Päivärutiinin suunnittelu voi olla hauskaa, erityisesti jos keskittyy siihen, mikä sen tavoitteena on. Jos noudatat päivärutiiniasi, pystyt keskittymään entistä paremmin tavoitteiden saavuttamiseen. Sanotaan, että menestys syntyy päivärutiineista.

"Either you run the day or the day runs you." Jim Rohn

Päivärutiinin suunnittelu voi olla hauskaa, erityisesti jos keskittyy siihen, mikä sen tavoitteena on. Jos noudatat päivärutiiniasi, pystyt keskittymään entistä paremmin tavoitteiden saavuttamiseen. Sanotaan, että menestys syntyy päivärutiineista.

"Either you run the day or the day runs you." Jim Rohn

Mikä sitten on päivärutiini? Se ei tarkoita, että jokainen päivä olisi tarkalleen samanlainen, mutta kun kukaan muu ei määrittele sitä, mistä mihin istut työpöytäsi ääressä, milloin on lounasaika tai kahviaika, voit aivan vapaasti suunnitella päivän omien tarpeidesi mukaan. Oma päivärutiini antaa työpäivällesi raamit, joita noudattamalla et joudu keskittymään siihen, milloin teet mitäkin, vaan mitä teet milloinkin.

Aiemmassa blogissani puhuin päivärutiinin suunnittelusta niin, että ajoittaisit suurinta keskittymistä vaativien asioiden tekemisen omaan tehokkaimpaan hetkeesi päivästä. Jotkut ovat tehokkaimmillaan heti aamusta, jotkut vasta lounaan jälkeen, kuten minä. Merkitse siis päivärutiiniisi ne hetket, joina toteutat tärkeimmät tehtäväsi.

Jos tuntuu siltä, että jokainen päivä on erilainen, aloita luomalla jonkinlainen päivärutiini, sen avulla pystyt tarkkailemaan itseäsi ja muokkaamaan päivärutiinista sinulle juuri oikeanlaisen. Totuus on, että päivän rutiinit riippuvat paljon siitä, teetkö töitä kotona vai toimistolla, vai vaihtelevasti kummassakin. Päivän kulkuun vaikuttaa se, oletko liikenteessä, tapaamisissa vai tietokoneen ääressä koko päivän. Järkevintä voikin olla se, että luot itsellesi maanantairutiiniin, tiistairutiinin… ja niin edelleen. (Mamaonbis Planneriin tulee myös rutiinisivut!)

Työpäivän aloitus ja lopetus

Jos jotkut voivatkin aloittaa päivänsä eteerisesti viettäen rauhallista ja hiljaista aikaa itsensä kanssa, äiti siihen harvemmin pystyy. Kun lapset lähtevät kouluun tai päiväkotiin, tai kun olet vienyt heidät sinne, ole hetki itseksesi. Kotona, kahvilassa tai toimistolla. Älä avaa tietokonetta vaan vietä hetki miettien päivän tehtäviä ja tavoitteita. Katso muistiinpanoistasi, mihin edellisenä päivänä jäit.

Jos haet lapset johonkin tiettyyn aikaan päivästä, jätä päivän loppuun noin puoli tuntia aikaa suunnittelulle. Kirjaa ylös mitä jäi kesken ja mistä jatkat seuraavana päivänä. Tyhjennä ajatuksesi paperille, jotta ne eivät olisi työssä vielä kun haet lapsia. Ajatukset pysyvät tallessa muistikirjassasi, josta on hyvä aamulla jatkaa, kun ajatus on illan ja yön aikana katkennut.

Sen lisäksi, että laitat herätyskellon soimaan, laita myös nukkumaanmenokello. Ajoissa nukkumaan meneminen on kaiken perusta. Tarvitset riittävästi unta, jotta seuraavana päivänä (ja sitä seuraavana) sinulla olisi riittävästi energiaa työhösi ja lapsille.

Aikataulutuksella eroon perhosefektistä

Jos teet tiivistä keskittymistä vaativaa työtä, voi olla vaikea pitää kiinni aikataulusta. Itselläni on joskus jopa vaikeuksia muistaa, söinkö jo jotain vai en. Silloin olen todella syventynyt työhöni, enkä tiedä muusta maailmasta. Tästä syystä on hyvä ajastaa muistutuksia puhelimeen, jotta pysyt mukana aikataulussa. Jos ensimmäinen tehtävä venyy yliaikaiseksi, on vaikea päivän aikana saada sitä kiinni. Kun aamulla myöhästyt puoli tuntia, voi käydä niin, että olet koko päivän puoli tuntia myöhässä joka paikasta. Tiedän, usein aikataulun kiinnisaamiseen uhrataan lounasaika, mutta koita pyhittää se. Jos et syö, on silläkin perhosefekti niin iltapäivän jaksamiseen kuin illan mielialaan.

Joskus on hyvä puristaa itsestään ylimaallisia tuloksia, mutta silloin tarvitaan vain pidempi aika palautumiseen. Tulos on siis sama, kuin jos olisit alun perin käyttänyt riittävästi aikaa tehtävän tekemiseen. Tämänkin olen oppinut kantapään kautta. Ja koska olen melkoinen muuli ja kuvittelen itsestäni liikoja, olen oppinut sen monta kertaa. Välillä huomaa kuitenkin joutuneensa tilanteeseen, jossa on pakko venyä. Mutta kuten sanoin, silloin täytyy aikatauluttaa itselleen palautumisaikaa. Jos yksi päivä on hullua viipotusta, on seuraava päivä vähemmän tehokas.

Sinä olet tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen

Tärkeintä priorisoinnissa on se, että teet ensin sen, mitä täytyy tehdä, ja sitten työtä, mikä vie sinua eteenpäin. Karsi kaikki ylimääräinen päivärutiinistasi. Mutta muista, että sinä et ole ”ylimääräinen”!

Tärkeintä on se, että pidät itsestäsi huolta ja järjestät päivärutiinista aikaa itsellesi:

1. Liikuntaan, miten sen haluatkaan toteuttaa: esimerkiksi lenkillä, uiden tai salilla.
2. Itsesi kehittämiseen: kouluta itseäsi ja kehitä luovuuttasi, lue kirjoja ja osallistu verkkokursseille.
3. Henkiseen hyvinvointiin: esimerkiksi meditointiin.

Nyt siis päivärutiinia luomaan. Kirjoita paperille aamusta alkaen: 6.50 Herätys 7.30 Lapset lähtevät 8.15 Lähtö toimistolle… ja niin edelleen. Onnea matkaan!

Anja Kadziolka
Kirjoittaja on yrittäjä ja kahden lapsen äiti
www.mamaonbis.fi