Duzu ikusten dut tarkoittaa baskinkielellä minä näen sinut. Kerropa mitä sinulle kuuluu ja miten jaksat? Tiesitkö muuten, että voisin katsoa hymyäsi ja silmiäsi joka päivä, ja kuunnella ajatuksiasi..

Halusin tänään kertoa sinulle keskustelustani Ystäväni PikkuT'n kanssa. Keskustelimme siitä miten ikä aiheuttaa rajoittuneisuutta ajattelussamme ja maailmankuvassamme.

Onko sinusta tullut suvaitsevampi, kuin nuorempana? Oletko huomannut ajatustesi ja arvojesi muuttuneen vuosien saatossa?

Jos sinulla on muuten joku juttu, joka pitäisi tehdä, tai olisi pitänyt jo tehdä, niin nyt on erinomainen hetki tehdä se. Haluatko kuulla miksi? Tähän juttuun ei todellakaan kannata tuhlata arvokasta aikaasi. Rajoittunutta ja todella tylsää...

LINNUNRADAN LIFTARIT

Jäin miettimään sitä miten sanoisin asiani. Miten kertoisin kaikesta. Toisinpäin. Sopivan rajoittunutta? Sopivan suvaitsevaista. Kävisikö tämä sinun pirtaasi? Jaksatko kuunnella minua? Avonaista, ajattelevaista ja aurinkoisempaa.

Ajauduin miettimään kirjoja. Teleporttasin itseni toisaalle. Pidin kirjoista pienenä. Pidän niistä edelleen. Tykkäsin Taru Sormusten Herrasta -kirjoista. Ja Hobbitistakin. Tähtien Sota, Musashi, Da Vinci -koodi ja Fanny...Paolo Coelho, Rhonda Byrne, Brian Tracy, Mike Weinberg, John Collins...ja...ja voisin jatkaa tätä listaa vaikka kuinka pitkälle. En jatka listaa. En tänään. Ei sillä ole väliä.

Älä kerro kenellekään. Älä tee mitään. Älä liiku. Kuuntele.

Valehtelisin sinulle, jos sanoisin nyt, että minusta on tullut suvaitsevaisempi. Olen tänään rajoittuneempi, kuin koskaan aiemmin. Monestakin syystä. Älä pelkää. En kerro ihan kaikesta. Minulla on huomenna syntymäpäivä.

MAAILMANKAIKKEUS JA KAIKKI

Sinä et varmaan ole koskaan lukenut Douglas Adamsin kirjoittamaa Linnunradan liftareiden käsikirjaa? Oletko koskaan edes kuullut tästä? Ole huoleti. Jotkut ovat. Useimmat eivät. En rehellisesti usko, että olet menettänyt mitään järisyttävää. Toisaalta uskon, että tämän lukemalla olisit voinut tuntea jotain. Epäuskoa ehkä:).

Liftareiden käsikirja on trilogia. Viisiosainen trilogia.

Eeppos kertoo monista mielenkiintoisista hahmoista. Minä muistan parhaiten kaverin nimeltä Ford Perfect. Josta tulee mieleen yksi aikamme klassikkoelokuvista, arvaatko mikä? Niinpä niin. Ford Fairlane. Tämä ei kyllä nyt liity mitenkään tähän asiaan. Silti. Fordeissa on aina jotain samaa. Röyhkeyden ja itsevarmuuden taakse piiloutuvaa epävarmuutta, uhmaa ja haavoittuvuutta. Paitsi Cheek ja Ford Perfect.

"Koska Ford ei ollut koskaan oppinut lausumaan omaa nimeään, hänen isänsä oli kuollut häpeästä, mikä on yhä edelleen tappava tauti monissa osissa Linnunrataa."

Vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun on 42. Se on huomenna. Silloin voin olla sopivan rajoittunut ja todella tylsä. Voin olla JUURI SELLAINEN, kuin oikeasti olen. Tosin. Eikös sellainen voi olla koska vain? Älä sano. Tänään. Ole Sinä. Juuri Sellainen, kuin oikeasti olet. Siinä on kaikki, mikä on aidosti tärkeää.

RAJOITTUNUT ON ENIMMÄKSEEN HARMITON

Joku sanoi, että "kaikki paitsi elämä on turhaa". Upeasti kiteytetty! Ajattelen, että jokainen päivä on omaa valintaamme. Me emme tietysti voi päättää niitä asioita, joita oikeasti tapahtuu, mutta me voimme aina päättää sen mitä me niistä ajattelemme. Joku toinen sanoi, että "ajatuksistamme tulee asioita". Se taisi olla Mike Dooley.

Päätin noin kolme vuotta, kaksikymmentäkaksi päivää ja neljätoista tuntia sitten, että etsin asioista ja ajatuksistani aurinkoisemman puolen. Miksikö? Amerikkalaisittain sanottuna suoritin ensimmäisen asteen opintojani.

Ei se helppoa ollut. Päinvastoin. Opettavaista.

Miksi kerron tästä sinulle juuri nyt? Älä suotta mieti. Tämä on aika yksinkertaista. Haluan, että tiedät minusta jotain sellaista, jota aniharva tietää. Ajattelen itse, että kokemukseni on tehnyt minusta sen kuka minä itse olen. Haavoittuneen. Se antaa näkökulmaa. Diippiä ajattelua. Kykyä ymmärtää myös sitä toista puolta. Epäonnistumista. Feilaamista.

Aina ei voi onnistua. Epäonnistumiset ovat enimmäkseen harmittomia. Kunhan niitä vain katsoo sopivasta kulmasta, ja riittävän pitkän ajan kuluttua. Olen huomannut myös sen, että pelkkä positiivinen hapatus ja ajattelu eivät riitä. Teot ratkaisevat.

TERVE JA KIITOS

Palaan alkuun ja niihin ajatuksiin, joita minulla oli mielessäni. Ensimmäistä kertaa joku pyysi minua kirjoittamaan jostain. Pikku-T pyysi, että voisin kirjoittaa jotain rajoittuneisuudesta. Ei tämä ihan putkeen mennyt. Tälläkään kertaa:). Sori. Opin silti jotain. Olen yksinkertainen. Ajatteluni on sopivan rajoittunutta.

Pidän kivoista ihmisistä. Kauniista asioista. Nopeista autoista. Ja tietysti hyvistä kekkereistä. Kehtaanko silti vielä kysyä sinulta yhden jutun? Kysyn silti. Mitä sinulle kuuluu? Ihan oikeasti? Mitä ajattelet? Voinko auttaa jossakin?

Ja ihan lopuksi haluan kiittää sinua. Kiitos, että tiemme kohtasivat. Näinkin...Kaikkea ei kannata ottaa vakavasti, läheskään. Sinä päätät, itse:)

Aurinkoisesti,

Pasi Rahikka

Alkuperäinen kirjoitus

Pasi Rahikka on perheellinen surffausta rakastava ratkaisu- ja palvelumyynnin ekspertti Lohjalta. Hän on menestynyt urallaan lukuisissa eri myynnin ja myynnin kehityksen tehtävissä. Pasi on saanut kiitosta aurinkoisena ja energisen innostavana asiansa osaavana ammattilaisena, jolla on käytännön kokemusta ja menestystä useilta eri toimialoilta sekä kuluttaja- ja yritysmyynnistä että myös yrittäjänä. 

Hänen positiivinen ja ennakkoluuloton asenteensa ongelmien ratkaisuun yhdistettynä käytännön osaamiseen ja tekemiseen ovat keskeisiä elementtejä, joiden avulla hän voi auttaa yrityksiä myymään enemmän. Pasi osaa myös sosiaalisen liiketoimintamedian valjastamisen myyntiä aikaansaavaksi työkaluksi. Pasin värikäs blogi toimii monille inspiraation ja käytännön työkalujen lähteenä.