Blogin arkisto

'Toiseus ja todellisuus' - antaa intiaanijohtajan kertoa meille

Share |

Keskiviikko 23.1.2013 - Riikka Söyring


Sain mielihalun suomentaa American Indian Movementin (AIM) edesmenneen johtajan, lakota-intiaani Russell Meansin ajatuksia. AIM ajaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta. Valitsemani katkelmat ovat osa pitkästä puheesta, jonka Means piti heinäkuussa 1980 Etelä-Dakotassa, Mustien vuorten lähellä järjestetyssä kansainvälisessä tapaamisessa.

Käännös ei ole sanatarkka ja orjallinen kopio, olen pyrkinyt tavoittamaan enemmänkin "puheen hengen" kuin akateemista täsmällisyyttä.  Intiaanit opettivat minua sulkemaan silmäni, jotta kuulisin puheen hengen. Tekstiä lukiessakin se onnistuu kyllä. Russell Meansin puheen nimi oli "For America to Live, Europe Must Die":

Jotta Amerikka eläisi, Euroopan on kuoltava

"...Eurooppalainen materialistinen traditio riisua universumi hengellisyydestä (despiritualize), on hyvin samantapainen sen ajattelumallin kanssa, jossa toiselta ihmiseltä otetaan ihmisarvo pois. Ja kuka kaikkein tehokkaimmin näyttää ottavan muilta heidän ihmisarvonsa pois? Ja miksi?

Sotilaat, jotka ovat nähneet paljon taisteluita oppivat tekemään tämän viholliselle ennen kuin palaavat takaisin taistelemaan. Murhaajat tekevät niin ennen kuin lähtevät murhaamaan. Natsien SS-miehet tekivät niin keskitysleirien vangeille. Poliisit tekevät niin. Korporaatioiden johtajat tekevät niin työntekijöille, jotka he lähettävät uraanikaivoksiin ja terästehtaisiin. Poliitikot tekevät niin jokaiselle näköpiirissään olevalle.

Kaikille ihmisarvon toiselta ihmiseltä pois ottaville ryhmille on yhteistä se, että se antaa luvan tappaa ja muutoin tuhota kanssaihmisiä; prosessi saa sen aikaan.

Yksi kristinuskon keskeisimmistä käskyistä sanoo: "Älä tapa", ainakaan ihmisiä, joten keino, jota käytetään, on muuntaa uhrit epäihmisiksi. Silloin voit väittää "Älä tapa"-käskyn rikkomista hyveeksi.

Universumin suhteen arvon pois ottamisen prosessi, hengellisyydestä riisumisen sielullinen prosessi toimii niin, että planeetan tuhoamisesta tulee hyveellistä. Termejä kuten "edistys" ja "kehittäminen" käytetään peitesanoina, samaan tapaan kuin "voittoa" ja "vapautta" käytetään peitesanoina, silloin kun dehumanisaation prosessissa, ihmisarvon pois ottamisen prosessissa oikeutetaan teurastus.

Esimerkiksi kiinteistökeinottelija saattaa viitata "kehittämiseen" kun hän repii maan auki ja perustaa kivilouhoksen; "kehitys" kuitenkin tarkoittaa tässä tapauksessa totaalista, täydellistä tuhoa; maa itse poistetaan, viedään pois.

Mutta eurooppalainen logiikka on hyötynyt muutaman tonnin soraa, jolla lisää maata voidaan "kehittää" rakentamalla teiden pohjia. Lopulta koko universumi on avoin - eurooppalaisesta näkökulmasta - tällaiselle mielipuolisuudelle.

Tärkeintä tässä on kenties se tosiasia, että eurooppalaiset eivät koe mitään menetyksen tunnetta tästä kaikesta. Loppujen lopuksi, ovathan heidän filosofinsa riisuneet todellisuuden hengettömäksi, joten heille ei ole olemassa mitään tyydytystä saatavilla vuoren tai järven tai ihmisen olemisen ihmeestä.

Ei, tyydytys mitataan materian mitalla; paljonko ainetta saa haalittua. Joten vuoresta tulee soraa, järvestä tulee tehtaalle jäähdytysallas, ja ihmiset kerätään kokoon niissä tottelevaisuusmyllyissä jauhamista varten, joita eurooppalaiset kutsuvat kouluiksi.

Vastuu on Euroopassa

... En usko kapitalismin sinällään olevan vastuussa tilanteesta, jossa Amerikan intiaanit on julistettu kansalliseksi uhraukseksi. Ei, ennemminkin se on eurooppalainen perinne; eurooppalainen kulttuuri on vastuullinen. Marxismi on vain viimeisin jatkumo tälle perinteelle, ei ratkaisu. Liittoutuminen marxilaisten kanssa on liittoutumista niiden voimien kanssa, jotka ovat julistaneet meidät hyväksyttäväksi kulueräksi.

On toinenkin tie. On lakotain perinteinen tie, on Amerikan intiaanikansakuntien tiet.

Se on tie, joka tietää, että ihmisellä ei ole oikeutta häpäistä Äiti Maata; tie, joka tietää, että on olemassa voimia, jotka ylittävät sen, minkä eurooppalainen mieli voi käsittää; että ihmisten tulee elää sopusoinnussa ja yhteydessä kaiken kanssa tai ennenpitkää se muu, eurooppalaiselle käsittämätön, eliminoi riitasoinnun.

Toispuoleiset painotukset, ihmisiltä ihmisille - ylimielisyydessään eurooppalaiset käyttäytyvät kuin olisivat luonnon yläpuolella, yläpuolella kokonaisuuden, erillisinä - ja erillisyydessä eläminen voivat päättyä ainoastaan täydelliseen epäsointuun ja uudelleensopeuttamiseen, mikä leikkaa ylimieliset ihmiset oikeaan kokoonsa, antaa heille esimakua siitä todellisuudesta, mikä on heidän otteensa ja kontrollinsa ulottumattomissa ja palauttaa harmonian.

On olemassa tarve vallankumoukselliselle teorialle, jotta tämä toteutuisi; se ei ole ihmisen hallittavissa. Tämän planeetan luonnonkansat tietävät tämän, eivätkä siksi teoretisoi siitä. Teoria on abstraktia, meidän tietomme on todellista.

Perustermeiksi suodatettuna: eurooppalainen usko - mukaan lukien uusi uskonto: tiede - saa yhtälön tulokseksi, että ihminen on yhtä suuri kuin Jumala. Eurooppa on aina etsinyt messiasta, pelastajaa, olkoot se pelastaja sitten ihminen Jeesus Kristus, ihminen Karl Marx tai ihminen Albert Einstein. Amerikan intiaanit tietävät tämän olevan täydellisen nurinkurista...

He eivät kuuntele

... Mutta järkiperäisyys on kirous, koska se saa ihmisen unohtamaan asiain luonnollisen järjestyksen tavalla, johon muut luodut eivät koskaan sorru. Ei susi unohda paikkaansa luonnollisessa järjestyksessä. Amerikan intiaanit saattavat unohtaa. Eurooppalaiset unohtavat melkein aina.

Me kiitämme rukouksessa kaurista, sukulaistamme, koska he antavat meille lihaansa meidän syödä; eurooppalaiset ottavat lihan itsestäänselvyytenä ja pitävät kaurista itseään alempana olentona. Eurooppalaiset pitävät itseään jumalan kaltaisina kaiken tieteensä ja rationalisminsa takia. Jumala on heidän kaikkivaltiaansa; kaiken muun täytyy olla alempiarvoista...

... Amerikan intiaanit ovat yrittäneet kertoa näitä asioita eurooppalaisille jo satoja vuosia. Mutta kuten aiemmin mainitsin, eurooppalaiset ovat osoittautuneet kykenemättömiksi kuulemaan.

Luonnollinen järjestys tulee voittamaan, ja rikkojat kuolevat pois, samalla tapaa kuin kauriit kuolevat, kun ne loukkaavat harmoniaa ylikansoittamalla annetun alueen. On vain ajan kysymys, ennen kuin se, mitä eurooppalaiset kutsuvat "globaalin ulottuvuuden suurkatastrofiksi" tapahtuu.

On Amerikan intiaanien osa, kaikkien luonnonkansojen osa, selviytyä. Osa selviytymistämme on vastarinta. Emme vastusta kaataaksemme hallituksen tai hankkiaksemme poliittista vaikutusvaltaa; vastustamme, koska on luonnollista vastustaa sukupuuttoon hävittämistä; on luonnollista yrittää selviytyä. Emme halua valtaa tai valkoisten instituutioita; me haluamme valkoisten instituutioiden häviävän. Se on vallankumousta.

Amerikan intiaanit ovat yhä kosketuksissa näihin realiteetteihin - profetioihin, esi-isiemme perinteisiin ja tapoihin. Opimme heimon vanhimmilta, luonnolta ja opimme voimilta. Ja kun katastrofi on ohi, me Amerikan intiaanit olemme yhä täällä. Samantekevää, onko kyseessä vain kourallinen, joka elää korkealla Andien vuoristossa. Amerikan intiaanit selviävät, harmonia palautetaan. Se on vallankumousta..."

Riikka Söyring

Alkuperäinen teksti

Lähde: Russell Means Speeches

http://www.russellmeans.com/speeches.swf

 

Avainsanat: Riikka Söyring, Russel Means, AIM, Amerikka, Eurooppa, rationalismi


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini