Yrittäjän velvollisuus on huolehtia, että kirjanpito antaa oikean ja luotettavan kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta. Kirjanpidon tekemättä jättäminen tai vääristely on rikos. Rikos ei voi tapahtua vahingossa. Henkilöllä pitää olla pahaa tekemisen tahto ja tekeminen pitää olla selkeästi määritetty laissa rikokseksi.

Yrittäjän velvollisuus on huolehtia, että kirjanpito antaa oikean ja luotettavan kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta. Kirjanpidon tekemättä jättäminen tai vääristely on rikos. Rikos ei voi tapahtua vahingossa. Henkilöllä pitää olla pahaa tekemisen tahto ja tekeminen pitää olla selkeästi määritetty laissa rikokseksi.

Tätä viimeksi mainittua pahuuden ehtoa sanotaan rikosoikeudelliseksi laillisuusperiaatteeksi. Laista pitää ilmetä rikoksen tunnusmerkistö ennakoitavalla ja ymmärrettävällä tavalla.

Kirjanpidon tekeminen on teknistä suorittamista, mutta siihen liittyy myös hyvin paljon arvostuksellisia asioita, toisin sanoen tulkinnanvaraa. Tästä seuraa, että kirjanpitorikosten osalta kirjanpidon säännöt ja periaatteet joutuvat helposti ristiriitaan rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kanssa. Väärin tekemisen pitää olla selkeästi määritetty, mutta kun väärin tekeminen riippuu kirjanpidon osalta arvostuksellisista asioista.

Nämä kysymykset tulevat esille ns. pörssirikosjutuissa. Onko kirjanpito oikein ja onko mahdollisesti väärällä kirjanpidolla pyritty antamaan sijoittajille virheellinen kuva yhtiön taloudellisesta asemasta. Varsin pienetkin kirjanpidon virheet tai vääristelyt ovat johtaneet tuntuviin rangaistuksiin.

Pörssirikosjuttujen osalta vaikuttaa hiukan siltä, että tutkinnan kohteeksi valikoituneet yhtiöt ja henkilöt ovat päätyneet hankalaan asemaansa aika sattumanvaraisesti. Kyse ei välttämättä ole heidän tekojensa kataluudesta, vaan profiilin korkeudesta. Rikosprosessin verkkoon ajautumisessa suuri merkitys on maineella, yrittäjän pärstäkertoimella.
Näin ei saisi olla.

Onko pörssilistalla sitten yrityksiä, joiden kirjanpito on arvostukselle altis. Siis sellainen, että se vakiintuneen pörssirikostulkintakäytännön mukaan ei anna oikeaa kuvaa yhtiön taloudellisesta asemasta ja sitä kautta vääristää myös sijoittajille annettavaa kuvaa sijoituskohteesta?

Tällaisia yhtiöitä varmasti on. Kyse on yhtiöistä, joiden taseessa on taseen loppusummaan nähden suuria hyvin arvostuksenvaraisia eriä, siis erilaisia immateriaalioikeusksia, goodwilliä ym. Jos näitä kirjauksia perataan samanlaisella kammalla kuin nyt jo päättyneitä pörssirikosjuttuja, voimme odottaa paljon mehukkaita ja suuria oikeudenkäyntejä, joissa on mukana televisiostakin tuttuja kasvoja.

Kari Uoti
Oikeustieteen tohtori, MBA
Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.kariuoticonsulting.fi