kuuntelija on henkilö jonka täytyy itse keksiä samainen idea vuoden,puolen päästä.

18.12.2009 7:28  Kehittäjä

Kun tänä päivänä ei ekonomi pääse välttämättä edes kaupan kassalle vakituiseksi, opiskelunsa jälkeen uransa kortistosta aloittanut insinööri aloittaa vuokratyöhitsarina tai vuosien uran luonut työttömäksi pudonnut teollisuusyrityksen johtotehtävissä toiminut diplomi-insinööri pääsee osana työvoimapoliittista koulutusta karenssin uhalla harjoittelemaan teknisen dokumentoijan hommia, niin vastatkaapa, arvon raati, mitä tapahtuu kun heiltä kysytään kantaa kehitykseen ?

Valitettavasti sen on aika usein jo nähnyt, että vastaus on suunnilleen luokkaa "tehköön ne joille siitä maksetaan" Aivan yhtä usein myös on niin, että ylipäätään organisaatioissa, jossa ylikoulutetut alipalkatut laitetaan tekemään aliarvostettuja töitä, se kehitys olisi syytä aloittaa sieltä yläpäästä, juuri sieltä missä tietämättömyyttään jopa aidosti ihmetellään, kuinka porukka ei nyt puhallakaan yhteen hiileen ja kuinka se olisi kaikkien etu kun työt ja prosessit toimisivat optimaalisesti.

Paitsi ettei ole. Se kokenut teknillisen dokumentoijan orjatyöapulainen katselee säälin, inhon ja jopa vihan tuntein sitä nuorta ammattitaidotonta kehityspäällikköä, joka lennokkaita muutoksiaan toteuttaessaan röyhistelee rintaansa ja aiheuttaa hallintoalamaisilleen lähinnä ylimääräistä työtä ilman että nämä pääsisivät käyttämään osaamistaan ja ilman etä se kokenut kaveri pääsisi edes vakitöihin, puhumaatakaan että ees palkkaa.

Tällöin koko homman perusrakenne on hukassa. Kehityksestä tulee sen kuppikunnan juttu, joka on sisäpiirissä ja pääsee asioihin vaikuttamaan ja saa siitä myös etua itselleen. Usein ollaan täysin harhateillä, luullaan organisaatioiden ja prosessien toimivan, vaikka pieni otanta sieltä täältä näyttää äkkiä, ettei kuppikunta ole juurikaan tietoinen siitä, miten hommat oikeasti talossa tehdään.

Kun mennään syvemmälle, koko suomalaisessa työyhteisökulttuurissa on pahasti vikaa ja se näkyy monessa paikassa. Ihmisiä on aivan väärillä paikoilla ja politiikka on pesiytynyt yritystenkin rakenteisiin. Osaaminen ja kokemus ovat enää korulauseita ja monessa paikassa suorastaan haitallisia ominaisuuksia organisaation keski- ja yläkerroksissa. Työntekijätasollakin määrää jo hälyttävän paljon pelkästään se kuka on vakituinen ja kuka ei, osaamisista riippumatta.

On toki "hyviäkin" taloja, mutta noiden huonojen osuus on lujassa kasvussa. En näe tähän juuri muita syitä kuin se, että aivan liikaa organisaatioihin vaikuttaa "kaikki mulle heti nyt ja vähän kaverille kans, mut muille ei f*ddu mitään" -porukan valitettava pesiytyminen sen rakenteisiin. Omistajat haluavat päästä liian helpolla ja päästävät tämän pintaliitäjälauman ohjaksiin punomaan sosiaalisia verkostojaan sijoituksiinsa. Nuori ja dynaaminen näyttää liian usein siltä osalta itseä joka on jo maailman melskeissä kulunut pois ja unohdetaan ettei integriteetti, oikeudenmukaisuus ja kokemus välttämättä olekaan osa pakettia. Ei huomata, ettei se johdon rohkeus ja nopeus ole muuta kuin tietämättömyyttä.

Ei ole turha klisee, että kaikki lähtee johdosta. Tänä päivänä monen yrityksen hallitus joutaisi ensimmäisenä kehityksen kohteeksi, miehistövaihdoksiin ja koulun penkille, sitten eritoten uraohjusjohto ja siitä sitten alaspäin.

Kun yrityksellä on tekijöitään kunnioittava aidosti myös ihmisyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioiva ilmapiiri, on vasta maaa hedelmällinen päästä muilla kehitystöillä todellisiin huippusuorituksiin.

Harva siihen enää uskaltautuu, se toinen tie näyttää helpommalta. Ja halvemmalta.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini