Miksi elämä ei voisi olla mukavaa?Maanantai 12.12.2011 - Olli Linjala "Kyllä on mukavaa kun taas pääsee töihin!" Tämän lauseen kuulin torikahvilassa viereisestä pöydästä. Oletin auringonpistoksen sumentaneen kuullunymmärtämiskykyni. Salakuuntelun tuloksena minulle aukeni monta uutta näkökantaa työyhteisön ja työstä nauttimisen merkityksestä elämänlaatuun. Avoin kiinnostus työkaveria ja hänen persoonaansa kohtaan on rakentava ominaisuus. Tunnemmeko työkaverimme? Paljonko tiedämme hänen arvomaailmastaan, erityisosaamisistaan, harrastuksistaan, perheestään tai elämän tavoitteista? Tiedänkö, mitä hän ajattelee minusta kaverina, työkaverina tai ylipäätään ihmisenä? Nämä ovat perustietoa, jotta voimme viihtyä työyhteisössämme, joka muodostuu aina ihmisistä |
Avainsanat: Olli Linjala, tahto, tunne, tunteet, onnistuminen, työyhteisö, hymy, asenne |
|
18.12.2011 11.56
Hevimies
Kaikki ei nauti ponniskelusta, mulla on yks frendi joka on täysin tyytyväinen elämäänsä vailla mitään omaisuutta. |
19.12.2011 12.41
Jätti
Jep jep, vai sanooko vaan olevansa..... |
20.12.2011 9.45
Hevimies
Ei kyllä se on ihan aidosti onnellinen, ei se koskaan valita mistään mitään. Osaa nauttia vapaa-ajastaan. |
20.12.2011 17.02
Jätti
Vaikea mennä toisten pään sisään. Varmaa ei siinä ole muu kuin, että on epävarmaa, vaikka todenäköisyyksillä voidaankin pelata. |
21.12.2011 15.05
Hevimies
No aika varmasti se on sossun luukulla asioinu viimeset 20 vuotta että vähemmän epävarmaa sillä on kuin meillä jotka ottaa riskejä elämässä saavuttaakseen jotain. |
Elämähän on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Kumpa useampi sen oivaltaisi.