Retoriikalla on tärkeä merkitys kaikissa tapahtumissa, joissa keskustelet ihmisten kanssa.
Et välitä vain sanoja ja merkityksiä, vaan herätät keskustelukumppanissasi monenlaisia tiedostamattomiakin tunteita. Äänensävy, äänen korkeus, puherytmi ja muut äänenkäytön osatekijät voivat joko edistää asiaasi tai kampittaa sitä. Äänesi on esiintymisen aseesi – tai heikkoutesi.
Retoriikalla on tärkeä merkitys kaikissa tapahtumissa, joissa keskustelet ihmisten kanssa.
Et välitä vain sanoja ja merkityksiä, vaan herätät keskustelukumppanissasi monenlaisia tiedostamattomiakin tunteita. Äänensävy, äänen korkeus, puherytmi ja muut äänenkäytön osatekijät voivat joko edistää asiaasi tai kampittaa sitä. Äänesi on esiintymisen aseesi – tai heikkoutesi.
Keskustelukumppani tekee päätelmiä siitä, oletko asiantuntija eli onko sinulla kokemusta. Äänelläsi annat myös mielikuvan siitä, onko sinulla kykyä ratkaista asiakkaiden ja varsinkin kyseisen puhekumppanisi ongelmia. Toinen saa käsityksen siitä, onko teillä mitään yhteisiä osaamisalueita ammatillisesti tai muuten. Äänesi perusteella hän punnitsee – usein tiedostamattaan – aikomuksiasi ja sitä, miten rehelliset ovat tarkoitusperäsi. Näitä kaikkia ja muitakin vaikutelmia asiakas muodostaa äänesi perusteella!
Toki näin on myös kirjoituksissa, kun esimerkiksi keskustelet sähköpostitse tai annat vastaukset blogeihin jne...
Nonverbaalilla viestinnällä on viestintätilanteessa hallitseva asema sanalliseen viestintään verrattuna, sillä nonverbaali viesti voi jopa kumota sanallisen viestin. Tämä johtuu siitä, että ihminen luottaa vaistomaisesti enemmän näkemäänsä kuin kuulemaansa ja tästä syystä nonverbaaleja viestejä on usein vaikeampi teeskennellä.
Kieltä lukuun ottamatta kaikki viestintä on nonverbaalia. Verbaalisen viestinnän tärkeä osa on myös äänen käyttö ja ominaisuudet: painotukset, voimakkuus, sävy, nauru, itku… Itse en näe puhetaitoa ilman näitä.
Useimmin joudumme (tai saamme) toisten tutkailua (tiedostettua tai tiedostamatonta) osaksemme lähinnä näiden yhdistelmillä. Lisäksi eri kulttuureissa on erilaisia käytäntöjä siitä, millaista nonverbaalista tai verbaalista viestintää pidetään sopivana.
”Ihminen on pohjimmaltaan hyvä, mutta asenne voi olla väärä. Hankala ihminen on hankala jostakin syystä. Kun sen syyn löytää eli ymmärtää ihmistä, hankalankin kanssa on helpompi oppia tulemaan toimeen. Negatiivisella asenteella on tuhoava ja ympäristöä myrkyttävä vaikutus, ja positiivinen asenne puolestaan imuroi hyvinvointia ja keventää elämää kaikin tavoin”, sanoo asennekouluttaja Olli Linjala.
Vuorovaikutus onkin kokonaisuutena monimutkainen prosessi. Eri viestinnän muodot ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä limittäin, eikä niitä ole aina helppoa erottaa toisistaan. Lisäksi viestintä riippuu suuresti viestijän persoonasta.Samoin sen tulkinta.
Pauli Vuorio
