Mitä lähden ajamaan takaa?

"No vaikkapa statuspäivitys, jossa valitellaan kun pitää mennä taas yhdelle gaalaillalliselle tai teollisuusmessuille tai esiintyä taas täydelle katsomolle. Tosiasiassa ko. henkilö kaipaa kuollakseen, että ihmiset huomaisivat kuinka paljon hän on saavuttanut elämässään ja että hän on siksi parempi kuin muut". Artikkeli sitaatista. 

Meitä on moneen junaan. Tavoitteemme ja arvomme ovat erilaisia. Joillakin on valtava tarve elää korskeampaa elämää kuin mihin olisi todellisuudessa vara. Joku hankkii aivan liian kalliin asunnon omaan (perheen) kassavirtaan nähden, toinen puolestaan tuhlaa autoon enemmän kuin mitä perse kestäisi. Jotkut eivät havahdu, vaikka kaikki merkit ympäristössä huutavat, että ylpeys käy lankeamuksen edellä – madalla elintasoasi, kunnes ansaitset oikeasti parempaa. Älä elä velaksi "miljonäärielämää"!

Ympäristön vahvoja signaaleja kiireellisestä muutoksesta voivat olla varoittelevat ystävät ja läheiset, maksukehotukset ja perintätoimistolta tulevat laskut, kavereilta lainaaminen, ulosotot ym. Ja tässä vaiheessa nk. paska on jo housussa velaksi elämisen johdosta, mutta nöyrtyessään on mahdollisuus ottaa uusi suunta.

Luin juuri artikkelin, jossa kirjoitettiin "it's not only about the money…", kun puhuttiin menestymisestä. Tuo lause ja etenkin sana "only" viittaa siihen, että kirjoittaja on takertunut menestymisen mittarina rahaan, vaikka hän sanoo, ettei kyse ole vain siitä, vaan menestymiseen liittyy paljon muutakin. Vaikuttaa siltä, että se muu on kuorrutetta tai höttöä, jota voi selityksenä "myydä" toisille oman ahneutensa alttarilla.

Monia asioita oppii kantapään kautta. Minusta tuntuu, että ne, jotka höyryävät rahasta jatkuvasti, ovat juuri niitä, joille raha(n puute) on juuri se ongelma.

Siitä puhe, mistä puute!

Kun löytää aivat toisia merkityksiä omassa tekemisessään, raha on seuraamusta. Tämänkin hienon lauseen voi kuulla rahaorioientoneelta, joka uskottelee itselleen, että raha on seurausta arvon tuottamisesta ympäristölle, mutta samaan aikaan henkilö puhuu tekemiensä kauppojen ja saamiensa provisioiden suuruudesta – ja tietysti vain niistä parhaimmista onnistumisista.

Kun on rahan kanssa sinut, ei tarvitse pullistella. Voi olla nk. vaatimaton menestyjä. Ei tarvitse sätkiä ja säntäillä eikä päivittää raha-aiheisia postauksia FB:ssä tai toistaa niitä puhelimessa kavereilleen.

Jos tehdään kahtiajako ja sinun pitäisi valita, olisitko wannabe miljonääri perse auki (niin, että tyhmimmät luulevat sinun olevan miljonääri) vai vaatimaton menestyjä (muut eivät tiedä, kuinka hyvin sinulla oikeasti menee)? Kummassa ryhmässä luulet todellisien menestyjien olevan? Mitattiinpa menestystä minkä tahansa yleismaailmallisesti jokseenkin mitattavissa oleva kvantitaviivinen tai kvalitatiivinen mittarin avulla.

Olenko puhdas pulmunen? I'm working on it. =D

P.S. Oheista autoa pääsin testaamaan vuonna 2006 ja olihan se (silloin) leuhka olo. Luulin olevani jotain enemmän. Shame on me! :/

Kannattaa huolestua pian, jos haluat elää saippuakuplassa ja pitää miljonäärinaamaria kasvoilla. Se naamari on räpsähtämässä ja kovaa kasvoillesi vielä!

Juha Ahola
Vauhtipyörä.fi