Blogin arkisto

Velan määrä on suorassa suhteessa itsenäisyyteen

Share |

Keskiviikko 16.11.2011 - Heikki Ikonen


Charles Bukowskin romaanissa "Kaupungein kaunein tyttö" naispuolinen päähenkilö tuskailee, kuinka tungettelevia miehistä tulee, kun antaa heille luvan tarjota ryypyn. Jos hyväksyt ryypyn, tilaat ongelmia, opastaa kaunotarta kirjailijan alter ego Henry Chinaski.

Kohtaus istuisi liike- ja valtiontalouden peruskurssiin. Euromaiden ja ylipäätään valtioiden ylivelkaantumisen yhteydessä luotottajat esittävät erinäisiä vaatimuksia, joilla halutaan varmistaa velallisen maksukyky. Valtioita vaaditaan rankkoihin säästökuureihin, veronkorotuksiin ja yksityistämisohjelmiin, jotka saavat raivoihinsa suuren osan väestöä. Vaatimuksia syytetään demokratian ja valtiollisen itsenäisyyden loukkauksiksi.

Tätä kritiikkiä huutavat nyt etenkin kreikkalaiset, pian luultavasti myös italialaiset, joiden rahoitusongelmat ovat laukeamassa käsiin. Tällainen marina on sikäli asiatonta, että velkojien painetta on helppo välttää – se ei vaadi muuta kuin olla ylivelkaantumatta. Eli jätä ottamatta se tarjottu ryyppy.

Tämä pitää kutinsa niin valtioiden, yksityishenkilöiden kuin yritysten suhteen. Se, joka kykenee hoitamaan lyhennykset ja korot sopimusten mukaan, voi nukkua yönsä rauhassa. Täysin velattoman ei tarvitse uhrata ongelmalle yhtään ajatusta.

Velka on toki monessa tilanteessa houkutteleva tai liki väistämätön osa toimintaa, vaikkapa nuorelle yritykselle, joka tarvitsee investointeja laajentuakseen. Omalla kassalla se onnistuu harvoin muilta kuin vanhoilta yrityksiltä, jotka ovat keränneet pääomaa pitkät ajat. Valtioillakin on monia hyviä syitä ottaa velkaa, vaikkapa perusinvestointeihin yritysten tapaan.

Parhaassa tapauksessa velka tuo tehoa ja kasvua, niin yritykselle kuin valtiolle. Mutta velkavetoinen kasvu ei ole koskaan ilmainen lounas. Velka on aina riski, joka voi vaarantaa itsenäisyyden ja perusturvan. Riskien luonteeseen kuuluu, että ne voivat realisoitua varsin yllättäen. Sitä on puntaroitava perusteellisesti jo ennen kuin luotottajan luokse marssii. Jälkiviisaus on hyödytöntä siinä vaiheessa, kun luotottaja rynkyttää ovea. Ryypyllä on aina hintansa.

Heikki Ikonen

Avainsanat: Heikki Ikonen, talous, velka, velallinen, maksukyky, valtiontalous, euro, Kreikka


Kommentit

16.11.2011 0.19  ahneen loppu

Ahneella on tunnettu loppu. Velan kanssa urheilu voi kannattaa firmallekin mutta voi maksaa kaiken. Järki käteen muuten voi mennä kaikki.

Kreikkalaisten on turha urputtaa itte tunkionsa valitsivat, kukaan ei käskenyt ottaa velkaa tuommoisia tanan määriä.

16.11.2011 11.49  totuuden toinen puoli

Juu mutta miten yrittaja voi olla ilman velkaa kun harvalla on persauksen alla valmiina rahaa semmoiset määrät. Harva meistä on H Harkimo, syntynyt rikkaaksi.

16.11.2011 14.56  AP

Eräs sosialisti piti tasa-arvona ja osoituksena inhimillisyydestä sitä, että on tuntipalkka tai kuukausi palkka. Yrittäjä on siis täysin tasa-arvoton ja häntä kohdellaan täysin epäinhimillisesti.

Yrittämiseen ei pääsääntöisesti tarvita suuria rahoja vain harvat alat ovat pääomavaltaisia. Kun kaikkia aloja ja kaikkia yrityksiä katsotaan.

On edelleen suuri harha, etteikö ryysyistä voisi tulla rikkaaksi tai ainakin hyvin toimeentulevaksi. Otetaan sitten joku Harkimo esimerkiksi, niin sillä ei ole minkäänlaista otantapohjaa, vaan esimerkki on tarkoitushakuinen ja erittäin poikkeuksellinen.

Sitten joku väittää, että julkisuuden kautta. Myös tämä on aika NAIIVIA. Sitäpaitsi jos on totta hankkiudu julkkikseksi! Saatat huomata ettei se niin helppoa ole vaan alkaa julkkikseksi.

Yrittäjä kyllä voi olla ilman velkaa ja olla alunperin köyhä, eikä ole julkkis. Ihan , kuin kuka tahansa ihminen.

17.11.2011 12.00  RV

Kampaamo ei vaadi kummoista pääomaa, mutta ravintola jo vähän vaatii. Saati kauppaliike tai rakennusfirma. Mitä enemmän tiloja, koneita ja varastotavaraa tarvitaan sen enemmän pääomia se kysyy. Taksiautoilijakin tarvitsee luvan lisäksi auton, yleensä hyvän. Velaksi ne useimmat hankkivat.

17.11.2011 17.22  Pentti

Leasing on keksitty

17.11.2011 18.26  RV

Ei kaikkea voi liisata.

18.11.2011 7.23  Pentti

Eikö? Ei kaikkea tarvitse myöskään ostaa käteisellä.Tai omaksi.

18.11.2011 12.16  RV

No ei tietty, mutta monella toimialalla joutuu tekemään sen verran raskaita investointeja, että palkansaajan säästöillä ei yritystä perusteta ilman velkaa. Kaverini perusti ravintolan, ja vaikka se ei ole pääomavaltainen ala, piti siihen silti ottaa velkaa aika lailla, kun tila piti laittaa ravintolakuntoon.

Toki liisaus on hyvä systeemi, mutten usko, että mm ravintolakalusteita ja keittiökoneita liisataan, etenkään jos aikoo pitää puljua pitkään.

18.11.2011 13.40  Sanotaan niinku se on

Jonkinlaista velkaa täytyy tosiaan tehdä. Osa veloista on kuitenkin yrittäjän takaamatonta ja osa taas ei. Kovin suuria velkoja ei tarvitse tehdä suurimman osan kun katsoo kaikki yli 300.000 yritystä ja kaikki toimialat. Siis vähemmistö aloista on sellaisia, joihin on pakko tehdä paljon velkaa ja lisäksi sellaista, joka vaatii henilökohtaista takausta. Valintakysymys siis ainakin osittain. Voi myös valita millä aikatauluilla asiat hoitaa, esim jos ottaa velkaa heti yrityksen perustamisvaiheessa, tottakai joutruu enemmän itse takaamaan. Myös yhtiömuoto ja monet muut asiat ratkaisevat.

Moni kuvittelee yrittämisestä kaikenlaista ja moni kuvittelee, että pitää heti saada isot tulot, mikä on absurdia siihen nähden mitä he ajattelevat muusta työstä. Jos haluu saada, on pakko antaa, joko nimmarinsa tai lisäpanoksensa, riskinsä jne.

Ylllätävän suuri osa mieltää, että pitää ostaa heti uusi auto tms... eikä malta odottaa yhtään, siinä sitten foirmat kaatuukin ja sitten syytetään yrittämisen vaikeutta. On paljon ihmisiä, jotka eivät moraalinsa, itsehillintänsä tai arvojensa tai taitojensa kautta sovi yrittäjiksi. Syy ei silloin ole yrittämisessä vaan näiden ihmisten pitäisi muuttua menestyäkseen yrittäjinä. Tai kuten monesti: Menestyäkseen yhtään missään.

Ihmiset käyttävät tekosyynä ja syntipukkina yrittämistä tai mitä tahansa työtä monissa asioissa, joissa pitäisi katsoa peiliin.

Samoin ihmiset käyttävät tekosyynä ties mitä ottamilleen veloille tai hoitamattomille asioilleen, kuten lama, taantuma, kreikka tai naapuri.

Joillekin koko oma elämäntilanne on muka poliitikkojen syy. Joku syyttää olosuhteita ja joku ties mitä.

Kuten alkukirjoituksessa jo kävi ilmi, velka on aina riski ja jos ei sitä hyväksy ei pidä ottaa velkaa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini