Blogin arkisto

Wikileaks

Share |

Maanantai 13.12.2010 - Kari Uoti


Australialainen Julian Assange vuotaa Wikileaks-sivuston kautta julki Yhdysvaltojen suurlähetystöjen omalle hallinnolleen toimittamaa salaista tietoa. Julian ei kuulu suurlähetystöjen normaalijakeluun eli aineisto on saatu ilman jenkkien lupaa. Se on siis tavalla tai toisella varastettu jostakin.

Julian paljastaa rikoksella hankittua tietoa, nolaa jenkkien hallintoa ja samalla niitä, joista jenkit kertovat. Kuka on jenkkien mielestä Batman ja kuka Robin, pitäisikö amerikkalaisten ottaa Iranin johtaja hengiltä, kuten tämän naapuri, Saudi-Arabian päällikkö toivoo, vai ei.

Kukaan ei ole väittänyt, että Julianin julkaisemat asiakirjat eivät olisi aitoja, hän siis paljastaa todellisuudesta jotakin. Hän paljastaa mitä mieltä maailma oikeasti on toisistaan, hän syventää ihmisten tietoa asioista ja maailman johtajista sekä mikä tärkeintä, maailman ainoan supervallan tavasta ajatella.

Julian ei siis valehtele, hän lisää tietoa. Hän paljastaa aineistoa, joka on hankittu rikoksella. Tekeekö hän väärin?

Länsimaisessa oikeusvaltiossa median sananvapaus on pyhä asia. Sananvapaus on vallan vahtikoirien, median, oikeudellinen suoja. Median tehtävä on paljastaa vallan väärinkäytöksiä, jotta demokraattinen prosessi voi korjata järjestelmän vaihtamalla vallanpitäjät. Yksinkertaista ja toimivaa.

Sananvapauteen kuuluu, että paljastetaan myös rikoksella hankittuja tietoja. Tämä on aivan tavanomaista esimerkiksi Suomessa. Hesari julkaisee säännöllisesti tietoja keskeneräisistä rikosasioista, aineistosta joka lain mukaan on salassa pidettävää. Lehti saa tietonsa yleensä viranomaisilta, jotka haluavat käyttää mediaa asiansa ajamiseen ja haluamiensa henkilöiden listimiseen. Vuotaessaan salaista tietoa viranomainen syyllistyy rikokseen. Median välittämä tieto on siten rikoksella hankittua. Rikoksesta ei joudu vastuuseen, koska vuotajaa suojaa lähdesuoja, osa sananvapauden oikeudellista rakennetta.

Miksi media ei puolusta Julianin sananvapautta, hänen oikeuttaan julkaista oikeaa tietoa, joka lisää ymmärrystä julkisen vallan käytöstä ja paljastaa väärinkäytöksiä? Julian tekee suuressa mittakaavassa juuri sitä, mikä on median tehtävä. Miksi media ei juokse sananvapauden barrikadeille, kun Julianin sananvapauden käyttö pyritään estämään supervallan resursseilla?

Asia on liian iso, Julian menee alueelle, missä oikeus ei enää toimi, vaan missä politiikka päättää yli oikeuden. Suurimmalle tai edes suurimmille vallankäyttäjille ei v*****illa. Tämä on osa kirjoittamatonta käyttäytymiskoodia, osa oikeudellista realismia.

Minusta olisi mielenkiintoista selvittää, miten tuomioistuimet suhtautuisivat Julianin vaatimuksiin saada toteuttaa sananvapauttaan siten kuin se on taattu esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Kari Uoti
Oikeustieteen tohtori, MBA
Lue lisää Kari Uotin kirjoituksia osoitteessa www.kariuoticonsulting.fi

Avainsanat: Kari Uoti, Wikileaks, Julian Assange, tietovuoto, sananvapaus


Kommentit

13.12.2010 9:06  Hevimies

Hyvä kirjoitus, kaksinais moralismi kuuluu journalismiin oleellisesti. Suomessa valtamedia hallitsee sosialistit.

Alpo Rusia yritettiin kaikin keinoin listiä mediassa ennen oikeuden käyntiä.

Kun Rusi todettiin syyttömäksi niin listminen loppui välittömästi ja Stasi lista salattiin Halosen ja Manun toimesta 40 vuodeks.

Oikeita syyllisiä ei ollut tarkoitus siis etsiä vaan muiluttaa joku kepulainen sossujen rikoksista maatakohtaan.

Ennen kun rupee mulle ehdottelemaan foliohattuja niin sopiii miettiä minkä takia media jahtasi Kanervaa tekstarista naiselle ja Vanhasta nais asioita ja kivitalon lautakasasta.

Mutta kun Paavo Mooses Lipponen myönsi kirjassaan lähteneensä KGB:n kelkkaan oli tästä pienen pieni juttu lehdessä joka jäi ainoaksi.

Halosen vaalitilaisuudessa ollut homo ruoskintakin oli mediassa mitättömän pientä siihen nähden kun Ike lähetti tekstarin, härreguud että oikein naiselle.

13.12.2010 10:46  Media käyttää hyväkseen

Ike on kurko ja niin on Wikileaksin Assange.

13.12.2010 22:36  Pete

Ei sananvapaus mitä tahansa koske silti, myös salaisuudet ovat oikeus. Wikileaks on paljastanut hyviä asioita mutta kaikki ei ole sitä eikä anna oikeutta paljastamiseen.

Ei toisaalta moni paljastunut asia ole uutinen. Se että arabijohtajat vihaa Iranin johtoa mm ei ole uusi asia kenellekään siellä nurkalla tai asiaa seuranneelle. Ne on pahimman lajin kilpailjoita.

Iken viestitkään muijille ei kuulu muille, ne on henkkoht asioita ja viestintäsalaisuuksia eri asia jos viestitettävä nostaa asian pöydälle. tai näin pitäisi olla.

14.12.2010 9:43  Mikä on lopullinen totuus?

Kuinka moni asia on totta?
Olisiko joku väärentänyt asiakirjoja tai syöttänyt tietoa tms...??? Mistä me sen tiedämme?

14.12.2010 20:27  Pete

Hyvä pointti. Joku tommonen paljastuspulju ei kanna mitään vastuuta paljastustensa laadusta tai aitoudesta. Tommosta voidaan käyttää mustamaalaamisen tai muun kusetuksen välineenä ihan hyvin. En väitä että näin olisi ollut, mutta mikään ei sitä estä.

15.12.2010 9:29  Hevimies

Niin money talks, saako paljastus pulju valheilla rahaa vai valehtelemalla. Vaikuttas että 7 päivää lehti saa rahaa valehtelemalla kun taas wikileaks saa rahaa paljastamalla muiden valheita.

Ihan mitä tahansa puutaheinää ei voi heittää ilman että selviää hommasta vapaalla jalalla ainakaan suuria ja mahtavia organisaatioita vastaan.

30.12.2010 14:50  seksilelut

Mitä suurvalta vielä keksiikään Julianin vaientamiseksi? Miten pörssi reagoi Wikileaksin tietoihin tietyistä yrityksistä? Mielenkiintoinen alkuvuosi tulossa!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini