Blogin arkisto

Korot nousevat, mutta tuskin hetkeen

Share |

Keskiviikko 1.9.2010 - Heikki Ikonen


Yritysten ja kuluttajien kannalta korkotaso on talouden tekijöistä keskeisimpiä. Korot ovat yhä historiallisen alhaisella tasolla, vaikka euriborit nykäisivät ylös kesän aikana; nyt sekin piikki on tosin jo taittunut. Kansalaisia varoitellaan silti hallitusta myöten varautumasta korkotason nousuun, mikä sinänsä on oikein. Jos lainat on sidottu liukuvaan korkoon, yritykset ja kuluttajat voivat ajautua vaikeuksiin, jos sietokyky on laskettu liian optimistisen korkokehityksen mukaan.

Ikuisesti korot eivät kellarissa pysy, mutta koska ja missä tahdissa ne nousevat? Kukaan ei voi sitä varmuudella tietää, mutta jotain voi päätellä korkojen reunaehdoista ja historiasta.

Korko eli rahan hinta koostuu kolmesta tekijästä. Ensimmäinen on inflaatio eli rahan arvon muutos. Jos inflaatio on prosentin vuodessa, rahan lainaajan on otettava prosentin korko pelkästään saatavansa reaalisen arvon säilymiseksi. Muut elementit ovat riskilisä ja luotottajan voitto. Nämä kaksi tekijää määrittävät luotottajan marginaalin, joka lasketaan viitekoron päälle.

EKP:n ohjauskorko on nyt tasan prosentin. Yleisin viitekorko euribor liikkuu ohjauskorkon mukana, hiukan sen yläpuolella. EKP:n edellytetään keskittyvän hintavakauteen. Sen tavoitteena on pitää inflaatio noin 1-2 prosentin haarukassa.

Euroalueen inflaatio on tällä hetkellä hiukan päälle prosentin eli EKP:n tavoitehaarukassa. Jos inflaatio kiihtyy yli haarukan, ohjauskorkoa nostetaan. Inflaatio lasketaan hintakoreista, joiden kehitystä seurataan kuukausittain. Korit koostuvat laajasta kirjosta hyödykkeitä, joita painotetaan sen mukaan, kuinka suuren osan niiden kulutus taloudessa muodostaa. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat elintarvikkeet, asuminen ja kulkuvälineet. Inflaation ennustetaan kiihtyvän hiukan ainakin Suomessa lähinnä välillisten verojen vuoksi, muttei merkittävästi. Ja EKP määrittelee linjansa suurten eurotalouksien pohjalta.

Inflaatiolle löytyy kilpailevia selityksiä, mutta yleisimmän käsityksen mukaan sen aiheuttavat rahamäärän kasvu ja talouskasvu. Taloudessa liikkuvan rahan määrä on keskuspankkien vastuulla. Jos ne laskevat runsaasti halpaa rahaa markkinoille, kanavoituu se erilaisiin hyödykkeisiin, ja niiden hinnat lähtevät nousuun. Tästä on nyt selvästi kyse asuntomarkkinoilla: matalakorkoista rahaa tulvii markkinoille enemmän kuin hyödykkeitä eli asuntoja, minkä seurauksena asuntojen hinnat ovat nousseet vuodesssa rajummin kuin koskaan historiassa. Toisaalta muissa keskeisissä hyödykeryhmissä piikkiä ei ole ollut.

Talouskasvun kiihtyessä hyödykkeiden kysyntä kasvaa ja niiden hinta nousee. Tämä mekanismi ei ole kuitenkaan yksioikoinen, koska tuottavuuden kasvaessa hyödykkeiden hinnat voivat pudota. Tästä tarjoaa parhaan esimerkin informaatioteknologia, kuten tietokoneet. Niiden hinnat suhteessa laitteiden tehoihin ovat laskeneet reippaasti sitä mukaa, kun kehitys alalla on edennyt.

Historiallisesti inflaation kiihtyminen on silti sidoksissa talouskasvuun. Kun noususuhdanne ylikuumentuu, nostaa kova kysyntä hyödykkeiden hintoja enemmän kuin kohentuva tuottavuus niitä pitää kurissa. Samaa tahtia keskuspankit nostavat ohjauskorkoa.

Normaalisti inflaatio- ja korkosyklit kulkevat samassa tahdissa kuin talouden suhdanteet. Nousukaudet kestävät tavallisesti kolmesta viiteen vuotta. Nousussuhdanteen lopussa ohjauskorot ovat korkeimmillaan, viimeksi ne kävivät yli neljässä prosentissa. Laskusuhdanteen tullessa hyödykkeiden kysyntä vähenee ja inflaatio laantuu, mikä johtaa ohjauskoron laskemiseen.

Taantuma päättyi jo noin vuosi sitten. Tavallisesti suhdanteen kohentuminen jatkuu ainakin pari vuotta, ja samalla korkosykli nakuttaa pikku hiljaa yläviistoon. Mutta elvytyksen leikkaaminen, valtioiden raskaat velkataakat ja teollisuudessa jatkuva ylikapasiteetti pitävät suhdannenäkymiä epävarmuuden tilassa. Vientivetoisen Saksan talous jyllää voimalla, mutta Yhdysvalloissa talouskasvun vauhti jo laantui.

Epävarmat näkymät heijastuvat pitkiin korkoihin, jotka ovat pudonneet takaisin samoille tasoille kuin finanssikriisin raivotessaan pahimmillaan 2008. Jos korkomarkkinat odottavat inflaatiota, pitkät korot nousevat, ja toisinpäin. Korkomarkkinat ennustavat siis nyt matalaa inflaatiota - samalla myös talouskasvun hiipumista.

Rahamarkkinat eivät ole erehtymättömät, mutta niiden ennustuskyky on yleensä hyvä, koska suurilla sijoitusinstituutioilla on käytössään paras mahdollinen markkinatieto. Viime noususuhdanteen lopussa pitkät korot lähtivät laskuun jo alkukesästä 2007, vaikka inflaatiotahti oli tuolloin reipas. Korkomarkkinoiden ennustama matala inflaatio sitten toteutuikin – rajun laskusuhdanteen muodossa.

Epävarmojen suhdannenäkymien ja pitkien korkojen perusteella ohjauskoron ja euriborien reippaita loikkia ei tarvitse hermoilla kuin aikaisintaan vuoden parin kuluttua. Rymisten korot eivät joka tapauksessa normaalisti nouse, vaan tahti on luokkaa prosenttiyksikkö per vuosi.

Heikki Ikonen

Avainsanat: Heikki Ikonen, korkotaso, euribor, inflaatio, viitekorko, marginaali, ohjauskorko, suhdanteet, korkojen heilahtelu


Kommentit

1.9.2010 11.03  asiaa pankkiin

Jos nyt ottaa lainaa niin mihinkähän viitekorkoon nyt sitten kannattaisi lainansa sitoa?

1.9.2010 11.34  varman päälle

12 kk on turvallisin, koska heittelehtii hitaammin, ja sen saa vaihtaa vuosittain, tosin maksaa jonkin verran. 3 kk on herkkä hyppimään.

1.9.2010 12.16  Hevimies

Jenkkilä ilmoitti just lopettavansa Irakin sodan joten sen myötä talouskasvu varmaankin tulee nousemaan aikalailla.

1.9.2010 13.30  Jees

Tämä uutinen Irakin sodan lopettamisesta voikin vaikuttaa paljon enemmän, kuin se mitä oikeasti siellä tapahtuu tai tulee tapahtumaan.

2.9.2010 13.29  ei ole ohi

Jää sinne vielä 50 000 miestä, joten urakka ei ole ohi, vaikka isoin osa lähteekin. Hyvää se kyllä Amerikan taloudelle tietää.

2.9.2010 13.40  mene tiä

Paineita kahteen suuntaan. Valtioilla pirusti velkaa, veroja nostetaan ja työttömyys kova. Mutta yrityksillä menee jo hyvin, ainakin osalle, varsinkin vienti kasvaa raikkaasti. Kumpi näistä painaa enemmän sen näkee vuoden parin sisään. Sotien loppuminen tekee kyllä hyvää, tai edes vähentyminen, jos sellaista nyt uskaltaisi toivoa.

2.9.2010 16.09  ei ole ohi

Yrityspuolella tilanne on jo vallan hyvällä oraalla, mutta Irakin tilalla on jenkeillä Afganistan riesana. Kehuvat tulevansa ensi vuonna pois mutta niin piti Irakinkin olla selvää kauraa jo liki 10 v sitten. Sotalasku ei putoa ihan hetkeen, valitan,

4.9.2010 14.19  Heikki Ikonen

Kiitos kommenteista.

USA:n sotavelvollisuuksien vähentyminen olisi kyllä mainio tilanne maailmantalouden kannalta. Irakissa velvollisuudet vähentyvät, mutta Afganistan on avoin kortti. En usko, kuten ei moni amerikkalainen asiantuntijakaan, että Obaman kireä aikatauli pitäisi - eli joukot voitaisiin kotiuttaa vuoden päästä. Irakin vakauttaminen vaati 7 vuotta, ja silti tilanne on yhä vakava ja räjähdysaltis. En ymmärrä, miten Afganistan vakaantuisi nopeasti, etenkin kun vastassa on niin järjestäytynyt ja vahva vastustaja kuin talibanit, jotka voivat toimia Pakistanin puolelta, ja saavat sieltä muutenkin tukea.

"Jos nyt ottaa lainaa niin mihinkähän viitekorkoon nyt sitten kannattaisi lainansa sitoa?"

Tutkimusten mukaan lyhyeen korkoon sitominen on pitkässä juoksussa edullisempaa. Ne heilahtelevat kyllä rajummin, ja kriiseissä lyhyet korot voivat tilapäisesti nousta pitkiä korkeammalle. Nämä tilanteet ovat kuitenkin melko harvinaisia ja lyhtykestoisia.

Kiinteään korkoon viideksi vuodeksi voisi olla nyt hyvä ajatus. Vaikka korot laahannevatkin matalalla vielä vuoden pari kuten jutussa arvioin, ovat pitkät korot nyt niin alhaalla, että alemmas ne tuskin enää pääsevät. Koska kiinteä korko sidotaan tavallisesti hiukan 12 kk eurborin yläpuolelle, melko alhaiset korkomenot varmistaisi nyt viideksi vuodeksi.

yst. Heikki Ikonen

6.9.2010 15.39  AP

Kyse ei ole useinkaan siitä mitä oikeasti tapahtuu vaan siitä mitä odotetaan tapahtuvan.

6.9.2010 22.07  Pete

Kuulostaa hyvältä arviolta mutta mitähän tarkemmin tarkoitat AP? Odotuksia inflaation vain minkä suhteen?

7.9.2010 13.57  AP

Esimerkiksi sitä, että kerrotaan sodan loppuvan, vaikkei silläolisi mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tämä saa aikaan odotuksen mukaisen pörssikurssien ja talouden käänteen.... tai peitellään jotain tietoa, vaikkei siinä mitään peiteltävää olisikaan koska....
Ja riippuu kuka kertoo ja miten kertoo.

7.9.2010 15.40  Pete

Jeps, käsitän. Sotatiedottamisessa tuollainen on tavallista, hämätään vastustajaa, pönkitetään kotirintaman tunnelmia...

Itse en luota paljoakaan Afganistan-uutisiin Suomessa tai missään. Sotatiedottamisessa varotaan ikäviä uutisia, ettei mene henki pilalle ja tappion tunne puseroon. Suomestakin on sotilaita Afganistanissa, eikä täällä varmaan haluta antaa synkää kuvaa, vaikka luulen että vastarinta on vahvempaa kuin täällä kerrotaan, ja tilanne huono. Jenkeissä sensuuri on varmaan vielä kovempaa.

7.9.2010 17.02  pienyrittäjä

Hei! Hyviä blogikirjoituksia täällä yrittäjälinjalla. Löysin sivun kun katselin yrityksiä oikein.fi -palvelusta. Jatkakaa samaan malliin!

8.9.2010 0.02  Heikki Ikonen

Omasta puolestani lämpimät kiitokset, pienyrittäjä! Tervetuloa lukijakuntaan, ja vinkkaa tutuillesikin. Pyrkimys on pitää taso korkealla, jos vain eväät siihen riittävät.

yöurakoinnin lomasta yst. Heikki Ikonen

15.9.2010 15.26  Heikki Ikonen

Tuossa vielä lyhyt uutinen, jonka mukaan kuten aiemmin sanoin 3 kk euribor on edullisempi kuin 12 kk. Sen turvallisuus on näennäistä ja pitkä kustannus korkeampi.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010078069


yst. Heikki Ikonen

15.9.2010 15.29  ???

Asia voi olla eri tavalla puolen vuoden päästä vai voiko?

16.9.2010 14.43  Heikki Ikonen

Asia voi olla eri tavalla puolen vuoden päästä vai voiko? ----

Tietysti korot voivat heilahdella hetkellisesti rajustikin, erilaisista syistä - mutta tuo tutkimus, joka ei ole ensimmäinen lajiaan, viittaa lyhyen ja pidemmän koron hintaan pitkällä aikavälillä. Eli 3 kk on useiden vuosien jaksossa tarkasteltuna tullut halvemmaksi, vaikka tilapäisesti se voi olla kalliimpi. 12 kk viitekorko valitaan yleensä siksi, että se tuntuu turvalliselta, mutta edullisemmaksi se ei etenkään pitkissä lainoissa tule.

yst. Heikki Ikonen

30.6.2011 20.49  pikavippivertailu

huuh, onneksi ehdin vaihtaa asuntolainan korkoni 12kk euriboriin. nyt ollaan hetkessä noustu yli prosentti.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini