Blogin arkisto

Muutoksesta

Share |

Maanantai 27.6.2011 - Pauli Vuorio


Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa!

Hitaus muutoksiin sopeutumisessa on yleismaailmallinen ja yleisinhimillinen käyttäytymispiirre. Se ei ole minkään ammattiryhmän tai organisaatioportaan erityisominaisuus.

Muutosvastarinta liittyy niin omien tapojemme, tottumustemme, ajatustemme ja asenteittemme muuttamiseen kuin muiden ihmisten suhtautumiseen siihen uuteen asiaan, jota yritämme heille esittää.

Muutosvastarinta on tavallaan se osa ihmisluontoa, joka näyttäytyy, kun joku toinen tulee "sekoittamaan tuttuja ympyröitä". Muutosvastarinta on tunneperäinen ja asennepohjainen toimintavalmius. Järkiperäiset eriävät mielipiteet parhaasta ratkaisusta eivät ole muutosvastarintaa. Vastaväitteet eivät myöskään aina ole muutosvastarintaa.

Hirveän usein emme kuitenkaan itse tunnista, että meissä on muutosvastarintaa. Yleisemmin on minun mielestäni todennäköisesti silloin jos heti nousee "karvat pystyyn" kun sanat muutosvastarinta tai muutos sanotaan. Jos siis välittömästi huudat vihaisesti, ettei mulla ainakaan ole muutosvastarintaa, niin silloin todennäköisesti sinulla nimenomaan on sitä. Miksi muutoin reagoisit niin nopeasti ja niin voimakkaasti?

Muutosvastarintaa ilmenee nimittäin usein siksi, ettemme halua muuttaa perinteisiä käyttäytymistapoja, koska tunnemme silloin turhautumista, koemme olevamme turhia. Olenko muka toiminut kymmenen vuotta väärin? Todellisuudessa kysymys ei ole aikaisempien käyttäytymismallien ehdottomasta huonoudesta; ne ovat varmasti aikanaan toimineet parhaalla mahdollisella tavalla. Kysymys on kehittymisestä.

Organisaatiot, yhteiskunta ja ihmiset muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti, onneksi. Laitteetkin muuttuvat johonkin suuntaan. Toki esimerkiksi ihmisten keskinäinen vuorovaikutus kasvokkain on hyvin samantapaista kuin on ennenkin ollut.

Vanhat tavat on silloin tällöin vaihdettava uusiin, uusissa tilanteissa paremmin toimiviin. Muutosvastarintaa lisää usein epävarmuus muutoksen vaikutuksista ja merkityksestä. Tätä varten on aina perusteellisesti selvitettävä muutoksen mukanaan tuomat sivuvaikutukset ja pitkäaikaisvaikutukset, jotta muutokseen sopeutuminen olisi helpompaa. Perustelujen on syytä olla järkeviä ja todenperäisiä, mieluiten selvästi ja yksinkertaisesti toteen näytettäviä. Hyppy "syvään tuntemattomaan" on luonnollisesti vaikeaa kenelle tahansa.

Pauli Vuorio

Avainsanat: Pauli Vuorio, muutos, muutosvastarinta, asenteet, tottumukset


Kommentit

10.12.2010 9.03  Hevimies

Se mikä mulla on pistäny silmään, niin muutos vastarintaa on havaittavissa eniten iäkkäillä ihmisillä. Oon aina miettiny että mitä iloa yritykselle on 60+ johtajasta joka odottelee eläkepäiviään. Tuskin se ainakaan mitään uutta ja innovatiivista kykenee tuomaan yritykseen.

10.12.2010 10.18  Ilpo K

Muutoksen sijaan voisi käyttää riskin ottamisen vastustusta. Jos kaikki toimii tyydyttävällä tavalla nyt, muutos on nykyiseen olemiseen ja tekemiseen kohdistuva riski. Jos kaikki ei toimi tyydyttävällä tavalla, riski suhteessa nykyhetkeen on aina pienempi ja vastustusta siten vähemmän. Silloin kun mikään ei riitä, vaan on aina pystyttävä parempaan, kohdataan muutoksen vastustamista. Olisiko ihmiselle siis yleismaailmallinen ja yleisinhimillinen tapa pikemminkin tyytyä perusturvallisuuteen sekä riittävään toimeentuloon ja viihtyvyyteen ja siten vastustaa niiden uhkaamista riskeillä joiden palkkio on epävarma ja jos se tpoteutuu, otetaan kuitenkin kohta uusi riski.

10.12.2010 10.51  Pauli Vuorio

Mielestäni kyse ei ole lainkaan iästä. 60 + voi olla innovatiisempi, kuin kaksikymppinen. Se, että näin ei ole ei välttämättä johdu iästä vaan enemmän muista tekijöistä. Tietenkin uuden luominen ja turvan hakeminen, että tietyt asiat pysyvät ennallaan kasvaa silloin, kun ikä kasvaa. Kaikki eivät kuitenkaan ole kuuskymppisinä odottamassa eläkkeelle lähtöä, vaikka suurin osa olisikin.
Jotkut taas "odottavat" eläkepäiviä jo viiskymppisinä.

Ilpo kommentoi hyvin, että muutos on nykyiseen olemiseen ja tekemiseen kohdistuva riski. Näin koetaan.

Jos muutoksia on vähän eikä niihin ole totuttu tai ne on aina vaan määrätty koetaan, että muutokset ovat uhka. JOs taas tiedostetaan, että muutoksia on tulossa ja ymmärretään miksi, ne voidaan mieltää myös mahdollisuuksiksi.

Muutoksia tapahtuu vääjäämättömästi ennemmin tai myöhemmin jokaiselle. Siksi tavoite on mielestäni saada enemmän aikaan sitä, että muutokset hyväksytään siinä mielessä, että niitä on ja tulee olemaan ja katsotaan niistä enemmän mahdollisuuksia.

Vai onko muita kehittäviä mahdollisuuksia?

5.8.2011 13.30  Hakukonemarkkinointi

Muutoksesta puheen ollen Google markkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin omaksuminen on ollut Suomessa tuskien taival. Suotta ei Google edellinen maajohtaja sanonut, että maamme on hakukonemarkkinoinnin Bulgaria. Potentiaali ja mahdollisuudet ovat valtavavat mutta silti yrityksen ostavat sen perinteisen puolen sivun lehti-ilmoitusken tai osallistuvat kalliille messuille - näinhän markkinointia on aina tehty :-) Samalla summalla (esim. 10 000 ?) saa jo suorastaan ihmeitä aikaan verkossa - oikein tehtynä siis.

5.8.2011 14.52  Hevimies

Ite pidän molempia tapoja hyvinä mainostaa, eikä kummastakaan oikein sovi jäädä pois. Niin kauan kun lehteä tehään paperille niin kauan sillä tavoittaa ihmisiä.

Se mitä olen ite aina ihmetelly on radio mainonta, jotenkin turhaa touhua hirveen kallista, ja mainos menee ohi sekunnissa parissa . Tärkein tieto ei välttämättä tartu kuulijalle vaikka tarvetta oiskin. Lehti ja netti taas on sellaista missä se tieto on ja pysyy kun sen sinne kerran laittaa.

5.8.2011 17.52  AP

Kaikissa tapauksissa mainonta voi olla huonosti tehtyä. Sisältö voi olla huono tai viesti ei osu.
Radiomainos tavoittaa autoilijat ja pari sekuntia on vähättelyä. Mainoksen täytyy vain osua aivoon. Suurin osa ei osu. Ei lehdissä, ei Googlessa ei sosiaalisissa medioissa. Jos mainos ei pysäytä, on ihan sama missä se on. Netissä oleva hakukonemainos ei muuten ole pysyvä.
Edellisen päivän lehti on tänään vanha.

6.8.2011 16.05  Hevimies

No vähän riipuu autoilijasa meikä ei radiota kuuntele kun ne soittaa paskaa musaa

Googlessa mainos pysyy just niin kauan kun on klikkejä ostettu

Paras mainoksen kohde on henkilö jolla on tarve ostaa ja se etsii joko lehdestä tai googlesta lisää tietoa

6.8.2011 16.31  Mainonta on taitolaji

¨Googlessa mainos ei välttämättä näy kaikille. Monet hakusanat maksavat niin paljon ettei näy ollenkaan. Radiomainos näkyy = siis kuuluu niin kauan kuin radio on auki sinun korvillesi, lehti mainos niin kauan kuin katseesi on sillä sivulla. Ei mitään eroa.


Pellon laidassa mainos pysyy niin kauan kunnes se siellä on.

Eroa saadaan aikaan ihan muilla asioilla.

7.8.2011 12.12  Hevimies

No google mainoksen idea ei olekkaan näkyä kaikille vaan vain niille jotka on ostamassa jotain.

7.8.2011 19.41  Mainonta on taitolaji

Miten se saataisiin sitten näkymään vain niille jotka on ostamassa jotakin? Tai kyseistä tuotetta?
On monta syytä tehdä hakuja googleen ja ostaminen on tietenkin yksi. Tämän mainonnan myyjät tietenkin sanovat noin, että näkyy kaikille, jotka ovat ostamassa. Kuten sanovat kaikkien muidenkin mainoksien myyjät.
En näe tässäkään eroa. Erot ovat muussa. Sisältö on luonnostaankin erilainen kun ei voi sama kuin lehden sivu jne...

7.8.2011 20.18  Hevimies

Hakusanoja optimoimalla voidaan vaikuttaa siihen minkä tyyppisillä hauilla sivut näkyy mitenkin korkealla.

Lähtökohtaisesti ihminen joka lukee lehteä tai kuuntelee radiota tai katselee televisiota tekee sitä viihdyttääkseen itseään. Mainonnan teho näissä medioissa perustuu suureen massaan ajatuksella että kyllä se mainos aina jotain kiinostaa.

Googlessa taas hyvin optimoiduilla hakusanoilla saadaan näkyvyyttä ihmisille jotka oletusarvoisesti hakevat tietoa saman tyyppisistä tuotteista ja palveluista mitä tarjoat.
Jolloin se kohdentuu paremmin niille ihmisille jotka ovat ostamassa tai harkitsemassa ostopäätöstä.

Sekin on tosin aina hyvä muistaa että jos kotisivut on täyttä kuraa, tieto on vaikeasti löydettävissä, tai sitä ei ole ja kilpailijan sivut ovat reilusti paremmat niin voi kaupanteko olla vaikeeta googlen kautta.

8.8.2011 11.21  Mainonta on taitolaji

Hakukoneissa, kuten Googlessa myös hakuja tehdään paljon viihdyttääkseen itseään. Se näkyy myös käytetyimmistä hakusanoista. Oletusarvoisesti voidaan väittää, että lähes kaikkien medioiden lukijat ovat ostamassa tai harkitsemassa ostopäätöstä ennemmin tai myöhemmin.
Loppujen lopuksi niin mullistava netti hakukone ei mainnonan perusasioita siis juurikaan oikasti olekaan muuttanut.
Jos jollain taas se on muuttanut markkinoinnin totaalisesti, se johtuu erityisalasta.
Ainakaan vielä ei ainakaan esim. Päivittäistavarakaupan kannata siirtyä netin tai hakukoneiden varaan.
Netti ja Google ovat kovia asioita, mutta niissä on myös hirveästi hypeä tyyliin verkostomarkkinointi hysteerikot, joskus viime vuosituhannen lopulla kun ne väittivät, että kohta kaikki myydään verkostomarkkinoinnilla, mutta kuinkas onkaan käynyt? Samoin on käynyt monille muille hypeille, saksan ilma mukaanluettuna.
Toki netti on kokenut hurjan kasvun myös mainnonnan osalta. Sitä suuremmalla syyllä, sielläkin mainostavista jyvät alkavat erottua akanoista ja kohta tulee uutta hypeä.

Mainonnnan vanha sanonta, että vähintään90 % mainonnasta on turhaa, kukaan ei vaan tiedä mikä osa se on pätee vieläkin.

8.8.2011 11.35  Hevimies

No päivittäistavarakauppa ei vaan osaa hyödyntää nettiä. Jos voisit tilata ruoka kassisi netistä suoraan ja hakea sen tiskiltä valmiiks keräiltynä ei paperi lehteä tarttis mihinkään.

Tässä tullaan taas siihen että jos sivut on täyttä roskaa niin ei google mainonnasta mitään hyötyä ole.

8.8.2011 11.50  AP

Kun saadaan netiin vielä haju ja maku ja tuntoanturi niin sitten....

9.8.2011 12.19  Hevimies

Aika moni tilaa pizzaa kotiinsa ilman noita antureita. :)

9.8.2011 12.46  AP

Mutta ei kai pääosin pelkästään nettitilauksena?

9.8.2011 13.21  Hevimies

Ei toki, mutta toimii hyvänä esimerkkinä siitä että osto päätöksen voi myös elintarvikkeissa tehdä ilman antureita.

9.8.2011 13.48  C-S

Hiukan eksyy aiheesta mutta totta, jos vaan voisi netin kautta tilata kauppaostoksensa vaikkapa vaan kaupasta haettavaksi niin ai että olisikin kätevää. Se on eriasia että suostuisiko nettikansa maksamaan keräilijän palkan ym.

Imagomanonta on melko turhaa, kyllä ehdottomasti kannatan informatiivistä mainontaa, uutuuksia ym. Se on suorastaan tarpeellista mainontaa.

9.8.2011 14.04  Hevimies

Toisaalta kauppa säästää sen keräilijän palkan jo siinä että ihmiset ei rutistele hedelmiä piloille kaupassa. Säilyvätkin pidempään jos niitä ei tuhat ihmistä rähmi paskasilla käsillään joka päivä.

Kyllä palvelulle kysyntää riittäis, itekkin mielelläni tilaisin ostoskassin valmiiks niin ei tarttis lähteä kauppaan ryysäämään ja jonottamaan työpäivän päätteeks.

9.8.2011 15.16  Kaupassa kävijä

Minä ainakin haluan itse valita hedelmäni ja katsoa ja tunnustella kaupassa.

9.8.2011 16.04  C-S

siinä on vinha perä, mutta jokin standardi tulisi asettaa mm. myytäville hedelmille, koska kauppias helposti laittaa huonoimmat ensin esim. viikon säilyvyystakuu tms.

eihän tällainen toimintamalli poistaisi sitä etteikö kaupassa voisi käydä itsekin.

silti kerääjän palkka sivukuluineen on melkoinen kuluerä, haluaako kauppiaat ajatella sen palveluna vai säästönä, mene ja tiedä.

9.8.2011 16.22  AP

Kaikkee ei vaan myydä netissä, eikä kaikkee myydä verkostomarkkinoinnilla, eikä kaikki muutu digitaaliseksi, eikä kaikki oo samanlaista eikä kaikkee myydä kannatavasti, eikä kaikki oo samaa mieltä, eikä kaikki kuuntele samaa musiikkia.

10.8.2011 10.11  Google mainonta

Viittaisin vielä yhteen edellisistä kommenteista:
¨Googlessa mainos ei välttämättä näy kaikille. Monet hakusanat maksavat niin paljon ettei näy ollenkaan." Google-mainoksen näkymiseen ei vaikuta pelkästään siitä huutokaupassa maksettu napsautushinta, vaan myös sen relevanttius (laatupisteet). Jos mainoksen teksti ja sen kohdesivu (laskeutumissivu) vastaavat kävijän käyttämää hakusanaa, saadaan erittäin edullisia klikkejä ja mainos näkyy mahdollisimman usein. Jos taas ostaa nimeltä mainitsemattomilta yrityksiltä ns. klikkipaketin - tyyliin 1000 klikkiä hintaan 600n ? - joutuu suorastaan huijatuksi. Niin kauan kun asiakas ei ymmärrä, mistä maksaa ja miten esim. Google-mainontaa kannattaa tehdä, jää koko median potentiaali pitkälti hyödyntämättä.

10.8.2011 11.02  Hevimies

Toi on ihan totta C-S että keräilijät maksaa, toisaalta jenkeissä on kaupoissa pussittajia joiden ansiosta kassat vetää paremmin. Ois mielenkiintoista tietää miten pussittajista koituvat kustannukset on jaettu. Meneekö suoraan kuluttaja hintoihin vai vetääkö kauppa ja parkkipaikat niin paljon paremmin että pussittaja on kauppiaalle tuottava yksikkö.

10.8.2011 11.53  AP

Logistiikka kustannukset ovat Suomessa hyvin suuria ja suuret yksiköt saavat pienemmät tukkuhinnat jne...
Amerikkaa ei monilta osin voi verrata Suomeen milään tavalla. Myös verot ja lainsäädäntö joka vaikuttaa kustannuksiin on täysin eri. Pusittajista aiheutuvat kustannukset Suomessa ovat niin, että verottaja ja vakuutusyhtiö ja byrokratia vie vähintään puolet. Tai toispäin. lisää kustannksia kaksinkertaisiksi.

Muuotosvastarinta Suomessa on kaikkein eniten yhteiskunnan säädöksissä tältä osin. Muutoksia jarruttaa Suomessa eniten verottaja, vakuutusyhtiö ja ammattiliitot, korporaatiot , eli sanalla sanoen aika paljon saavutetut edut.

Kun tietyistä tuotteista jopa yli puolet on veroa, joka vielä hankitaan tulolla, josta on maksettu verot, niin mitkä ovat mahdollisuudet?

Palkkatulon järjetön verotus, kun ajatellaan asiaa niin, mitä sillä teet johtaa siihen, että ihmisillä menee palkastaan 30 - 80 % veroihin. Keskimäärin yli puolet.

Kun otat ensin verosi palkasta, sitten lasket alv, mitä maksat tuotteesta jne....
jos joku sattuu saamaan siitä välistä voittoa, niin sehän verotetaan...

10.8.2011 11.55  C-S

Toisaalta jenkeissä on jopa kassoilla osaprovisiopalkkaus, tehokkuus ennen kaikkea, meillä sensijaan kaivellaan välillä nenää tai lähdetään punnitsemaan mökin mummelin kahta banaania joka on unohtunut punnita. Joka on siis järjetöntä, ettei sitä samperin taaraa voi toimittaa myös kassalle! Joissain kaupoissa taarahan on kassahenkilön nenän alla ja hän punnitsee kaiken. Ei tuu ohilyntejä. Tällä perusteella voisin uskoa Lidl-ketjun olevan ensimmäinen joka keräilee valmiiksi. Tosin hemmetin iso ketju jonka rakennemuutoksiin hukkuu aikaa. Mielenkiinnolla odottelen mitä tuleman pitää.

10.8.2011 12.01  AP

Lidl päinvastoin yritti lähes päinvastaista. Lyhyet kassat postettiin kuj ei toiminut Suomessa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini