MuutoksestaMaanantai 27.6.2011 - Pauli Vuorio Nostamme muutamia aikaisemmin sivustollamme julkaistuja kirjoituksia uudelleen kommentoitaviksi niiden ajankohtaisen teeman takia. Osallistu keskusteluun ja ota kantaa! Hitaus muutoksiin sopeutumisessa on yleismaailmallinen ja yleisinhimillinen käyttäytymispiirre. Se ei ole minkään ammattiryhmän tai organisaatioportaan erityisominaisuus. Muutosvastarinta liittyy niin omien tapojemme, tottumustemme, ajatustemme ja asenteittemme muuttamiseen kuin muiden ihmisten suhtautumiseen siihen uuteen asiaan, jota yritämme heille esittää. Muutosvastarinta on tavallaan se osa ihmisluontoa, joka näyttäytyy, kun joku toinen tulee "sekoittamaan tuttuja ympyröitä". Muutosvastarinta on tunneperäinen ja asennepohjainen toimintavalmius. Järkiperäiset eriävät mielipiteet parhaasta ratkaisusta eivät ole muutosvastarintaa. Vastaväitteet eivät myöskään aina ole muutosvastarintaa. Hirveän usein emme kuitenkaan itse tunnista, että meissä on muutosvastarintaa. Yleisemmin on minun mielestäni todennäköisesti silloin jos heti nousee "karvat pystyyn" kun sanat muutosvastarinta tai muutos sanotaan. Jos siis välittömästi huudat vihaisesti, ettei mulla ainakaan ole muutosvastarintaa, niin silloin todennäköisesti sinulla nimenomaan on sitä. Miksi muutoin reagoisit niin nopeasti ja niin voimakkaasti? Muutosvastarintaa ilmenee nimittäin usein siksi, ettemme halua muuttaa perinteisiä käyttäytymistapoja, koska tunnemme silloin turhautumista, koemme olevamme turhia. Olenko muka toiminut kymmenen vuotta väärin? Todellisuudessa kysymys ei ole aikaisempien käyttäytymismallien ehdottomasta huonoudesta; ne ovat varmasti aikanaan toimineet parhaalla mahdollisella tavalla. Kysymys on kehittymisestä. Organisaatiot, yhteiskunta ja ihmiset muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti, onneksi. Laitteetkin muuttuvat johonkin suuntaan. Toki esimerkiksi ihmisten keskinäinen vuorovaikutus kasvokkain on hyvin samantapaista kuin on ennenkin ollut. Vanhat tavat on silloin tällöin vaihdettava uusiin, uusissa tilanteissa paremmin toimiviin. Muutosvastarintaa lisää usein epävarmuus muutoksen vaikutuksista ja merkityksestä. Tätä varten on aina perusteellisesti selvitettävä muutoksen mukanaan tuomat sivuvaikutukset ja pitkäaikaisvaikutukset, jotta muutokseen sopeutuminen olisi helpompaa. Perustelujen on syytä olla järkeviä ja todenperäisiä, mieluiten selvästi ja yksinkertaisesti toteen näytettäviä. Hyppy "syvään tuntemattomaan" on luonnollisesti vaikeaa kenelle tahansa. Pauli Vuorio |
Avainsanat: Pauli Vuorio, muutos, muutosvastarinta, asenteet, tottumukset |
|
10.12.2010 10.18
Ilpo K
Muutoksen sijaan voisi käyttää riskin ottamisen vastustusta. Jos kaikki toimii tyydyttävällä tavalla nyt, muutos on nykyiseen olemiseen ja tekemiseen kohdistuva riski. Jos kaikki ei toimi tyydyttävällä tavalla, riski suhteessa nykyhetkeen on aina pienempi ja vastustusta siten vähemmän. Silloin kun mikään ei riitä, vaan on aina pystyttävä parempaan, kohdataan muutoksen vastustamista. Olisiko ihmiselle siis yleismaailmallinen ja yleisinhimillinen tapa pikemminkin tyytyä perusturvallisuuteen sekä riittävään toimeentuloon ja viihtyvyyteen ja siten vastustaa niiden uhkaamista riskeillä joiden palkkio on epävarma ja jos se tpoteutuu, otetaan kuitenkin kohta uusi riski. |
10.12.2010 10.51
Pauli Vuorio
Mielestäni kyse ei ole lainkaan iästä. 60 + voi olla innovatiisempi, kuin kaksikymppinen. Se, että näin ei ole ei välttämättä johdu iästä vaan enemmän muista tekijöistä. Tietenkin uuden luominen ja turvan hakeminen, että tietyt asiat pysyvät ennallaan kasvaa silloin, kun ikä kasvaa. Kaikki eivät kuitenkaan ole kuuskymppisinä odottamassa eläkkeelle lähtöä, vaikka suurin osa olisikin. |
5.8.2011 13.30
Hakukonemarkkinointi
Muutoksesta puheen ollen Google markkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin omaksuminen on ollut Suomessa tuskien taival. Suotta ei Google edellinen maajohtaja sanonut, että maamme on hakukonemarkkinoinnin Bulgaria. Potentiaali ja mahdollisuudet ovat valtavavat mutta silti yrityksen ostavat sen perinteisen puolen sivun lehti-ilmoitusken tai osallistuvat kalliille messuille - näinhän markkinointia on aina tehty :-) Samalla summalla (esim. 10 000 ?) saa jo suorastaan ihmeitä aikaan verkossa - oikein tehtynä siis. |
5.8.2011 14.52
Hevimies
Ite pidän molempia tapoja hyvinä mainostaa, eikä kummastakaan oikein sovi jäädä pois. Niin kauan kun lehteä tehään paperille niin kauan sillä tavoittaa ihmisiä. |
5.8.2011 17.52
AP
Kaikissa tapauksissa mainonta voi olla huonosti tehtyä. Sisältö voi olla huono tai viesti ei osu. |
6.8.2011 16.05
Hevimies
No vähän riipuu autoilijasa meikä ei radiota kuuntele kun ne soittaa paskaa musaa |
6.8.2011 16.31
Mainonta on taitolaji
¨Googlessa mainos ei välttämättä näy kaikille. Monet hakusanat maksavat niin paljon ettei näy ollenkaan. Radiomainos näkyy = siis kuuluu niin kauan kuin radio on auki sinun korvillesi, lehti mainos niin kauan kuin katseesi on sillä sivulla. Ei mitään eroa. |
7.8.2011 12.12
Hevimies
No google mainoksen idea ei olekkaan näkyä kaikille vaan vain niille jotka on ostamassa jotain. |
7.8.2011 19.41
Mainonta on taitolaji
Miten se saataisiin sitten näkymään vain niille jotka on ostamassa jotakin? Tai kyseistä tuotetta? |
7.8.2011 20.18
Hevimies
Hakusanoja optimoimalla voidaan vaikuttaa siihen minkä tyyppisillä hauilla sivut näkyy mitenkin korkealla. |
8.8.2011 11.21
Mainonta on taitolaji
Hakukoneissa, kuten Googlessa myös hakuja tehdään paljon viihdyttääkseen itseään. Se näkyy myös käytetyimmistä hakusanoista. Oletusarvoisesti voidaan väittää, että lähes kaikkien medioiden lukijat ovat ostamassa tai harkitsemassa ostopäätöstä ennemmin tai myöhemmin. |
8.8.2011 11.35
Hevimies
No päivittäistavarakauppa ei vaan osaa hyödyntää nettiä. Jos voisit tilata ruoka kassisi netistä suoraan ja hakea sen tiskiltä valmiiks keräiltynä ei paperi lehteä tarttis mihinkään. |
8.8.2011 11.50
AP
Kun saadaan netiin vielä haju ja maku ja tuntoanturi niin sitten.... |
9.8.2011 12.19
Hevimies
Aika moni tilaa pizzaa kotiinsa ilman noita antureita. :) |
9.8.2011 12.46
AP
Mutta ei kai pääosin pelkästään nettitilauksena? |
9.8.2011 13.21
Hevimies
Ei toki, mutta toimii hyvänä esimerkkinä siitä että osto päätöksen voi myös elintarvikkeissa tehdä ilman antureita. |
9.8.2011 13.48
C-S
Hiukan eksyy aiheesta mutta totta, jos vaan voisi netin kautta tilata kauppaostoksensa vaikkapa vaan kaupasta haettavaksi niin ai että olisikin kätevää. Se on eriasia että suostuisiko nettikansa maksamaan keräilijän palkan ym. |
9.8.2011 14.04
Hevimies
Toisaalta kauppa säästää sen keräilijän palkan jo siinä että ihmiset ei rutistele hedelmiä piloille kaupassa. Säilyvätkin pidempään jos niitä ei tuhat ihmistä rähmi paskasilla käsillään joka päivä. |
9.8.2011 15.16
Kaupassa kävijä
Minä ainakin haluan itse valita hedelmäni ja katsoa ja tunnustella kaupassa. |
9.8.2011 16.04
C-S
siinä on vinha perä, mutta jokin standardi tulisi asettaa mm. myytäville hedelmille, koska kauppias helposti laittaa huonoimmat ensin esim. viikon säilyvyystakuu tms. |
9.8.2011 16.22
AP
Kaikkee ei vaan myydä netissä, eikä kaikkee myydä verkostomarkkinoinnilla, eikä kaikki muutu digitaaliseksi, eikä kaikki oo samanlaista eikä kaikkee myydä kannatavasti, eikä kaikki oo samaa mieltä, eikä kaikki kuuntele samaa musiikkia. |
10.8.2011 10.11
Google mainonta
Viittaisin vielä yhteen edellisistä kommenteista: |
10.8.2011 11.02
Hevimies
Toi on ihan totta C-S että keräilijät maksaa, toisaalta jenkeissä on kaupoissa pussittajia joiden ansiosta kassat vetää paremmin. Ois mielenkiintoista tietää miten pussittajista koituvat kustannukset on jaettu. Meneekö suoraan kuluttaja hintoihin vai vetääkö kauppa ja parkkipaikat niin paljon paremmin että pussittaja on kauppiaalle tuottava yksikkö. |
10.8.2011 11.53
AP
Logistiikka kustannukset ovat Suomessa hyvin suuria ja suuret yksiköt saavat pienemmät tukkuhinnat jne... |
10.8.2011 11.55
C-S
Toisaalta jenkeissä on jopa kassoilla osaprovisiopalkkaus, tehokkuus ennen kaikkea, meillä sensijaan kaivellaan välillä nenää tai lähdetään punnitsemaan mökin mummelin kahta banaania joka on unohtunut punnita. Joka on siis järjetöntä, ettei sitä samperin taaraa voi toimittaa myös kassalle! Joissain kaupoissa taarahan on kassahenkilön nenän alla ja hän punnitsee kaiken. Ei tuu ohilyntejä. Tällä perusteella voisin uskoa Lidl-ketjun olevan ensimmäinen joka keräilee valmiiksi. Tosin hemmetin iso ketju jonka rakennemuutoksiin hukkuu aikaa. Mielenkiinnolla odottelen mitä tuleman pitää. |
10.8.2011 12.01
AP
Lidl päinvastoin yritti lähes päinvastaista. Lyhyet kassat postettiin kuj ei toiminut Suomessa. |
Se mikä mulla on pistäny silmään, niin muutos vastarintaa on havaittavissa eniten iäkkäillä ihmisillä. Oon aina miettiny että mitä iloa yritykselle on 60+ johtajasta joka odottelee eläkepäiviään. Tuskin se ainakaan mitään uutta ja innovatiivista kykenee tuomaan yritykseen.