Yhä useammin sosiaainen media alkaa kuulumaan eri työntekijöiden työnkuvaan. Ja aika usein bloggaaminen on ensimmäinen työkalu sosiaaliseen mediaan tutustuttaessa. Bloggaaminen voi olla muutakin kuin pelkkää asioiden viestintää ja blogia voi hyödyntää muutenkin kuin vain kirjoitusten alustana.
Mutta tällä kerralla käydään läpi vain lyhyt oppimäärä bloggaamisesta. Vaikkakin Katleena Kortesuo ehdottelee bloggaamiselle ammattitutkintoa, niin lyhyemmälläkin oppimäärällä pääsee liikeelle.
Yhä useammin sosiaainen media alkaa kuulumaan eri työntekijöiden työnkuvaan. Ja aika usein bloggaaminen on ensimmäinen työkalu sosiaaliseen mediaan tutustuttaessa. Bloggaaminen voi olla muutakin kuin pelkkää asioiden viestintää ja blogia voi hyödyntää muutenkin kuin vain kirjoitusten alustana.
Mutta tällä kerralla käydään läpi vain lyhyt oppimäärä bloggaamisesta. Vaikkakin Katleena Kortesuo ehdottelee bloggaamiselle ammattitutkintoa, niin lyhyemmälläkin oppimäärällä pääsee liikeelle.
Jotta voidaan puhua blogista, niin olisi hyvä ymmärtää mistä siinä puhutaan. Blogia kuvaillaan yleisesti siten, että se on kokoelma tekstejä, joita luodaan yhden tai useamman kirjoittajan avulla. Uusimmat tekstit ovat ensimmäisinä näkyvissä ja yleensä tekstejä on mahdollista kommentoida. Lisäksi vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina. Kyseessä on juttuarkisto, jossa julkaistuja tekstejä voidaan kommentoida. Eli blogi on artikkelien ja siihen liittyvien keskustelujen yhdistelmä.
Se, mikä tekee blogista sosiaalista mediaa, on yksinkertainen asia. Eli aika usein sosiaalinen media määritellään siten, että käyttäjät eivät ole pelkästään vastaanottajia vaan voivat osallistua esimerkiksi kommentoinnin tai jakamisen kautta. Ja tämä on tärkeä asia eli pitää huomata, että blogista syntyy vasta sitten blogi, kun siinä on mahdollisuus kommentointiin ja ehkä myös jakamiseen.
Kaksisuuntaista viestintää
Lyhyen oppimäärän ensimmäinen oppitunti on se, että bloggaamisesta tekee sosiaalisen median yhteisöllisyys. Eli pelkkien tekstien kirjoittaminen ja jakaminen netissä ei ole vielä sosiaalista mediaa eikä edes bloggaamista. Se on vain viestimistä yhteen suuntaan. Vasta mahdollisuus kommentoida kirjoituksia luo blogista blogin. Eli myös blogin lukivat voivat rikastuttaa blogia.
Vaikkakin viestintä on kaksisuuntaista, niin kommentointia voi myös suitsia omilla säännöillä. Blogin pitäjä on kuitenkin vähintäin moraalisesti vastuussa keskustelun tasosta ja siksi keskusteluille voidaan laatia säännöt. Esimerkiksi Jari Parantainen omassa Pölli Tästä- blogissaan ohjaa kirjoittajia kokonaisen keskustelusääntö- sivun avulla. Hän ohjeistaa muun muassa kirjoittamaan lyhyesti.
Teoksilla on tekijänoikeudet
Yllättävän moni ajattelee, että netissä julkaistut kuvat, tekstit ja videot tekijäoikeudellisesti vapaata riistaa. Eli kuvia ja tekstejä voi surutta käyttää ja jakaa omilla sivuillaan. Tekijänoikeudet kuitenkin rajoittavat aika paljon kuvien, tekstien ja videoiden kopiointia. Eli hiukan yksinkertaistaen voi sanoa, että lähes kaikilla kuvilla, piirroksilla, tekteillä ja videoilla on vähintäin 50 vuoden suoja julkista esittämistä varten ja osalla suoja-aika on 70- vuotta. Eli vaikka netistä löytäisi mukavan kuvan, niin sitä ei voi kopioida ja julkaista omilla sivuilla.
Eli käytännössä kaikkeen muuhun kuin itselle kopiointiin tarvitaan tekijän lupa. Lupa tarvitaan myös, mikäli teosta muutellaan tai useammasta teoksesta tehdään yhdistelmä. Bloggaamista aloitellessa kannattaa tutustua esimerkiksi Kopiraitti-esitteeseen, joka kertoo melkoisen ymmärrettävästi tekijänoikeuksista sekä siitä mitä saa tehdä ja mitä ei.
Tekijänoikeuksista puhuttaessa kannattaa opetella tuntemaan ne asiat, jotka ovat suojattuja ja mitkä eivät ole. Esimerkiksi ideat ja suunnitelmat eivät ole suojattuja, mutta niiden perusteella piirretyt kuvat tai kirjoitukset ovat omalta osaltaan suojattuja. Ja samalla kannattaa muistaa, että myös luettelot yms. saattavat olla suojattuja esimerkiksi luettelosuojan kautta.
Ennen kuvien ja tekstien käyttämistä kannattaa myös vilkaista Journalistiliiton ohjeita. Niiden avulla oma tietämys tekijänoikeuksista kasvaa huomattavasti.
Pura köyttä auki
Klassinen ohje lehtijuttujen kirjoittamiselle oli se, että teksti voidaan katkaista minkä tahansa kappaleen jälkeen. Eli jokainen uusi kappale tuo jotain uutta kirjoitukseen. Samalla tavalla blogitekstejä voidaan kirjoittaa eli tuomalla jokaisella kappaleella lisää tietoa tekstiin. Hyvä uutisteksti kirjoitetaan usein käännetyn pyramidin muotoon. Eli tärkeät asiat kerrotaan ensin ja sitten myöhemmin vähemmän tärkeät asiat.
Toinen aika yleinen ohje on, että jokainen kappale on oma asiakokonaisuutensa. Samalla pyritään siihen, ettei tekstissä ole viittauksia eteen tai taaksepäin eli jutut kirjoitetaan ns. elementtitekniikalla.
Eli tekstien kirjoittamista kannataa harjoitella sekä sitä, että pyrkii kertomaan asiat lyhyesti ja napakasti.
Bloggaamisesta saa mukan harrastuksen, mikäli opettelee muutamia perussääntöjä. Eli pohtimaan sitä, koska kommentointi on asiatonta, mitä kaikkea saa lainata muilta ja lopuksi opettelee kirjoittamaan esimerkiksi elementtitekniikalla.
Tälläistä tänään, Kari…
Kari Vahtolammi
Kirjoittaja on hiukan yli viisikymppinen yrittämisestä, opiskelusta (TTY) ja psykologiasta kiinnostunut it-alan ammattilainen.
www.karivahtolammi.com
