Nobel-kirjailija Günter Grass kertoo kirjassaan Minun vuosisatani, kuinka hän onnistui ennustamaan Saksan vaalituloksen sienisaaliistaan! Ihan näin kaukaa haettuihin ennusteisiin meidän ei sentään tarvitse tyytyä.

Näin vaalien alla meiltä mielipidetutkijoilta kysytään usein ennustetta siitä, kuinka paljon puolueet tulevat saamaan ääniä. Näihin kyselyihin täytyy vastata rehellisesti: me emme tiedä varmasti. 

Moderneilla tilastotieteellisillä menetelmillä, joita Taloustutkimuksessa kehitetään jatkuvasti, saadaan varsin kattava kuva siitä, mikä on puolueiden kannatusjakauma tutkimuksen tekohetkellä. Satunnaisotantamme vastaa suomalaista aikuisväestöä otoksen koosta riippuen noin 1-3 prosenttiyksikön tarkkuudella.

Puolueiden kannatusmittauksissa käytettävien korjauskertoimien ansiosta tulokset ovat käytännössä vieläkin tarkempia kuin mitä pelkkä virhemarginaali antaa ymmärtää. Virhemarginaalihan kuvastaa vain otantasattuman aiheuttamaa riskiä sille, että otokseen on sattumalta valikoitunut liikaa tai liian vähän joidenkin puolueiden kannattajia. Tätä vinoutuman mahdollisuutta torjutaan kysymällä vastaajilta kontrollikysymys: ”Mitä puoluetta äänestitte viime vaaleissa?”

Otetaan esimerkki: Aineistossa on 15 prosenttia niitä, jotka ilmoittavat äänestäneensä puoluetta X viime vaaleissa. Vaalitilastoista kuitenkin nähdään, että puolueen X todellinen ääniosuus oli 16 prosenttia. Näin puolue X saa aineistossa korjauskertoimen 16/15=1,06. Tämä tilastollinen manööveri, joka tehdään jokaiselle puolueelle samalla tavalla, parantaa olennaisesti kannatusarvioiden tarkkuutta.

Kaiken tämän vaivan jälkeen herää varmasti kysymys: miten niin me emme tiedä etukäteen vaalitulosta? Eivät kai valtavien tilastomassojen päällä istuvat tutkijat voi jäädä toiseksi sienimetsässä kyykkivälle kirjailijalle? Syy tietämättömyyteemme on yksinkertaisesti se, että mielipiteet voivat vielä muuttua ennen vaaleja. Moni tekee lopullisen päätöksensä vasta äänestyskopissa, eivätkä mitkään mielipidetutkimukset pysty tavoittamaan ennakolta tällaista käyttäytymistä.

Puolueiden kannatusmittaukset ja muut mielipidetutkimukset antavat arvokasta tietoa, jonka avulla äänestäjät voivat tehdä ratkaisujaan. Tutkimukset ovat yksi tiedonlähde muiden joukossa, ja ne lisäävät demokratian avoimuutta. Noin viidesosa äänestäjistä on kuitenkin liikkuvia, ja he voivat vielä muuttaa mieltään moneen kertaan ennen vaaleja. Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat vaalien tuloksen, ja se tekee tästä työstä äärimmäisen jännittävää.

Juho Rahkonen

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja poliittisiin mielipidetutkimuksiin erikoistunut Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö. www.taloustutkimus.fi