Ahkeroiminen ja oman pään vaivaaminen on tärkeää. Sellaiset ihmiset, jotka jaksavat pakertaa haastavien tehtävien parissa, menestyvät usein alalla kuin alalla. Tällä kirjoituksella en halua dismissata ahertamisen merkitystä.

Luin keväällä kirjan nimeltään Apinajohtaminen. Siinä kerrottiin, mikä ero on yli 35-vuotiaan ja alle 35-vuotiaan ajatusmaailmassa (*)? Eräs seikka oli sellainen, että alle kolmivitonen kysyy ongelmatilanteessa herkästi tuttavapiiristään jeesiä. Yksi keino tähän on Facebook. "Tietääkö kukaan…?" Useilla meistä alle kolmivitosista on satoja ja jopa yli 1000 kaveria FB:ssä. Ja jos siihen päälle luetaan vielä ne kaverit, jotka eivät ole FB:ssä tai eivät ole FB:ssä aktiivisia, kullakin meistä on kavereita (ihmisiä, joita tiedetään/tunnetaan nimeltä ja kasvoilta = "tuttavapiiri") sanottakoon keskimäärin 700 (olkoon hatusta heitetty luku).

Mitä jos sinulla tai minulla olisi kaikki tämän 700 kaverin tietämys käytettävissä? Ajatelkaa, kuinka laaja-alaisesti näkemyksiä olisi käytettävissä eri aloilla toimivilta, eri ikäisiltä jne. Tietysti tämä on vain ideaalista, mutta jos laitan FB:hen kysymyksen, saan siihen varmasti useamman ihmisen mielipiteen puhumattakaan siitä, että kohdistan kysymyksen suoraan sellaisten ihmisten inboxiin, joita aihepiiri koskee.

Tämän jälkeen ei ole tarve toimia muiden sätkynukkena, vaan voi toimia oman pillin mukaan päätöstä kohti, mutta uskon, että näkemyksistä on apua. Puhuttakoon vaikka työelämään liittyvistä haasteista, olivatpa ne asiakkuuksien hoitoon, asiakashankintaan, työntekijöiden tai esimiehen kanssa vuorovaikutukseen tai mihin tahansa, joku (lue todella moni muutkin) on kokenut samoja haasteita. Jos menet esimiesvalmennukselle, muutkin esimiehet kertovat esimiestyön olevan monesti "aikuisten lastentarhan pyörittämistä".

Viime vuodenvaihteessa eräs tuttavayrittäjä oli palkkaamaisillaan avainhenkilöä. Hän peilasi ajatuksiaan kanssani ja sai vahvistusta itselleen siitä, millä aikataululla se olisi järkevä toteuttaa. Jaoin hänelle kokemuksiani ja annoin tukea sille ratkaisulle, jota hän oli tekemässä. Samoin itse olen saanut useilta ihmisiltä kullanarvoisia "neuvoja" ja supporttia.

Näin ollen on hyvä löytää niitä ihmisiä omaan lähiverkostoon, joilta voi kysyä ja joiden kanssa voi peilata ajatuksiaan. Kun tässä tukiverkostossa on erilaisuutta, sitä enemmän siinä on rikkautta. Kyllä luonto antaa vastauksia, ketkä haluavat olla tukenasi ja ketkä eivät.

Kilauta kaverille, kysy kaverilta, chättää kaverille – "oljenkorret" eivät ole elävässä elämässä käytössä vain kerran. 

Vaikka siis ahkera ajattelutyö on arvokasta ja kehittävää, joissakin asioissa voi olla viisaampaa ottaa vastaus mahdollisesti triviaaliin kysymykseen ja säästää tunteja tai jopa päiviä arvokasta työaikaa. Kaikkea ei todellakaan tarvitse itse etsiä, eikä varsinkaan keksiä.

Tukiverkoston rakentamisessa on hyvä muistaa myös se, että antaja saa. Ole aina valmis auttamaan toisia niin jotain kautta se palautuu takaisin. Se annettu, mikä tarjottu – tarjoa siis apua.

Rakenna tukiverkostoa! Ihmissuhteiden arvo on mittaamaton!

(*) Älä ota ikäjakoa yli tai alle 35v. kirjaimellisesti. Tuo on vain tuollainen "mindset –jako". Apinajohtamisesta pääset kärryille paremmin, mitä kaikkia eroavaisuuksia ko. vedenjakajan molemmille puolille oli tehty.

Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi