Mitä tiede kertoo ihmisen motivaatiosta? Asiaa on tutkittu paljon. Kirjailija Daniel Pink, joka on toiminut mm. Al Goren vastaavana puheenkirjoittajana, luennoi asiasta intohimoisesti. Olin kuuntelmassa Pinkin esitystä Nordic Business Forumin seminaarissa viime syksynä.

Yllättävänä tuloksena voitaneen todeta, että palkkio – rangaistus –malli (jos –› niin) ei toimikaan kuin tietyin reunaehdoin. Milloin välitön palkinto toimii? Kun on kyse mekaanisesta, yksinkertaisesta lyhyen aikavälin tehtävästä, välitön palkkio toimii. Mikäli tehtävä on hivenen monimutkaisempi ja vaatii kongitiivisia ajattelutaitoja, palkitseminen toimii käänteisesti eli mitä parempi palkkio, sen huonompi lopputulos.

Mitä tiede kertoo ihmisen motivaatiosta? Asiaa on tutkittu paljon. Kirjailija Daniel Pink, joka on toiminut mm. Al Goren vastaavana puheenkirjoittajana, luennoi asiasta intohimoisesti. Olin kuuntelmassa Pinkin esitystä Nordic Business Forumin seminaarissa viime syksynä.

Yllättävänä tuloksena voitaneen todeta, että palkkio – rangaistus –malli (jos –› niin) ei toimikaan kuin tietyin reunaehdoin. Milloin välitön palkinto toimii? Kun on kyse mekaanisesta, yksinkertaisesta lyhyen aikavälin tehtävästä, välitön palkkio toimii. Mikäli tehtävä on hivenen monimutkaisempi ja vaatii kongitiivisia ajattelutaitoja, palkitseminen toimii käänteisesti eli mitä parempi palkkio, sen huonompi lopputulos.

Todelliset päämotivaatiotekijät ovat autonomia (autonomy), mestarillisuus (mastery) ja tarkoitus (purpose).

Autonomia: Ihminen haluaa olla itseohjautuva ja saada vaikuttaa valintoihinsa ja omaan tekemiseensä, eikä olla vain käskyjä totteleva robotti. Kun ihminen saa vastuuta ja vapautta toimia itseohjautuvasti, hän sitoutuu paremmin. Työntekijä arvostaa pikemmin vaativaa esimiestä, joka asettaa korkean vaatimustason, kuin alituiseen kontrolloivaa johtajaa. Näin työntekjijälle jää tilaa ja vapautta luovalle ajattelulle ja toiminnalle. Jos ihmisestä haluaa irti innovatiivisuutta ja kekseliäisyyttä, ei kannata motivoida palkkiolähtöisesti. Taiteiijat ovat keskimäärin luovempia silloin, kun kyseessä ei ole tilaustyö.

Mestarillisuus: Ihminen haluaa tehdä asioita, missä ovat hyviä ja missä voivat kehittyä. Älyllinen stimulointi on keino johtaa alaistaan siten, että tämä saa mahdollisuuden pelkkien käskyjen sijaan ottaa vastuulleen isompia kokonaisuuksia ja oppia ajattelemaan omatoimisesti. Ihmiselle pitää antaa vastuuta, jotta tämä voi kasvaa vastuun edellyttämiin mittoihin.

Tarkoitus: Ihmiset haluavat tehdä hyviä asioita. Kun toiminnalla on hyvä tarkoitus, ihmiset ovat valmiita laittamaan itsensä likoon jopa ilman palkkaa, kuten vapaaehtoistyössä. Kun tarkoitus kolahtaa ja se on itseä suurempi, ihminen on valmis muuttamaan käyttäytymistään. Sairaanhoitajat saa pesemään paremmin kätensä, kun heille muistuttaa käsihygienian vaikutukseta potilaiden (ei heidän omien) sairauksien vähenemikseksi. Useat raskaana olevat äidit ovat valmiita olemaan tupakoimatta raskauden ajan tulevan lapsen vuoksi.

Se, miten yritys- ja työelämässä toimitaan ja motivoidaan ja se, mitä tiede on todistanut motivoinnista, eivät yleensä kohtaa. Jos -› niin –malli toimii, kun työntekijä tekee esim. mekaanista pakkaustyötä. Urakkapalkka tai muu kannustin toimii, koska kyse on vain suorittamisesta. Mutta ajattelua vaativampaan työhön em. malli ei toimi. Kannattaa miettiä yrittäjänä, esimiehenä, alaisena, millä tavalla autonomia, mestarillisuus ja tarkoitus olisi mahdollista toteutua.

Keksitkö itse parhaat ideat niin, että määrittelet joltain työpäivältä 5 – 10 minuuttia aikaa, jolloin pohdit kovasti jotain asiaa ja tuolloin lamppu syttyy? Vai tulevatko parhaat ideat mieluummin silloin, kun-niitä-vähiten-odottaa eli metsässä kulkiessa, lenkkipolulla tms. vapaammassa tilanteessa, jossa aikataulut eivät paina päälle? Voitko päättää, että huomenna klo 9 mieleesi juolahtaa paras liikeidea ikinä? Keksitkö loistavan liikeidean, jos saat 10 minuuttia aikaa ja siitä palkitaan?

Suosittelen katsomaan alla olevat videot, jotka syventävät aiheesta lyhyesti yllä kirjoittamaani.

http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

http://www.youtube.com/watch?v=rrkrvAUbU9Y

Tulevaisuuden tutkijat arvioivat työelämässä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Yhä useampi tulee toimimaan yrittäjänä. Ehkä jopa jokaisella tradenomiksi valmistuneella opintojen päätyttyä on jonkinlainen yritys ym. Yrittäjähenkisyys hiipii yhä useamman puseroon jo nyt ja palkkatyö on alkanut jo nyt muistuttaa yrittäjyyttä ja kaikki työ on merkityksellistä. Työ on nykyään väline. Jos ja/tai kun ihmiset alkavat yhä enemmän ajatella näin, on ymmärrettävä syvempiä motivaatiotekijöitä työnantajaja ja esimiehenä.

Ilkka Halavan ajatuksia tulevaisuuden yrittäjäjyydestä alla.

http://www.youtube.com/watch?v=LISkjI6mqbs

Se nostaa, mistä syttyy! Motivaatio on kaiken tekemisen a ja o.

Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi