Suomen yrittäjäyhteisön Tuottava vastuullisuus -seminaariin Jyväskylässä lokakuun taitteessa oli saatu arvovaltainen luennoitsijakaarti, sokerina pohjalla Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore.  Seminaarissa käsiteltiin yritysten vastuuta ja arvoja. Keskeiseksi teemaksi nousi ympäristö, etenkin ilmastomuutos. Gorelle aihe on läheinen jo vuosikymmenten ajalta. Hän on kirjoittanut aiheesta parikin kirjaa, sekä tähdittänyt aiheesta tehdyn dokumentin An Unconvinient Truth - Epämiellyttävä totuus. Se oli Goren puheen otsikko myös Jyväskylässä.

Laajalla fakta-aineistolla varustettu esitys kävi läpi ilmastomuutoksen vaikutuksia systemaattisesti, onhan Gorella vahva tutkijatausta. Politiikan raskassarjalaisena Gore painotti yhteiskunnallisia päätöksiä kaikilla tasoilla, kansainvälisistä sopimuksista alkaen. Mutta ilmastomuutos on myös yritysten ongelma, joten talouselämän on oltava osa ratkaisuakin.

Suomen yrittäjäyhteisön Tuottava vastuullisuus -seminaariin Jyväskylässä lokakuun taitteessa oli saatu arvovaltainen luennoitsijakaarti, sokerina pohjalla Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore.  Seminaarissa käsiteltiin yritysten vastuuta ja arvoja. Keskeiseksi teemaksi nousi ympäristö, etenkin ilmastomuutos. Gorelle aihe on läheinen jo vuosikymmenten ajalta. Hän on kirjoittanut aiheesta parikin kirjaa, sekä tähdittänyt aiheesta tehdyn dokumentin An Unconvinient Truth - Epämiellyttävä totuus. Se oli Goren puheen otsikko myös Jyväskylässä.

Laajalla fakta-aineistolla varustettu esitys kävi läpi ilmastomuutoksen vaikutuksia systemaattisesti, onhan Gorella vahva tutkijatausta. Politiikan raskassarjalaisena Gore painotti yhteiskunnallisia päätöksiä kaikilla tasoilla, kansainvälisistä sopimuksista alkaen. Mutta ilmastomuutos on myös yritysten ongelma, joten talouselämän on oltava osa ratkaisuakin.

Vaikuttavasta poliittisesta urasta huolimatta Gore on kuivahkon esiintyjän maineessa. Yleisön villitsijäksi häntä ei voikaan kehua, ja tietoiskussa oli valveutuneelle kuulijalle paljon tuttua aineistoa. Silti yleisö palkitsi ex-päättäjän raikuvin suosionosoituksin.

Puhdas teknologia on tulevaisuuden buumi

Moni luennoija korosti ympäristöhaasteiden olevan myös suuri mahdollisuus. Suurlähettiläs Pasi Rutanen muistutti, että 20 vuoden kuluttua puhtaan teknologian liikevaihdoksi ennustetaan 10 000 miljardia euroa vuodessa. Alasta odotetaan tietoteknologian kaltaista buumia.

Vedenpuhdistusteknologiaan keskittyneen Kemiran toimitusjohtajan Harri Kermisen mukaan valtaisa markkina avaa Suomelle kysyntää ennen kaikkea poikkitieteellisten ja -teknologisten mallien kehittelyssä. Yritysten ei tarvitse olla suuria, jos ne vain löytävät luovia yhteistyön muotoja. Korkeatasoinen koulutus ja tuotekehitykseen panostaminen ovat siinä avaintekijä.

Seminaarin kiistakirjoittajan roolin otti europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, joka arvosteli harjoitettua ilmastopolitiikkaa. Hänen mielestään Kioton ilmastosopimus ja ylipäätään rajoitteet eivät tuota muuta kuin sen, että länsimaat vievät saasteita ja tuovat työttömyyttä.

Korhola määritteli ilmastomuutoksen ilkeäksi ongelmaksi, koska sitä on vaikea määritellä, eivätkä ratkaisujen vaikutukset ole yksiselitteisiä. Asiaa lähestytään liian tuttujen kaavojen turvin. Korhola peräsi ilmastopolitiikkaan uutta lähestymistapaa. Samoilla linjoilla oli professori Alf Rehn, joskaan kovin konkreettisia vaihtoehtoja kumpikaan ei esittänyt. Rehnin vauhdikas esitys toi mieleen enemmänkin pinnalle pyrkivän lavakoomikon kuin akateemisen tutkijan.

Yleisöä Korholan teesit miellyttivät, mutta niistä provosoitui paneelikeskusteluun osallistunut keskustan pitkäaikainen ministeri Mauri Pekkarinen. Hän puolusti päästökauppaa parhaana ilmastotoimena poliittisella tasolla. Hetkeksi sali täyttyi jännitteistä, mutta kokeneet poliitikot hillitsivät kielenkantojaan, koska kyseessä ei ollut vaalitilaisuus.

Yrityksen arvot eivät saa jämähtää

Toisen päivän esiintyjät lähestyivät vastuuta arvojen kautta. Presidenttiehdokas Sauli Niinistö katsoi vastuun herättävän kielteisiä mielikuvia, vaikka vastuu on elämää kannatteleva voima. Ilman vastuunkantoa ei olisi perheitä, yrityksiä ja tulevaisuutta. Vastuu on oleellinen osa ihmisyyttä.

Arvojohtamiseen Niinistö suhtautui varauksin, koska arvot nojaavat jokaisen yksilön kokemuksiin ja tunteisiin. Siksi niihin ei ole helppo vaikuttaa. Parhaiten se onnistuu omalla esimerkillä. Yritysten keskeiseksi vastuukysymykseksi Niinistö näki toisten kulttuurien ymmärtämisen.

Samoilla linjoilla oli Nokian pitkäaikainen johtaja Anssi Vanjoki. Yritysten on pidettävä huoli siitä, että avainhenkilöstö on monipuolista ikärakenteeltaan ja kulttuuritaustoiltaan. Siten yrityksen arvot eivät jämähdä paikoilleen, vaan ne heijastavat alati muuttuvaa maailmaa. Omiksi arvoikseen Vanjoki määritteli ilon, innon ja voitontahdon, ja yleisö hurrasi.

Usea esitelmöijä korosti työtä ja riskinottoa keskeisenä vastuun muotona. Ilman niitä ei maailmaa muuteta ja tulosta tehdä. Jos et koe hankkeissasi vastarintaa, et ole tekemässä mitään oleellisesti uutta. Vastustuksen kestäminen ja murtaminen on suurten tekojen ehto.

Kieltäydy keskinkertaisuudesta!

Maailman johtaviin motivaatiokouluttajiin lukeutuva Les Brown korosti tavoitteiden määrittelyä ja niiden sinnikästä seuraamista. Herätyssaarnaajan paatoksella esiintyvä Brown vaati keskinkertaisuudesta ja pelkuruudesta luopumista. Tilalle on löydettävä sisäinen suuruutensa. Sillä pärjää maailmantalouden myllerryksissäkin, Brown vakuuttaa.

Hän korostaa, ettet saa, mitä haluat, vaan mitä olet. Sen vuoksi on keskityttävä itseensä: muutos lähtee sisältäsi. Haasteiden asettamisen yksi muoto on ympäröidä itsenä ihmisillä, jotka ovat itseäsi tavalla tai toisella parempia. Se piiskaa sinua eteenpäin.

Brown toteutti Niinistön arvojohtamista: omalla esimerkillä johdatusta. Surkeisiin oloihin syntynyt Brown on luonut komean uran, jonka puitteissa hän on hehkuttanut hurmokseen kokonaisia stadioneita.

Tapahtuman erikoisimman yksityiskohdan tarjosi yritysvalmentaja Jari Sarasvuo, joka ehdotti ilmastomuutoksen ratkaisuksi maailman teiden ja kattojen maalaamista valkoiseksi. Urakan vaikutus olisi kuulemma hänen lähteensä mukaan yhtä suuri kuin 11 miljardin auton poistaminen käytöstä 11 vuoden ajaksi.

Melkoinen väite, sillä maailmassa on tänä päivänä reilusti alle miljardi autoa, eikä kannan uskota ylittävän kahta miljardia ennen vuotta 2050. Sarasvuo myönsikin, ettei tiedä maapallon autojen määrää. Huolellisemmin valmistellulta hänen asiasta toiseen hyppelehtivä sessionsa ei muiltakaan osin vaikuttanut.

Heikki Ikonen
Kuvat: Nordic Business Forum