Joku on joskus kuvitellut, että Nalle Wahlroos on talousnero ja rikas. No, hän on rakentanut rahakasaansa  yrittäjänä parinkymmenen vuoden ajan. Tehnyt hyvin diilejä, saanut Nordea pankin edeltäjältä oman investointipankin, listannut sen peräedellä entisen Interbankin kautta pörssiin, myynyt höskän valtiolle ylihintaan ja kasvattanut kauppahinnaksi saamaansa osakepotin arvoa siitä lähtien. Hän on nyt monimiljonääri ja kartanon omisjata kaiken tämän jälkeen,

Mutta aika köyhä verrattuna todellisiin pelimiehiin Supercellissä.

Super Paananen cellistä vaikuttaa kuvissa ujolta ja iloiselta. Nalle ei vaikuta. Super Paananen ei istu Savoyssä lounaalla "tärkeitten" ihmisten vaan tassuttelee sukkasillaan toimistossaan, jossa kaikki on samaa. Jengi on duunissa, koska se on kivaa, ei rahan takia.

No, kaverit laittoivat pelinsä maailmalle viime vuonna, keväällä yhtiön valuaatio oli 600 miljoonaa euroa. Nyt 2,2 miljardia. Vuoden päästä paljon enemmän. Tällaista arvonmuodostusta liiketoiminnassa ei ole tapahtunut koskaan ennen. Rehellisesti. Yhtiössä on töissä 130 henkeä. Yhtiön arvo per kärsä on 17 miljoonaa euroa. Satamiljoonaa vanhaa markkaa. Ja tämä syntyi vuodessa, puolessatoista.

Maailma on muuttunut valtavasti. Super cell on näyttänyt, että Suomi on erinomainen alusta tehdä kannattavaa businesta. Tärkempiä juttuja tarinassa on epäonnistumisen mahdollisuus ja terve sielu. Hyvä ihminen voi tehdä arvokasta muuallakin kuin köyhien keskuudessa. Hierarkisen pönötyksen aika on ohi. Ainoastaan hartiattomat tarvitsevat selälle taputtajia. Suurimmat hartiat löytyvät terveestä päästä.

Kari Uoti
www.oikeus.pro