hmm kyä mun mielestä pitää reilusti kysyä kauppaa. Eikä tuhlata aikaa jaaritteluun että asiakkaan täytyy kysyä että myytkö sä ny vai et hehe

Tottakai. Kaupan pyytäminen on ainakin yksi asioista joissa ontumista jopa ammattilaisilla yllättävän usein. Vaikka se uskomattomalta kuulostaisikin. Perusvikana se on suurimmalla osalla myyjistä.
Se on kuitenkin oma juttunsa erillisenä.Yhteen kirjoitukseen ei saa kaikkea mahdutettua.


Ilman kirjoituksessa olevia on vaarana käydä niin, että pelkästä kaupanpyynnin tehokkuudesta tulee kuva tyrkyttävästä myyjästä. Ensin siis kontaktit, vuorovaikutus ja vakuuttavuus.

Ilman näitä perustuksia pelkkä kaupan pyytäminen voi hyvälläkin tekniikalla ja taidoilla kuulostaa ja ennenkaikkrea tuntua tyrkyttävältä tai muuten epämiellyttävältä.

Oikeastaan asia mielestäni sisältyy tähän toistamaani ja niin sen tarkoitin:
Kuinka paljon ajasta ja energiasta suuntaan kaupan päättämiseen?
Osa myyjistä ei pyri voimallisesti itse viemään kauppaa päätökseen vaan odottaa, että asiakas tekee siitä aloitteen. Tämä on tietysti myös myyntiprosessin tavoite. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahdu, myyjän täytyy ottaa aloite käsiinsä. Koko myyntitapahtuman aikana, kun ollaan vuorovaikutustilanteessa kannattaa pitää tavoite kirkkaana mielessä. Se tavoite on kaupan aikaan saaminen. Pelkkä ajatus ei kuitenkaan riitä, vaan tavoite vaatii toimintaa. Aina ajan ja energian suuntaaminen käytännön toimissa ei tarkoita suoraan kaupan pyytämistä, vaan koko prosessin ohjaamista kohti kaupan päätöstä. Monesti juuri niin, että ohjataan asiakas itse päätökseen menemiseen.

Tarkennuksena/ lisäyksenä:

Ei tarkoita VAIN kaupan pyytämistä

hehe joo, mulle joskus soitti joku myyjänalku. ensin se kauhian luontevasti omastamielestaan tykitti spiikkinsän kaikkine hienoine tarjouksineen ja kaupanpäälisineen joka kesti varmaan 10min. Tai ainakin siltä se tuntu. Tykityksensä jälkeen se kysy kauppaa enkä oikein ees tienny mitä se halus myydä. Sanoin tietty että en osta ja se alko tivaamaan että mikäs siinä mättää, niin sanoin että kaikki mahollinen mättää. Siihen se ei sitten löytäny mitään vastaväitettä.

Eniten ihmetyttää että miten joku maksaa sille noin taidottomasta suorituksesta. Luulis kouluttavan kunnolla ennen kun päästää soittamaan minnekkään.

Monet aliarvottavat myyjiä.Jostainhan kaikkien on kuitenkin aloitettava.On kuitenkin totta, että aliarvoisia myyjiä on paljon.

No kyllä hyvää myyjää osataan arvostaa, mutta se että joku törttöilee puhelimessa ja tuhlaa sun aikaa niin sitä on suhteellisen vaikea arvostaa.

Kyllä niinkun jonkun sortin suunnitelma täytyy olla ennen kuin aloittaa myyntitoiminnan, muuten se on sama kun joukkue menis pelaaman jalkapalloa ja jokainen pelaisi omalla lemppari taktiikallaan.

"Kyllä niinkun jonkun sortin suunnitelma täytyy olla ennen kuin aloittaa myyntitoiminnan, muuten se on sama kun joukkue menis pelaaman jalkapalloa ja jokainen pelaisi omalla lemppari taktiikallaan. "



Niinhän suurin osa alkavista yrityksistä tekee. Ja moni Suomalainen oman taloutensa kanssa. Ja ihmiset elämänsä.
Sitten valitetaan että oli sattumaa. Kellä oli kellä ei.

Juu sattuma ja onni on ne pateettisimmat tekosyyt.
Kaikki baarin denatkin on denoja vain sen takia että niillä oli huono onni. Ainakin jos niiltä kysyy, vika ei koskaan löydy heistä itsestään.

Omasta kokemuksesta sanoisin että pitää etukäteen mieettiä kenelle, kuka voisi olla mahdollinen tuleva asiakas. Sitten oma tuote pitää "paketoida" siten että siitä on ostajalle hyötyä ja ostajalle on saatava syntymään tarve ostaa. Ennen suoraa tarjousta tulee kartoittaa keskustelussa, mitä ostaja mahdollisesti haluaa. Pakkomyynnistä ei kokemukseni mukaan tule kuin harmia.