Tämä on Tapio Rissasen Hyvä palvelu -blogisarjaa, osa 3/7.

Palvelutuotteen käsitteeseen mieltämiseen ja ymmärtämiseen liittyy Suomessa monia ongelmia. Meillä on muodostunut kieleemme yleisesti hyväksytty käsite: "palveluelinkeinot". Elämämme arjessa koko palveluelinkeinojen alueen pääsuunta on kuitenkin ollut, paradoksaalista kyllä, siirtyminen itsepalveluun. Näin on käynyt päivittäistavaraliikkeissä, ravintoloissa, pankeissa jne. Olisi jo paikallaan pohtia tältä osin käsitetarkennuksia.

Toisaalta nykyisin todella hyvä ja syvä palvelu liittyy usein esimerkiksi investointihyödykkeiden kauppaan, jota kuluttajat eivät tule huomanneeksi. Koneen, laitteen tai tuotantolinjan toimitukseen saattaa liittyä vuosia kestävä suunnittelu-, palvelu-, neuvonta-, huolto- ja koulutuskokonaisuus, jonka kaupallinen arvo on usein itse ydintuotetta suurempi. Tämänkaltaisen toimituksen yhteydessä ei kuitenkaan puhuta palvelujen erityisestä viennistä, saatikka sitten palveluelinkeinoista.

Sarjan aiemmat osat:
Hyvä palvelu on kuin mittatilauspuku (osa 1/7)
Hyvä palvelu on kuin mittatilauspuku (osa 2/7)