Velan määrä on suorassa suhteessa itsenäisyyteenKeskiviikko 16.11.2011 - Heikki Ikonen Charles Bukowskin romaanissa "Kaupungein kaunein tyttö" naispuolinen päähenkilö tuskailee, kuinka tungettelevia miehistä tulee, kun antaa heille luvan tarjota ryypyn. Jos hyväksyt ryypyn, tilaat ongelmia, opastaa kaunotarta kirjailijan alter ego Henry Chinaski. Kohtaus istuisi liike- ja valtiontalouden peruskurssiin. Euromaiden ja ylipäätään valtioiden ylivelkaantumisen yhteydessä luotottajat esittävät erinäisiä vaatimuksia, joilla halutaan varmistaa velallisen maksukyky. Valtioita vaaditaan rankkoihin säästökuureihin, veronkorotuksiin ja yksityistämisohjelmiin, jotka saavat raivoihinsa suuren osan väestöä. Vaatimuksia syytetään demokratian ja valtiollisen itsenäisyyden loukkauksiksi. Tätä kritiikkiä huutavat nyt etenkin kreikkalaiset, pian luultavasti myös italialaiset, joiden rahoitusongelmat ovat laukeamassa käsiin. Tällainen marina on sikäli asiatonta, että velkojien painetta on helppo välttää – se ei vaadi muuta kuin olla ylivelkaantumatta. Eli jätä ottamatta se tarjottu ryyppy. Tämä pitää kutinsa niin valtioiden, yksityishenkilöiden kuin yritysten suhteen. Se, joka kykenee hoitamaan lyhennykset ja korot sopimusten mukaan, voi nukkua yönsä rauhassa. Täysin velattoman ei tarvitse uhrata ongelmalle yhtään ajatusta. Velka on toki monessa tilanteessa houkutteleva tai liki väistämätön osa toimintaa, vaikkapa nuorelle yritykselle, joka tarvitsee investointeja laajentuakseen. Omalla kassalla se onnistuu harvoin muilta kuin vanhoilta yrityksiltä, jotka ovat keränneet pääomaa pitkät ajat. Valtioillakin on monia hyviä syitä ottaa velkaa, vaikkapa perusinvestointeihin yritysten tapaan. Parhaassa tapauksessa velka tuo tehoa ja kasvua, niin yritykselle kuin valtiolle. Mutta velkavetoinen kasvu ei ole koskaan ilmainen lounas. Velka on aina riski, joka voi vaarantaa itsenäisyyden ja perusturvan. Riskien luonteeseen kuuluu, että ne voivat realisoitua varsin yllättäen. Sitä on puntaroitava perusteellisesti jo ennen kuin luotottajan luokse marssii. Jälkiviisaus on hyödytöntä siinä vaiheessa, kun luotottaja rynkyttää ovea. Ryypyllä on aina hintansa. Heikki Ikonen |
Avainsanat: Heikki Ikonen, talous, velka, velallinen, maksukyky, valtiontalous, euro, Kreikka |
|
16.11.2011 11.49
totuuden toinen puoli
Juu mutta miten yrittaja voi olla ilman velkaa kun harvalla on persauksen alla valmiina rahaa semmoiset määrät. Harva meistä on H Harkimo, syntynyt rikkaaksi. |
16.11.2011 14.56
AP
Eräs sosialisti piti tasa-arvona ja osoituksena inhimillisyydestä sitä, että on tuntipalkka tai kuukausi palkka. Yrittäjä on siis täysin tasa-arvoton ja häntä kohdellaan täysin epäinhimillisesti. |
17.11.2011 12.00
RV
Kampaamo ei vaadi kummoista pääomaa, mutta ravintola jo vähän vaatii. Saati kauppaliike tai rakennusfirma. Mitä enemmän tiloja, koneita ja varastotavaraa tarvitaan sen enemmän pääomia se kysyy. Taksiautoilijakin tarvitsee luvan lisäksi auton, yleensä hyvän. Velaksi ne useimmat hankkivat. |
17.11.2011 17.22
Pentti
Leasing on keksitty |
17.11.2011 18.26
RV
Ei kaikkea voi liisata. |
18.11.2011 7.23
Pentti
Eikö? Ei kaikkea tarvitse myöskään ostaa käteisellä.Tai omaksi. |
18.11.2011 12.16
RV
No ei tietty, mutta monella toimialalla joutuu tekemään sen verran raskaita investointeja, että palkansaajan säästöillä ei yritystä perusteta ilman velkaa. Kaverini perusti ravintolan, ja vaikka se ei ole pääomavaltainen ala, piti siihen silti ottaa velkaa aika lailla, kun tila piti laittaa ravintolakuntoon. |
18.11.2011 13.40
Sanotaan niinku se on
Jonkinlaista velkaa täytyy tosiaan tehdä. Osa veloista on kuitenkin yrittäjän takaamatonta ja osa taas ei. Kovin suuria velkoja ei tarvitse tehdä suurimman osan kun katsoo kaikki yli 300.000 yritystä ja kaikki toimialat. Siis vähemmistö aloista on sellaisia, joihin on pakko tehdä paljon velkaa ja lisäksi sellaista, joka vaatii henilökohtaista takausta. Valintakysymys siis ainakin osittain. Voi myös valita millä aikatauluilla asiat hoitaa, esim jos ottaa velkaa heti yrityksen perustamisvaiheessa, tottakai joutruu enemmän itse takaamaan. Myös yhtiömuoto ja monet muut asiat ratkaisevat. |
Ahneella on tunnettu loppu. Velan kanssa urheilu voi kannattaa firmallekin mutta voi maksaa kaiken. Järki käteen muuten voi mennä kaikki.
Kreikkalaisten on turha urputtaa itte tunkionsa valitsivat, kukaan ei käskenyt ottaa velkaa tuommoisia tanan määriä.