Blogin arkisto
Ystävällisyydestä voimaa johtamiseenTiistai 9.4.2013 - Ville Saarikalle
The Economistin (19.1.2013) mukaan Mulally myös elää niin kuin opettaa. Hän halaa – ja on täysin aito. Hän on johtaja, jolle haluat antaa parastasi. Mulally ei syyttele, mutta silti tarttuu asioihin. Hänen aikanaan politikointi on saanut Fordilla väistyä. Nykyisin yhtiössä ei suojata kaverin selustaa, vaan ongelmista kannetaan reilusti vastuuta. Tulosta on myös syntynyt. Kun Mulally tuli Fordin johtoon vuonna 2006, oli amerikkalainen autoteollisuus ollut vaikeuksissa jo useita vuosia. GM ja Chrysler joutuivat turvautumaan valtion apuun, mutta Ford ei näitä avustuksia tarvinnut. Vuonna 2011 Financial Times valitsi Mulallyn vuoden henkilöksi (Wikipedia). The Economist (19.1.2013) kertoo, kuinka Detroitin kolme suurta ovat onnistuneet hiljattain kääntymään hyvään suuntaan uuden johtajuuden alaisuudessa. Arvostetun brittilehden mukaan kuitenkin juuri Mulally omaa parhaat mahdollisuudet liittyä Henry Fordin, Alfred Sloanin ja Walter Chryslerin joukkoon suurena autojohtajana. Fordin johtamisessa on saavutettu jotain ainutlaatuista. Ehkäpä ystävällisyys on ollut ratkaiseva kilpailuetu? Hyvät käytöstavat ja ystävällisyys eivät todellakaan ole itsestäänselvyyksiä. Työelämässä huomio kiinnittyy herkästi "kovaan bisnekseen", mutta tuore Harvard Business Review (tammikuu-helmikuu 2013) käsitteleekin yhdessä artikkelissaan epäkohteliaisuuden hintalappua (The Price of Incivility, s. 114-121). Christine Porath ja Christine Pearson esittävät joukon uskottavia syitä, miksi kannattaa käyttäytyä nätisti. Epäkohtelias käytös ilmeni Porathin ja Pearsonin tutkimusten perusteella mm. seuraavasti:
"Ei meillä huudeta toisille tai harrasteta julmuutta", saattaa joku ajatella. Epäkohteliaisuus ei Porathin ja Pearsonin mukaan välttämättä ilmenekään kovin räikeästi, vaan kyse on usein puhtaasti ajattelemattomuudesta. Johtaja voi ottaa itselleen kunnian onnistumisista, mutta osoittaa sormella asioiden mennessä pieleen, tai hän voi esimerkiksi lähettää sähköpostia kesken esityksen. Tällaiset pienet teot voivat olla jopa vahingollisempia, koska ne eivät ole niin ilmeisiä ja niihin ei välttämättä kiinnitetä edes huomiota. Lopulta moraali kuitenkin kärsii. Johtajalle kasvun paikka voi Porathin ja Pearsonin mukaan ollakin hyvän esimerkin tarjoamisessa, palautteen pyytämisessä ja huomion kiinnittämisessä kysymyksiin. Paljon on ollut puhetta Steve Jobsin johtamistyylistä, joka ilmeisestikin oli melko autoritäärinen. Kuulee kerrottavan, kuinka Steve saattoi huutaa ja käyttäytyä todella törkeästi. Ehkä hänellä oli siihen varaa, mieshän oli nero. Sinulla ei kuitenkaan luultavasti ole samoja aseita käytössäsi. Kaikessa ei ehkä sittenkään kannata ottaa mallia Steve Jobsista, vaan mieluummin vaikkapa Alan Mulallysta. Ville Saarikalle Ville Saarikalle on kirjoittanut mm. laupeuteen, nöyryyteen ja kiitollisuuteen liittyviä tekstejä ilmaiseen kirjaansa ”Kadonneet aarteet – ajattomat, rikkaan elämän salat". Kirja on luettavissa ilmaiseksi täällä. |
|
Avainsanat: Ville Saarikalle, johtaminen, johto, esimies, esimiestyö 
|
|
|
9.4.2013 14.26
Raimo Lampi
Kannustus ylipäätään on faktallisesti havaittu tehokkaammaksi ja sitouttavammaksi johtamistavaksi kuin haukut ja parjaamiset. Nolaamisesta tai kiusaamisesta puhumattakaan. |
|
9.4.2013 18.53
Harri Jyrkiäinen
Hei |
|
10.4.2013 9.55
Alf Rehn
Keskeisintä tässä ei oikeastaan liene ystävällisyys sinänsä, vaan kunnioitus (mitä voi tietenkin näyttää ystävällisyydellä). Me haluamme kaikki että meitä kunnioitetaan, ihmisinä ja ammattilaisina. Johtaja joka käyttäytyy tavalla joka nolaa ja alentaa alaista kieltää tämän ammattilaisuuden (ihmisyydestä puhumattakaan), jolloin moni tuntee että on ihan OK tehdä huonompaa työtä ? pomohan on osoittanut ettei ammattimaisuutta kunnioiteta. |
|
10.4.2013 10.09
Pauli Vuorio
Olen pitkälti arvostetun Alf Rehnin kanssa samaa mieltä. Asiakaspalvelu ja myyntityössäkin se, että toisesta tuntuu siltä, että häntä arvostetaan auttaa asioia ihmeesti eteenpäin. Tunne tulee siitä, että arvostus on oikeata. Useimmiten aavistamme onko toinen aito. Ennemmin tai myöhemmin. Yleensä ennemmin. |
|
11.4.2013 11.10
Sami Haanpää
Mielestäni hyvä johtaja osaa herättää henkilökunnan ymmärtämään miksi he käyvät töissä ja osaa tukea heitä henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa pääsyssä niin että hyöty sataa myös firman laariin. |
"Se, miltä ihmisistä tuntuu, saattaa olla kaikkein tärkeintä sekä henkilökohtaiselle että tiimin menestykselle. Ihmisten täytyy tietää, että sinä välität heistä, joten osoita säännöllisesti heille arvostusta. Sano 'kiitos' usein. Etsi asioita, joita juhlia. Kohtele ihmisiä kunnioittavasti", kertoo Fordin toimitusjohtaja Alan Mulally (Schwartz, Gomes & McCarthy 2010).
Mahtavaa. Tässä on oppimista myös kaikkiin muihin kuin johtajan tehtäviin.Opettajille, poliitikoille, esimiehille alaistaitoihinkin.