Blogin arkisto

Siirry arkistosivulle »

Hymyä huuleen vaikka väkisin - töissä pitää olla kivaa

Share |
« Kirja, joka toiv..
Draghi pelasti e.. »

Maanantai 10.9.2012 - Ulla Vilkman


ulla_vilkman.jpgTyöhyvinvoinnin monet asiantuntijat ja ammattilaiset ovat viime aikoina julistaneet, että töissä pitää olla kivaa. Vastareaktioita on siis ollut odotettavissa. Viime viikolla törmäsin Talouselämän blogissa Fujitsu Finlandin Mikko Laaksosen kirjoitukseen otsikolla "Töissä ei ole kivaa".  Kirjoitus alkaa näin:

"Ei minulla sinänsä ole mitään kivaa vastaan, mutta välillä ihmetyttää se ajatus, että töissä pitäisi olla "kivaa" ja kollegoiksi pitäisi palkata vain "mukavia tyyppejä". Väitän, että motivaation pitäisi tulla työn haastavuudesta. Kun työ on haastavaa, se tarkoittaa, että työntekijä on epämukavuusalueella, edes vähän. Se tarkoittaa, että tapahtuu kehitystä."

Kolme viimeistä lausetta ovat täyttä asiaa. Väitämme kuitenkin, että sanan kiva määritelmä on hakusessaan. Työn "kivuus" voi juuri tulla siitä haastavuudesta ja kehittymisen tunteesta. Onnistumisista.

Työ on nautinto

Kun sanotaan, että töissä pitäisi olla kivaa, se ei tarkoita sitä, että koko ajan pitäisi olla hah-hah-hauskaa tai että kaikkien pitäisi olla parhaita kavereita keskenään. Meidän mielestämme kiva tarkoittaa sitä, että aamulla on mukavaa lähteä töihin, koska siellä odottaa

  1. sellaiset työtehtävät, jotka haastavat riittävästi ja tuntuvat motivoivilta
  2. sellainen työyhteisö, jossa voi toimia omana itsenään ja
  3. sellaiset työkaverit, jotka tukevat, kannustavat ja auttavat tarvittaessa

"Kun ihminen nauttii siitä mitä tekee, hän haluaa kehittyä ja haastaa itseään. Sitä kautta yksilö kokee palkitsevia hetkiä, toteuttaa itseään ja lisää omanarvontuntoaan."

Parhaimmillaan se on juuri näin. Koko työhyvinvointikeskustelua leimaa edelleen hieman höpöhöpö-leima, vaikka monet läpiviedyt hankkeet ovatkin jo todistaneetkin numeroiden kautta, että panostaminen ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin voivat tuoda merkittäviä säästöjä ja vähentää tuntuvasti sairaspoissaoloja.

Hymyä huuleen

Työhyvinvointia arvostelevat tahot nostavat esille juuri näitä pehmosanoja arvostelevin sanakääntein ja kommentoivat, että "miksi töissä pitäisi olla kivaa tai hauskaa?", "miten niin nauru kuuluu työpaikalle?".

Käyn itsekin puhumassa yrityksissä työssä innostumisesta ja yksi tärkeä osa-alue on myönteinen ajattelu. Työelämässä, kuten elämässä yleensäkin, on omat myötä- ja vastoinkäymisensä. Myönteisessä ajattelussa on kuitenkin kyse siitä, että voimme valita suhtautumisemme asioihin. Päätämmekö raivota epäonnistumisista vai voisimmeko todeta, että asia meni nyt näin ja käyttää energian sen pohtimiseen mitä tästä opimme ja miten ensi kerralla varmistamme, ettei näin käy. Tutkimustenkin mukaan myönteisesti ajattelevat ihmiset selviävät haastavista tilanteista helpommin.

Työhyvinvointikeskustelun tarkoitus ei ole tehdä meistä suomalaisista typerästi virnisteleviä jeesjees-miehiä ja -naisia, jotka teeskentelevät kaiken olevan hyvin ja "kivaa". Mutta, jos keskustelun, koulutusten, herättelevien puheenvuorojen ja erilaisten uutisointien ja blogikirjoitusten kautta pääsemme siihen, että ihmiset osaavat itse löytää omasta työstään innostumisen lähteitä, onnistumisen iloa ja merkityksellisyyttä ja ottavat itse vastuuta omasta sekä työyhteisönsä hyvinvoinnista niin olemme ottaneet huiman askeleen eteenpäin. Jos vielä lisäksi ihmiset saavat  työskennellä organisaatiossa, joka mahdollistaa innostumisen ja vastuunottamisen, olemme matkalla kohti paremmin voivaa työkulttuuria.

Toivotamme kaikille kivaa työviikon jatkoa!

Ulla Vilkman
työhyvinvointivalmentaja, kouluttaja ja Ilona Tuotanto Oy:n toimitusjohtaja

Avainsanat: Ulla Vilkman, työhyvinvointi, työyhteisö, työ, työilmapiiri


Kommentit
10.9.2012 10.12  Olen Suomalainen

Lieneekö Suomalainen mielenlaatu vai mikä lie, kun Suomalainen näkee, kokee ja sanoo mitä näkee sellaisesta näkökulmasta, että ilmaisee pessimismiä, negatiivisuutta ja monet muut taas ilmaisevat sen minkä näkevät hyvänä. Suomalaisille ei oikein tunnu mikään olevan koskaan hyvin eikä ainakaan tarpeeksi hyvin missään asiassa. Kyse ei ole tästä ajasta, lamasta eikä taantumista vaan tuntuu olevan perustoimintana. Vihaako Suomalainen työntekoa, työkavereita ,työnantajaa vai mistä oikein on kysymys? Kysymys herää usein kun keskustelua tästrä asiasta on.
10.9.2012 14.48  lol

Touché
10.9.2012 21.01  Hevimies

Tyytymättömyys on ainoa tie jatkuvaan parantamiseen. Jos kaikki olisi hyvin, miksi pyrkiä parempaan.

Liekö siinä syy että Suomalaiset pienen väkilukunsa ja lyhyen historiansa aikana ovat saaneet aika paljon enemmän aikaan kuin monet kestohymy perseessä haaveilevat kansakunnat.
10.9.2012 23.16  Empä laskisi kovinkaan paljon perusjunttisuomalaisen menestymisen varaan

En usko, että tyytymättömyys siinä muodossa, kuin Suomalaiset tai esimerkiksi hevimies esittää olisi ainoa tie parantamiseen. Pikemminkin kyseessä on synkkä tyhmä hokema, jossa ei ole sisältöä, koska muuta ei osta ajatella tai oikeastaan ei osata ajatella välttämättä ollenkaan. Kun puhutaan jatkuvuudesta Suomi on itse tuhonnut omat saavutuksensa ja historia on tosiaan kovin kovin lyhyt menestyksillä joita Suomalaiset ovat saaneet aikaan. Pikemminkin asia on toisinpäin. Esim Ruotsalaiset ovat paljolti positiivisemmin ja rakentavammin suhtautuvia ja historia on paljon pidempi menestyksillä. Suomalaiset ovat maailmanmestareita tekemään vääriä johtopäätöksiä ja omimaan pikku menestykset kansallisiksi menestyksiksi. Ainoa todellinen kansallinen menestyminen on ollut toisesta maailmansodasta selviäminen, muut eivät ole oikeasti ole olleet juurikaan koko kansan menestyksiä.
Suomalainen tosiaan helposti mieltää, että Hevimiehen karkea ilmaisu kestohymy perseessä haaveilevat kansakunnat on sitä kun ei tehdä kuin juntit Suomalaiset. Eihän se oikeasti sitä ole. Ja lisäksi monet menestyneistä Suomalaisista ovat hyvin ei tyypillisiä Suomalaisia tuohon Hevimiehen kuvaan verrattuna. Tankero, tunkero juntti menestyviä Suomalaisia on joukossa hyvin vähän.
11.9.2012 11.22  Hevimies

Voi hyvä idiootti. Oletko koskaan kuullut käyttöjärjestelmästä nimeltä Linux.

Käytät sitä joka ikinen päivä, vaikka et edes tiedä käyttäväsi.

Se yksinään on jo paljon isompi juttu mitä Ruottalaiset ovat koskaan saavuttaneet.
11.9.2012 12.11  AP

Voi elämä.Voi Jeesus. Voi voi voi voi
Linuxhan se on maailman top ihmeissä.
Haloo nyt vähän.
Eikä Linux edes liity työhyvinvointiin eli Suomalaisten ja Ruotsalaisten tai muiden kansalaisuuksien asenteisiin työhönsä ja työkavereihinsa.
11.9.2012 12.16  Hevimies

Kaikkeen mihin liittyy internet liittyy myös linux, ei nettiä ilman linuxia, ei googlea ilman linuxia..........
telkkarisikin käyttää linuxia se on paljon paljon isompi asia kuin AP:n pikkuruiset aivot ymmärtävätkään.
11.9.2012 13.23  AP

Jaha. Linux Suomalainen? Kyseenalaista.
Linus Torvalds Suomalainen? Kyseenalaista.
Tyypillinen Suomalainen? Hyvin kyseenalaista.

Eiks kuvia olis netissä ilman linuxia? Miten niitä sitten oli ennen? Varmasti siis olisi toinen systeemi jois Linuxia ei olisi.
Telkkarissakin oli kuva ennen kuin Linuxia oli.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/
tassa+ovat+suomalaiset+ja+ruotsalaiset+keksinnot++hammastyttava+ero
/20110367919

Kyse ei kuitenkaan ole keksinnöistä vaan asenteista hyvä Hevimies. Ja siinä Ruotsalaiset ovat olleet ehdottomasti parempia, kannustavampia ja suurempia aikaansaamaan. Sori.

Suomessa on kyllä "insinööriuskovainen" kultuuri. Uskotaan, että keksintö itsessään on parasta mitä maailmassa on. Näinhän ei ole. Edes maailman paras keksintö ei ole mitään ilman toteutusta ja siihen liittyy paljon asioita. Tämäkään ei kuitenkaan ole työhyvinvoinnin ydin. mustavalkoisuus ja ei kehittävä vastahanka ja uuden vastustaminen ja moni muu asia tekee Suomesta joissain asioissa kehitysmaan kun työhyvinvoinnista puhutaan. Asenteet yrittämiseen ja tiimityöhön ovat aika erikoisia. Ennen pärjättiin, kun Suomalaisia johdettiin auktoriteeteilla, ja pelolla se toimi. Ei toimi enää. Suomalaisten pelko tiettyjä asioita kohtaan näkyy silti. Toisia asioita ei taas pelätä ollenkaan ja leveillään sillä. Ollaan takapajulassa vähän jäljessä. Joissain asioissa noin 50 vuotta.
Muun muassa sosialististen vaikutteiden tulos näkyy. Ikävä kyllä.
11.9.2012 14.33  Hevimies

http://www.wired.com/wiredenterprise/2012/06/torvalds-nvidia-linux/

Koko internet perustuu hyvin vahvasti linuxiin.
Ennen internettiä oli "purkkeja" jotka eivät olleet muuta kuin yksittäisiä palvelimia sielä täälä johon otettin suoria yhteyksiä.

Se mitä oli joskus ei päde tänäpäivänä lainkaan, asutko museossa vai mistä noin muumio tv argumentti
11.9.2012 16.14  AP

Onko Internet maailman paras keksintö ikinä?
Tuleeko mitään enää tämän jälkeen, joka on suurempaa tai tärkeämpää?

Eiköhän ilman Linuxia olisi linuxia vähän vastaava keksitty. Ei pidä yliarvoida keksintöjen omalaatuisuutta. Auto, sähkö, puhelin ties mitä on keksitty monella taholla läöhres samaan aikaan kun olosuhteet ovat sen mahdollistanneet ja tässä tapauksessa tietoteknikka oli kehittynyt tiettyyn suunntaan ja tietylle tasolle. Hevimiehen mielestä Linux olis varmaan keksitty ilman tekniikkaakin? Ja kukaan ei olisi ikinä keksinyt sitä kuin nykyiset keksijät. Ja he varmaan keksivät sen tyhjästä ihan ite.

Mutta edelleen. Ollaan aiheesta niin sivussa kuin voi olla.
11.9.2012 17.23  Hevimies

Internet on aikakautensa paras keksintö kiistatta.

Kyllä vähän linuxia vastaavia käyttöjärjestelmiä on jo, mutta ei mitään linuxin veroista.

Autojen ajotietokonessa pyörii linux, kuten myös suuressa osassa matkapuhelimista. Sähköä ei ole kukaan keksinyt, se on ollut olemassa ennen ihmistä.
11.9.2012 18.23  Tai sitten

Voipi myös olla että internet on aikansa pahin keksintö, kun historiaa katsotaan muutaman sadan vuoden päästä.
Ihmiset epäsosiaalistuvat ja kuten nähty pahimmassa tapauksessa epäinhimillistyvät.
11.9.2012 22.30  Hevimies

Eiköhän tuon internet ole edistäny ihmisten sosiaalistumista, mm sosiaalisten medioiden kautta.
12.9.2012 7.31  Minna Pakkanen

Taas kerran tuntuu että tässä työhyvinvointiasiassa menee velit ja puurot sekaisin. Myönteinen ajattelu ei auta ihan kaikissa asioissa. Tässä unohdetaan kokonaan motivoitumisen näkökulma sekä asioiden arvotus. Tämähän johtaa suoraan esimiestyöskentelyyn eli esimiesten osaamiseen tai osaamattomuuteen.Toisaalta työntekijät ovat myös vastuussa siitä että kertovat mitä pitävät tärkeänä jotta työ palkitsisi tekijäänsä. Kuunteleminen on kova juttu tässä suorittajien yhteiskunnassa. Ken sen osaa menstyy (:
14.9.2012 20.27  JAMA JAMA

OIKEEN HYMY HUULEN :)
14.9.2012 21.21  Homma menee näin

Ei pidä kostaa työkavereille tai asiakkaille tai esimiehelle omaa itsetunnon heikkoutta tai jotain pahaa oloa,oli syy mikä tahansa. Se on vaan niin, että siinä on sen seuraus ja siinä on sen syy. Sitä kylvää, mitä niittää.
Tee toisin päin niin ostat arvan parempaan.
Mitä enemmän arpoja, sitä suurempi mahdollisuus vaikka varmaa ei ole mikään.

Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini